Digiaika vaatii uudenlaista johtamista
– Olemme yritysostojen kautta rakentaneet talous- ja palkkahallinnon rinnalle laajempaa kokonaisuutta. Hyvä esimerkki on HR-palvelut ja johtamisen kehittämisen palvelut, Ulla Nikkanen kertoo.
Ulla Nikkanen aloitti heinäkuun alussa talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavan Azets Insight Oy:n toimitusjohtajana. Ensimmäiset kuukaudet uudessa työssä olivat poikkeuksellisen kiireiset, sillä muiden töiden ohessa hän kävi tapaamassa työntekijöitä kaikissa yrityksen 16 toimipisteessä eri puolilla Suomea.
Nikkasen vastuulla on myös Azetsin Viron yksikkö.
Toimitusjohtajan tehtäviin perehtymistä on helpottanut huomattavasti se, että yritys ja suurin osa sen liiketoiminnasta olivat jo ennestään tuttuja. Ennen nimitystä Nikkanen toimi kolme vuotta yrityksen palkka- ja HR-liiketoiminnasta vastaavana johtajana.
– Liiketoiminnoista vetovastuussa olevat ovat meillä mukana johtoryhmässä ja sen kautta koko taloa koskevissa asioissa. Olen ollut esimerkiksi mukana kaikissa viime vuosina tehdyissä yrityskaupoissa.
Työura alkoi HR-tehtävissä
Vuonna 1999 Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut Nikkanen opiskeli pääaineenaan organisaatioita ja johtamista sekä sivuaineena laskentaa.
– Organisaatioiden johtamisen, henkilöstöhallinnon ja laskennan opiskelu tarjosi pohjan monenlaisiin tehtäviin. Opiskeluaikana ei tarvinnut tietää tarkasti, mihin suuntaan haluaa lähteä.
Työura alkoi kahden yrityksen HR-tehtävissä, mutta varsin pian palveluliiketoiminta veti pidemmän korren. Vuonna 2004 Nikkanen siirtyi silloiseen TietoEnatoriin kuuluneeseen Aditroon, jossa hän toimi henkilöstö- ja palkkahallinnon ulkoistuspalveluissa eri asiantuntija- ja johtotehtävissä 11 vuotta.
Ura vei seuraavaksi lyhyeksi aikaa Fujitsuun, josta Nikkanen siirtyi vuonna 2016 Azetsiin. Työpaikan vaihdos sattui mielenkiintoiseen saumaan, sillä vielä tuolloin Visma Services -nimellä tunnettu yritys siirtyi pian brittiläisen pääomasijoittaja HgCapitalin omistukseen.
Uusia ostokohteita haetaan aktiivisesti
Muiden suurten alan toimijoiden tapaan Azets on tehnyt viime vuosina lukuisia yritysostoja. Tuoreimmat ostot ovat Norianin palkkapalvelu- ja matkalaskuliiketoiminta ja turkulainen tilitoimisto Tili-Avekki.
Talous- ja palkkahallintopalveluja tarjoavien yritysten ohella Azets on hankkinut itselleen myös isännöintitoimisto Jarmo Rantamäen ja johtamisen muotoiluun erikoistuneen Pregon.
– Olemme yritysostojen kautta rakentaneet talous- ja palkkahallinnon rinnalle laajempaa kokonaisuutta. Hyvä esimerkki on HR-palvelut ja johtamisen kehittämisen palvelut.
Toimitusjohtajan tehtävänä on toteuttaa yhtiön kasvustrategiaa, joka orgaanisen kasvun tavoittelun ohella pohjautuu jatkossakin yrityskauppoihin.
– Katsomme jatkuvasti kiinnostavia ostokohteita, mutta hankintojen täytyy tavalla tai toisella tuoda lisäarvoa nykyiseen liiketoimintaamme. Se voi esimerkiksi tarkoittaa, että ostettavalla yrityksellä on kiinnostava asiakaskunta tai sillä on teknologista osaamista tai palveluja, jotka täydentävät kokonaisuuttamme.
