Kirjanpitäjän kanssa samalla puolen pöytää
Big four -yhtiöt – Deloitte, EY, KPMG ja PwC – ovat kahmineet 90 prosenttia yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen, eli niin sanottujen PIE-yhteisöjen tilintarkastuksista. Pk-yritysten tilintarkastuksissa pienemmillä alan toimijoilla on kuitenkin vahva jalansija.
Näin on myös jatkossa, sanoo tilintarkastusyhteisö Hill Auditin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Lauri Mäki.
– Itse asiassa pk-yritysten tilintarkastuksissa big four -yhtiöt menettävät koko ajan markkinaosuuksiaan keskisuurille kilpailijoilleen, jotka pystyvät tarjoamaan palveluja kustannustehokkaammin, Mäki sanoo.
Taloushallintoala on keskittynyt viime vuosina vauhdilla, kun suuret tilitoimistot ovat ostaneet pienempiä kilpailijoitaan. Mäki ei usko vastaavanlaiseen kehitykseen tilintarkastusalalla.
– Suuria muutoksia ei ole näköpiirissä. Big fourin ohella tilintarkastusmarkkinoilla on jatkossakin koko joukko keskisuuria tilintarkastusyrityksiä.
– Isoin muutos on, että yksin toimivien tilintarkastajien määrä vähenee tulevina vuosina.
Moni heistä alkaa olla eläkeiän kynnyksellä, eikä yhden miehen tai naisen tilintarkastusyrityksiä synny tilalle samaan tahtiin.
pk-yritysten tilintarkastuksissa big four -yhtiöt menettävät markkinaosuuksiaan keskisuurille kilpailijoilleen.
Tyypillinen tie tilintarkastajaksi
Mäen urapolku tilintarkastusalalle on varsin tyypillinen. Hän opiskeli laskentaa ja yritysjuridiikkaa Helsingin kauppakorkeakoulussa. Opintojen lomassa hän hoiti erään pienen yhtiön kirjanpitoa ja teki töitä tilitoimistossa.
Big four -yhtiöt rekrytoivat ahkerasti uusia työntekijöitä kauppakorkeakoulusta. Mäki tarttui EY:n tarjoukseen ja toimi siellä kahdeksan ja puoli vuotta tilintarkastajana.
– Edesmennyt isäni oli taloushallinnon ammattilainen ja tilintarkastaja. Ehkä silläkin oli jokin vaikutus uravalintaan.
Mäen mukaan työskentely EY:ssä opetti paljon. Amerikkalaisyhtiö Enronin tilintarkastusskandaalin ja finanssikriisin jälkeen sääntely alkoi kuitenkin tiukentua. Se lisäsi huomattavasti kansainvälisen tilintarkastusjätin sisäistä byrokratiaa.
– Työ muuttui entistä muodollisemmaksi. Henkilöstön vaihtuvuuskin alkoi olla suurta. Yhtenä vuonna puolet tiimieni henkilöistä vaihtui. Alkoi tuntua, että en pysty auttamaan asiakkaitamme enää niin hyvin kuin olisin halunnut.
Lentävä lähtö yrittäjäksi
Pitkän harkinnan jälkeen Mäki irtisanoutui ja perusti vuonna 2010 Hill Auditin.
– Sen verran oli asiakkaita tiedossa, että uskalsin asuntovelasta huolimatta ryhtyä yrittäjäksi. Mitään selkeää suunnitelmaa yrityksen kehittämisestä ei vielä silloin ollut.
Asiakkaita alkoi kuitenkin alusta lähtien tulla siihen malliin, että hän pyysi pian yhtiöön mukaan tuttuja kollegoitaan.
Runsas vuosi sitten Mäki siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi, ja yhtiön osakas Päivi Rönkkö ryhtyi toimitusjohtajaksi.
– Päivi on minua paljon parempi pyörittämään operatiivista toimintaa. Itse voin keskittyä entistä enemmän asiakkaisiin, Mäki perustelee.
Tilintarkastuksen ohella Mäen työtehtävät vaihtelevat yritysjärjestelyiden suunnittelusta verokonsultointiin ja erityisistä tarkastuksista arvonmääritysten laadintaan. Hän myös kouluttaa taloushallinnon, yritysjuridiikan ja tilintarkastuksen aiheista.
Konsulttipalvelujen kysyntä kasvaa
Hill Auditissa on nyt reilut kymmenen työntekijää. Mäki arvioi yrityksen sijoittuvan toimialansa 15 suurimman joukkoon Suomessa. Asiakaskunta koostuu lähinnä omistajavetoisista pk-sektorin yrityksistä, yhdistyksistä ja säätiöistä.
Noin 70 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee tilintarkastuksesta ja loput yritysten konsultoinnista ja koulutuksesta.
– Pk-yritykset pyytävät meiltä entistä enemmän erilaisia konsulttipalveluja.
Hill Auditin asiakkaina on muun muassa startup-yrityksiä. Toimintaansa käynnistävillä yrityksillä runsaasti intoa ja ideoita, mutta ne tarvitsevat tukea esimerkiksi taloushallinnon prosessien rakentamisessa.
– Tilintarkastaja voi olla alussa neuvomassa myös lainopillisissa asioissa.
Mäen mukaan yrityksen kasvaessa tunnistetaan yleensä lisää kehityskohteita. Esimerkiksi taloushallinnon kontrolleja viilataan entistä paremmiksi. Tilintarkastajilta kysytään paljon neuvoa myös verotukseen, yritysjärjestelyihin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa.
