Kunnista aiempaa ajantasaisempaa taloustietoa

Hallitus antoi lokakuun lopussa eduskunnalle esityksen kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Tavoitteena on saada luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa kuntien taloudesta kuntien, ministeriöiden ja muiden viranomaisten sekä kaikkien kunnan taloustiedoista kiinnostuneiden käyttöön.
2.12.2019 Pasi Leppänen Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet ja lausunnot

Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetietoja koskevan yleisohjeen päivitykset

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto päivitti kesäkuussa tilinpäätöksen liitetietoja koskevan yleisohjeen. Yleisohjeessa tarkennettiin erityisesti liitetiedoissa vuokravastuina ilmoitettavan määrän laskentaa. Päivityksen taustalla oli kuntalakiin keväällä 2019 voimaan tullut muutos, jossa kunnan erityisen vaikean taloudellisen aseman kriteerejä tarkennettiin siten, että tunnuslukuja laskettaessa vuokravastuut rinnastetaan lainoihin. Liitetieto laaditaan myös konsernista, minkä vuoksi tarkennus koskee myös kunnan tytäryhteisöjen kunnan konsernitilinpäätökseen ilmoittamia vuokravastuita.

Vuokravastuuna ilmoitettava jäljellä olevien vuokrien määrä ilmoitetaan siltä vuokra-ajalta, jonka aikana vuokrasopimus ei ole peruutettavissa. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aikana pidetään irtisanomisaikaa, ja määräaikaisten vuokrasopimusten vuokra-aika on vuokrasopimuksessa sovittu kiinteä vuokra-aika. Aika sisältää myös jatko- tai päättämisoption mukaisen ajanjakson, jos niiden käyttämisestä on sitovasti sovittu.

Liitetietona esitetään kaiken tyyppisistä tuotannontekijöistä syntyvät vuokravastuut, kuten toimitilojen, koneiden ja laitteiden sekä maa-alueiden vuokravastuut. Toimitilojen vuokravastuisiin sisällytetään myös esimerkiksi tilapäisten ja siirrettävien rakennusten sekä edelleen vuokrattujen tilojen vuokravastuut. Vastuu ilmoitetaan nimellisarvoisena ilman arvonlisäveroa, jos arvonlisävero voidaan sisällyttää vähennettäviin tai palautettaviin veroihin. Toimitilaan kytkeytyvä mahdollinen palvelumaksun osuus esitetään sopimusvastuissa. Jos vuokran määrä on vuokrasopimuksessa sidottu esimerkiksi indeksiin, indeksiehto otetaan huomioon vastuun laskennassa, kun ehtoa käytetään.

Vuokravastuiden lisäksi yleisohjeessa päivitettiin johdannaisia kuten koronvaihtosopimuksia koskevien liitetietojen ohjeita. Päivitetyssä ohjeessa todetaan muun muassa, että jos kunta katsoo, että johdannaissopimukset ovat suojaavia, tulee tämä seikka todentaa ja dokumentoida liitetietotositteissa. Johdannaisia kuvaavat tiedot esitetään päivitetyn ohjeen mukaan kahtena erillisenä taulukkona, suojaavat ja ei-suojaavat sopimukset erikseen.

Johdannaisia koskevia tietoja annetaan kunnan tilinpäätöksessä useassa eri kohdassa. Toimintakertomuksessa kuvataan johdannaisten käyttö riskienhallinnan välineenä sekä johdannaisiin sisältyvät riskit. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kuvaavissa liitetiedoissa esitetään johdannaisten kirjanpitokäsittelyn periaatteet. Mahdolliset kuluksi kirjatut tulevat ei-suojaavien sopimusten velvoitteet esitetään liitetietojen pakollisten varausten muutoksissa ja pakollisten varausten erittelyssä. Taseen ulkopuolisissa järjestelyissä annetaan yksityiskohtaiset tiedot johdannaissopimuksista keskeisine ehtoineen joko sopimuksittain tai sopimusryhmittäin.

Vuokravastuita ja johdannaisia koskevien liitetietojen lisäksi yleisohjeeseen tehtiin yksittäisiä pienempiä tarkistuksia. Esimerkiksi palvelujen ostot voi jättää erittelemättä liitetiedoissa, jos erittely asiakaspalveluihin ja muihin palveluihin on esitetty tuloslaskelmassa. Omistuksia muissa yhteisöissä kuvaavassa liitetiedossa ilmoitetut osuudet omasta ja vieraasta pääomasta sekä voitosta ja tappiosta ilmoitetaan yhteisöjen erillistilinpäätösten mukaisina eikä eliminointikirjausten jälkeisinä määrinä. Osa-aikainen henkilöstö vuoden lopun tilanteessa muutetaan kokoaikaisiksi osa-aikojen suhteessa.