Suomen isoista tilitoimistoista Aallon Group, Admicom ja Talenom ovat listautuneet pörssiin. Myös Azetsin mahdollista listausta on pohdittu pörssipiireissä, mutta Nikkanen ei halua ottaa kantaa spekulaatioihin.
– Se on puhtaasti omistajien asia, hän kuittaa.
Nikkanen uskoo, että tilitoimistoalalla viime vuosina nähty muutos jatkuu tulevinakin vuosina. Yritysjärjestelyjen myötä noin 4 000 yrityksestä koostuva toimiala konsolidoituu, mutta alalla toimii jatkossakin paljon pieniä toimijoita.
– Toimijat voisi jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäisen muodostavat Azetsin kaltaiset isot toimijat. Toisessa ryhmässä on 15–20 miljoonan euron liikevaihdon keskikokoiset yritykset, joiden joukossa on uusia toimijoita. Kolmannen ryhmän muodostavat pienet yritykset.
Digitalisaatio etenee kolmella rintamalla
Yrityskentän ohella taloushallinnon murros jatkuu myös työpaikoilla. Nikkanen sanoo, että Azets pyrkii olemaan jatkossakin edelläkävijä työtä helpottavan ja tehostavan uuden teknologian hyödyntämisessä.
– Automaatio kaikissa muodoissaan menee eteenpäin nopeasti.
Toimialallamme tekoäly tarkoittaa vielä toistaiseksi koneoppimista, ja tätä digitalisaation osa-aluetta kaikki nyt katsovat. Tulevaisuus näyttää, mitä hyötyjä tekoäly lopulta tuo.
Nikkasen mukaan digitalisaatio etenee talous- ja palkkahallinnossa kolmella rintamalla. Ensimmäisen muodostaa eri sovellusten sisällä tapahtuva automaatio ja järjestelmien integrointi.
Toinen etenemisalue on robotiikka, jota hyödynnetään etenkin ohjelmistojen välisenä siltana. Robotti voi esimerkiksi vertailla lukuja ja siirtää tietoja eri järjestelmistä toisiin.
Kolmas digitalisaation rintama löytyy Nikkasen mukaan tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävistä ratkaisuista.
– Näissä asioissa on lähdetty jo liikkeelle, ja lähivuosina on odotettavissa uusia kiinnostavia ratkaisuja. Toimialallamme tekoäly tarkoittaa vielä toistaiseksi koneoppimista, ja tätä digitalisaation osa-aluetta kaikki nyt katsovat. Tulevaisuus näyttää, mitä hyötyjä tekoäly lopulta tuo.
Ulla Nikkanen toteaa, että alan työnkuvat muuttuvat jatkossa niin, että talous- ja palkkahallinnon substanssiosaamisen ohella työntekijän on hallittava myös teknologia.
– Roolit ovat olleet perinteisesti erillään toisistaan. Tässä on kuitenkin tapahduttava muutos.
Työtä riittää mutta toimenkuvat muuttuvat
Nikkanen sanoo, että digitalisaatio muuttaa väistämättä työntekijöiden toimenkuvia. Se ei kuitenkaan tee tarpeettomaksi heidän osaamistaan.
– Päinvastoin, jatkossa talous- ja palkkahallinnossa tarvitaan entistä kovempaa asiantuntemusta. Tekoäly saattaa jatkossa tehdä osan töistä, mutta osaajia tarvitaan tekemään johtopäätöksiä tekoälyn tekemistä tuloksista ja varmistamaan, että tiedot ovat oikein.
– Kirjanpitäjän tai palkanlaskijan työt eivät siis katoa mihinkään. Ne vain muuttuvat toisen tyyppisiksi.
Nikkasen mielestä on hyvä, että taloushallintoalan muutoksesta ja osaamisen murroksesta keskustellaan aktiivisesti. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt muutosten vaikutukset johtamiseen.
– Suurin haaste on viedä muutokset läpi organisaatiossa ja saada porukat mukaan.
Nikkanen korostaa, että digiaikanakin johtajat ja esimiehet johtavat ihmisiä – eivät ohjelmistorobotteja tai tekoälyä. Lähtökohtana on jatkossakin, että sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö on yrityksen arvokkain voimavara.
