Moni Kela-asia muuttuu vuonna 2020

Lähetetyn työntekijän asumisperusteinen sosiaaliturva jatkuu enintään 5 vuotta

Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa tuli voimaan huhtikuun alussa. Siitä lähtien viisi vuotta on ollut enimmäisaika, jonka ajan muualle kuin EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin lähetetty työntekijä voi säilyttää oikeuden Kelan asumisperusteisiin etuuksiin. Jos kuitenkin ulkomaantyö on alkanut ennen lainmuutosta ja sitä jatketaan siirtymäkauden aikana, enimmäisaika voi jäädä viittä vuotta lyhyemmäksi.

Ennen 1.4.2019 EU:n ulkopuolelle, sopimuksettomiin maihin lähetetyille työntekijöille annetut vakuuttamispäätökset ovat voimassa päätöksessä mainitun ajan, mutta jos ulkomaan työ jatkuukin heti tämän jälkeen, uuden lain mukainen viiden vuoden enimmäisaikaa lasketaankin 1.4.2019 alkaen. Tämä vaikuttaa aikaan, jonka voi saada Kelasta asumisperusteisia etuuksia, kuten esimerkiksi sairauspäivärahaa, lääkekorvauksia tai lapsilisää, mutta se ei koske eläkelaitosten työeläkkeitä.

Jos lähetetty työntekijä on saanut ennen 1.4.2019 alkanutta työkomennusta koskevan vakuuttamispäätöksen Venäjälle ajalle 1.1.2018-31.12.2019, ja hänen ulkomaan työkomennustaan jatketaan 1.1.2020-31.12.2021, viiden vuoden enimmäisajasta vähennetään yhdeksän kuukautta 1.4.2019 alkaen. Näin työntekijän oikeus Kelan etuuksiin jatkuu ulkomailla 1.1.2020 jälkeen enintään 4 vuotta ja 3 kuukautta, eli 31.3.2024 asti.

Lähettävän työnantajan pitää hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus työntekijöille, jotka lähetetään EU- ja Eta-maihin tai Sveitsiin sekä sosiaaliturvasopimusmaihin (muun muassa USA, Kanada ja Kiina). Muihin sopimuksettomiin maihin lähetettävistä työntekijöistä työnantajan pitää tehdä Kelaan ilmoitus työskentelystä ulkomailla. Näihin maihin lukeutuvat Venäjän lisäksi esimerkiksi Turkki, Uruguay, Singapore, Filippiinit, Etelä-Afrikka. Jos Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista ilman sopimusta (brexit), tulee siitäkin eron jälkeen sopimukseton maa.