Kirjanpitäjän tärkeä kumppani
Mäki korostaa, että tilintarkastaja on yrityksen omistajien, johdon ja taloushallinnon kumppani.
– Puhallamme kirjanpitäjien kanssa yhdessä samaan hiileen. Yhteinen tavoitteemme on tukea asiakasta. Olemme samalla puolen pöytää. >
Mäen mielestä on tärkeää, että tilintarkastaja ja kirjanpitäjä ovat puolin ja toisin aktiivisesti yhteydessä jo tilikauden aikana ja tilinpäätöksen tekovaiheessa.
– Suhde on rakennettava sellaiseksi, että kirjanpitäjä uskaltaa ja voi soittaa, kun hänellä on kysyttävää jostakin asiasta. Parhaimmillaan isoista ja pienistä asioista jutellaan jo tilikauden aikana.
Tilintarkastaja voi puolestaan pyytää luontevasti lisätietoja tehtyihin kirjauksiin ja kirjausratkaisuihin, minkä seurauksena niistä voidaan keskustella jo ennen tilinpäätöksen laatimista.
Mäki huomauttaa, että hyvä keskusteluyhteys auttaa ratkomaan mahdollisia erimielisyyksiä.
– Tärkeintä on hyvä keskusteluyhteys ja toisen työn arvostaminen. Näin ongelmia syntyy paljon vähemmän.
Näköalapaikka yritysmaailmaan
Mäen mielestä antoisinta tilintarkastajan tehtävissä on se, että työssä pääsee seuraamaan näköalapaikalta suomalaista yritysmaailmaa. Hill Auditin asiakaskunnassa on eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä.
– Se on tämän työn rikkaus.
Mäen mielestä osaavan työvoiman varmistaminen on alan suurimpia haasteita. Mäen mielestä osaavan työvoiman varmistaminen onkin alan suurimpia haasteita.
Samoista nuorista osaajista kilpailevat myös muun muassa tilitoimistot.
Mäki uskoo, että vanhat mielikuvat tilintarkastusalan pölyttyneisyydestä ja pelkästään numeroista kiinnostuneista tilintarkastajista ovat hälvenemässä.
– Tilintarkastajan työ on entistä enemmän työtä ihmisten kanssa. Häneltä vaaditaan yhä parempaa ihmistuntemusta ja viestintätaitoja.
Yrityskulttuurit on laitettava kuntoon, jotta ihmiset eivät pala loppuun.
Henkilöstön hyvinvointi kaikki kaikessa
Mäen mielestä tilintarkastusalalle on jatkossa oleellista, että työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
– Yrityskulttuurit on laitettava kuntoon, jotta ihmiset eivät pala loppuun.
Hän huomauttaa, että nuoret vaalivat entistä enemmän tasapainoa työn ja siviilielämän välillä. Lisäksi työn pitää olla mielekästä ja merkityksellistä.
– Olemme pyrkineet rakentamaan tältä pohjalta omaa yrityskulttuuriamme. Haluamme, että työntekijät viihtyvät työssään ja ovat siinä onnellisia.
Hill Auditissa kasvavaa työtaakkaa pyritään pitämään sopivana rekrytoimalla hyvissä ajoin lisää väkeä.
– Olemme onnistuneet varsin hyvin siinä, että illat ja viikonloput voidaan viettää perheen kanssa. Pystymme välttämään päivien venymisen varsin hyvin jopa helmi–maaliskuun kiireisimpänä aikana.
Mäen mielestä työssä viihtyminen vaikuttaa oleellisesti myös toiminnan tehokkuuteen.
– Silloin vaihtuvuus on tilintarkastustiimeissä minimaalista. Tunnemme asiakkaan hyvin, eikä aikaa mene uusien ihmisten perehdyttämiseen ja vuosittain samojen kysymysten toistamiseen. Näin säästyy kaikkien aikaa.
Digitaalisuus parantaa työn laatua
Tilintarkastukseen vaikuttavan sääntelyn kasvu on puhuttanut viime vuosina toimialaa. Mäki huomauttaa, että uudet määräykset ovat koskettaneet lähinnä PIE-yhtiöiden tilintarkastusta.
– Sen sijaan pk-yritysten kohdalla tilintarkastajan työmäärä ei ole juurikaan kasvanut.
Digitalisoitumisella on luonnollisesti iso vaikutus myös tilintarkastajan työhön. Mäki sanoo, että sopimusten, pöytäkirjojen, laskujen ja tositteiden muuttuminen sähköiseen muotoon on muuttanut työtä todella paljon.
– Meillä on ollut mapiton toimisto jo muutaman vuoden. Kehitys on ollut todella nopeaa.
Mäen mielestä tilintarkastajalle digitaalisten työkalujen hallinta on ehdoton kilpailuvaltti.
– On hallittava uudet työkalut, jotta ei mene sormi suuhun, kun vastaan tulee uusi taloushallinnon tietojärjestelmä.
Digitaaliset työkalut tehostavat Mäen mielestä huomattavasti tilintarkastusprosessia. Ne myös parantavat työn laatua.
– Tilintarkastusevidenssin saaminen sähköisesti on valtavan paljon helpompaa verrattuna entiseen aikaan, jossa asiat oli etsittävä mapeista ja kopioitava. Myös tarkastuksen kattavuus on parantunut huomattavasti, kun työssä voi hyödyntää esimerkiksi sähköisiä analyysityökaluja.