Digiaika vaatii uudenlaista johtamista
Nikkanen korostaa, että johtajan tehtävänä on jatkossakin näyttää suuntaa. Samalla on kuitenkin myös ymmärrettävä työntekijöiden erilaisia tarpeita ja annettava heille mahdollisuus onnistua työtehtävissään.
– Oleellista on osallistaa henkilöstöä ja saada heidät mukaan kehittämään omaa työtään. Lähtökohta on, että jokainen on oman työnsä paras asiantuntija. Hän tietää parhaiten, miten prosessit menevät ja miten työtä kannattaisi kehittää, kun käytettävissä on uutta teknologiaa.
– Työn ja osaamisen kehittämiseen on myös järjestettävä aikaa. Se on johdon tehtävä. Ei voi olettaa, että uusilla työvälineillä ja -tavoilla osataan tehdä töitä ilman koulutusta.
Nikkasen mielestä on tärkeää, että uudet asiat ja muutokset eivät tule ylhäältä annettuna, vaan jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa työnsä organisoimiseen.
– Jatkossa ei voi lähteä enää siitä, että johtoryhmästä löytyvät vastaukset kaikkiin asioihin.
Toiminnan kehittämisen tulee lähteä päivittäisestä työstä. Se perustuu entistä enemmän henkilöstön ideoihin. Johdon tehtävänä on ohjata ja katsoa, että asiat etenevät yritystasolla oikeaan suuntaan.
Nikkasen mukaan uudenlainen tapa tehdä työtä ja toiminnan kehittäminen edellyttävät myös ammatillisten raja-aitojen madaltumista esimerkiksi taloushallinnossa ja teknologiassa.
Vaikkapa robotisaation hyödyntämiseen tarvitaan teknologian tuntevan asiantuntijan ohella substanssin ja prosessit hallitsevia palkanlaskijoita tai kirjanpitäjiä.
– Paras lopputulos saadaan, kun saman pöydän ääreen saadaan eri alojen osaajia.
Myös teknologista osaamista tarvitaan
Toisaalta työnkuvat muuttuvat jatkossa niin, että talous- ja palkkahallinnon substanssiosaamisen ohella työntekijän on hallittava entistä paremmin myös teknologiaa.
– Roolit ovat olleet perinteisesti erillään toisistaan. Tässä on kuitenkin tapahduttava muutos, jotta pystymme toimimaan nykymaailmassa.
Nikkanen sanoo, että koodausta ei välttämättä tarvitse jatkossakaan osata, mutta uusia työkaluja on pystyttävä hyödyntämään tehokkaasti.
– Työssä pääsee yhdistämään substanssiosaamista teknologiaan. Monien nuorten mielestä tällainen työnkuvien liukuminen päällekkäin lisää työn kiinnostavuutta.
Taloushallintoalan muutos, uudenlainen tapa tehdä työtä ja uudet digitaaliset työvälineet lisäävät alan kiinnostavuutta nuorten parissa.
Nikkasen mukaan talous- ja palkkahallinnossa tarvitaan entistä enemmän kykyä työskennellä tiimeissä. Se on iso muutos konservatiivisella alalla, jossa kirjanpitäjät ja palkanlaskijat ovat puurtaneet perinteisesti itsekseen ja vastanneet yksin asiakkaan asioista.
– Tiimityön syventäminen helpottaa osaamisen jakamista ja ruuhkahuippuja esimerkiksi kevään tilinpäätöskaudella. Mitä enemmän työtä pystytään jakamaan tiimin kesken, sitä paremmin työkuormia voidaan tasata.
Tiimityötä korostaa myös työn muuttuminen entistä vaativammaksi, kun tositteiden kirjaamisen sijaan analysoidaan ja neuvotaan asiakkaita vaikkapa verotuksellisissa kysymyksissä.
– Yksi ihminen ei voi hallita kaikkia taloushallinnon osa-alueita.
Uudet asiat lisäävät alan houkuttelevuutta
Nikkanen uskoo, että taloushallintoalan muutos, uudenlainen tapa tehdä työtä ja uudet digitaaliset työvälineet lisäävät alan kiinnostavuutta nuorten parissa. Tästä huolimatta kilpailu nuorista osaajista kiristyy koko ajan.