Kunnan ja kuntayhtymän toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevan yleisohjeen päivitys

Toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevan yleisohjeen elokuussa hyväksytyssä päivityksessä tilinpäätöslaskelmien tunnusluvut on muutettu uusia kriisikuntakriteerejä vastaaviksi. Päivitykset on tehty kunnan, kunnan konsernitilinpäätöksen ja liikelaitosten tilinpäätösten tunnuslukuihin. Uusia tunnuslukuja ovat lainat ja vuokravastuut, lainat ja vuokravastuut asukasta kohden sekä laskennallinen lainanhoitokate. Laskennallisessa lainanhoitokatteessa lyhennysten määrä lasketaan jakamalla lainamäärä kahdeksalla. Todellisten lainanlyhennysten mukaisen lainanhoitokatteen esittäminen on jatkossa vapaaehtoista.

Tunnuslukujen lisäksi sisäisen valvonnan selonteon tekstiä on tarkennettu ja ohjeeseen on täydennetty myös kilpailulain mukaisten eriytettyjen laskelmien esittämispaikka eriytettyjen tilinpäätösten yhteydessä. Samalla kuntajaosto lisäsi yleisohjeeseen maininnat mahdollisuudesta säilyttää ja allekirjoittaa tilinpäätös sähköisessä muodossa.

Kuntajaoston lausunto lainan arvonalennuksesta ja peruspääoman muutoksesta

Kuntajaosto antoi keväällä lausunnon 121/2019, joka koski arvonalentumisen kirjaamista kuntayhtymän kirjanpidossa. Kuntayhtymä esitti kirjanpitolautakunnalle kysymyksen arvonalentumisen kirjaamisajankohdasta sekä siitä, miten se esitetään kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kirjanpidossa. Lainasaamisen arvonalennus merkitään tuloslaskelmaan arvonalentumisena kuluksi silloin, kun arvonalentuminen on todennäköinen esimerkiksi velallisen maksukyvyttömyyden johdosta. Arvonalentumistarve osakkeisiin voi syntyä välillisesti myös silloin, kun omistetun yhtiön oman pääoman määrä on sen kirjanpidossa tehdyn arvonalentumiskirjauksen johdosta pysyvästi alentunut.

Kuntayhtymän peruspääomaa on mahdollista alentaa alijäämän kattamiseksi, jos pitkäaikaisen pääomarahoituksen määrä taseessa ylittää pysyviin vastaaviin sitoutuneen pääoman määrän ja jos pääomarahoituksen tarve on pysyvästi alentunut. Käytännössä edellytykset täyttyvät vain silloin, kun kuntayhtymän toiminta supistuu ja pääomarahoituksen tarve pysyvästi vähenee. Peruspääoman alentamisen tarvetta arvioidaan koko kertyneen yli- tai alijäämän määrän perusteella, jolloin otetaan huomioon myös aiemmin kertyneet yli- tai alijäämät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Peruspääoman alentamista ei voi tehdä ennakoidusti eikä sen määrää voi kytkeä yksittäiseen kirjaukseen.

Lausunnossa on myös muistutettu siitä, että kuntayhtymän peruspääoman alentamisesta johtuva kuntayhtymäosuuden pysyvä arvon aleneminen merkitään jäsenkunnan kirjanpidossa tuloslaskelmaan arvonalentumisena kuluksi. Kuntayhtymän peruspääoman alentamisen seurauksena jäsenkunnan kuntayhtymäosuuden rahamääräinen arvo laskee, vaikka kuntayhtymän palveluntuotantokyky ei alenisi. Aikaisempienkin lausuntojen mukaisesti jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, ellei kuntayhtymän alijäämää todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katetuksi muilla toimenpiteillä.

Muita kuntajaoston kannanottoja

Vaikka vuoden 2019 verotilitykset kertyvät aiemmista vuosista poikkeavassa tahdissa, verotulot kirjataan aiempien ohjeiden mukaisesti tilinpäätökseen tilityksiin perustuen. Maksuperusteesta poiketaan ainoastaan silloin, jos negatiivinen tilitys siirtyy seuraavalle tilikaudelle tilitysten vähennykseksi. Verotulojen kirjaamisohjeita ei siis ole muutettu.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto totesi kokouksessaan elokuussa, että kirjanpitolautakunnan lausuntoa 1996/2019 metsäkiinteistöjen kirjanpitokäsittelystä voi soveltaa myös kunnissa ja kuntayhtymissä.

Asiantuntijana
Pasi Leppänen neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö
CTA Paikka