– Rekrytointi ei ole varmasti helppoa millään yrityksellä. Toistaiseksi olemme kuitenkin saaneet hyvin hakijoita ja taloon uusia osaajia.
Azets tekee paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoaa harjoittelupaikkoja opiskelijoille, joista osa jää opintojen jälkeen taloon. Kokeneempia tekijöitä haetaan taloon avoimilla hauilla ja ’puskaradion’ kautta.
Nikkanen sanoo, että rekrytoinneissa tilanne alkaa olla jo niin päin, että työntekijät valitsevat, mihin he haluavat tulla. Etenkin nuoret työnhakijat ovat tarkkoja, millaisen yrityksen palkkalistoille he haluavat.
– Työpaikkahaastatteluissa nuoret kysyvät usein kehittymismahdollisuuksia, ei niinkään etenemismahdollisuuksia. He haluavat työpaikan, jossa pääsee oppimaan uutta.
– Myös työyhteisöllä on iso merkitys. Nuoret haluavat saman henkiseen tiimiin, jossa viihtyy ja voi tehdä merkityksellistä työtä.
Nikkasen mukaan haastattelutilanteissa nousevat usein myös vastuullisuuteen liittyvät kysymykset.
– Työnhakija voi kysyä suoraan, miten yritys on hoitanut yritysvastuun.
Ulla Nikkanen
- Toimitusjohtaja, Azets Insight Oy, 2019–
- Koulutus: kauppatieteiden maisteri 1999, Helsingin kauppakorkeakoulu
- Aiempia työtehtäviä:
- Palkka- ja HR-liiketoiminnasta vastaava johtaja, Azets, 2016–2019
- Senior HR Manager, Fujitsu, 2015–2016
- Ulkoistuspalvelujen asiantuntija- ja johtotehtävät, Aditro 2004–2015
- Henkilöstöpäällikkö, Ementor Finland, 2001–2004
- Henkilöstöassistentti, ABB, 1999–2001
- Harrastukset: baletti, juokseminen, lukeminen
Nämä asiat ovat mullistaneet toimialan
Ulla Nikkanen listaa viisi asiaa, jotka ovat muuttaneet eniten talous- ja palkkahallintoa hänen 20 vuotta kestäneen työuran aikana:
- Digitalisaatio kaikissa muodoissaan. Työurani alkuvaiheessa tehtiin töitä vielä mappien kanssa, mutta nyt sähköistyminen ja automaatio ovat edenneet kaikkiin toimintoihin. Nyt alalla hyödynnetään enenevässä määrin myös robotisaatiota, tekoälyä ja koneoppimista.
- Tieto siirtyi pilveen. On premise- ja lisenssipohjaisista ohjelmistoista on siirrytty pilvipalveluihin ja yhteiskäyttöisiin ohjelmistoihin, joissa palveluntuottaja ja asiakas ovat reaaliaikaisesti samassa järjestelmässä.
- Asiakas osaa ostaa palveluja. Kymmenen vuotta sitten talous- ja palkkahallinnon ulkoistaminen oli vielä uusi asia monille asiakkaille. Kokemuksen karttuessa heidän osto-osaamisensa on parantunut, ja he myös osaavat vaatia hyvää palvelua.
- Työntekijä valitsee haluamansa työpaikan. Osaajapulan myötä työnantajakuvan ja vastuullisen toiminnan merkitys on kasvanut huomattavasti, kun yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä. Nykyisin työntekijät valitsevat työnantajansa, ei toisinpäin. Talous- ja palkkahallinto on kiinnostava toimiala, joka tarjoaa jatkossakin kiinnostavia työtehtäviä. Tämä viesti meidän on saatava potentiaalisten työnhakijoiden tietoon aiempaa paremmin.
- Kansallinen tulorekisteri. Se on ollut yksi suurimmista palkkahallintoon vaikuttaneista muutoksista vuosikymmeniin – hyvässä ja pahassa. Toivottavasti hallituksen esitys tulorekisteriin liittyvästä lakimuutoksesta hyväksytään ja se keventää jonkin verran ilmoitusmenettelyä.