Airbnb, Uber ja Bitcoin haastavat verottajan

Verohallinnon pääjohtajaksi on noustu yleensä verohallinnon sisältä tai valtiovarainministeriön vero-osastolta, eikä helmikuun alussa tehtävään nimitetty Markku Heikura tee tässä poikkeusta.

Kahdeksan vuotta verohallinnon tietohallintojohtajana takaa sen, että talo ja sen toiminta ovat tulleet hyvin tutuiksi. Mikä muuttuu uuden tehtävän myötä?

– Tietohallinnosta pitää osata heittää irti, mutta toisaalta uusi työkin on tietointensiivistä. Tärkeintä on ymmärtää kokonaisuus. On hahmotettava isot asiat, joissa pitää onnistua, Heikura pohtii.

Heikuran kolmen vuosikymmenen esimies- ja johtamiskokemuksesta suunnilleen puolet on kertynyt yrityksistä ja puolet julkiselta sektorilta.
– Julkisella puolella korostuu ennen muuta virheettömyys. Myös toiminnan laillisuuden ja verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen ovat tärkeitä asioita.

Valmis-hanke on suurin suomalaisessa hallinnossa koskaan tehty tieto-järjestelmäuudistus.

Jättihanke saatu loppusuoralle

Heikuraa hieman harmittaa se, että pääjohtajaksi nimittämisensä jälkeen hänet on leimattu julkisuudessa nimenomaan tietohallinnon ammattilaiseksi.

– Nykyinen tietohallinto on mitä suurimmassa määrin liiketoimintalogiikan ymmärtämistä. Verohallinnon kohdalla se tarkoittaa, että verotuksen monimutkaisen kokonaisuuden ymmärtäminen korostuu teknisiä asioita enemmän.

Tietohallinnon vahvaa osaamista verohallinnon johdossa tarvitaan, sillä Heikuran viisivuotisen toimikauden keskeisimmät teemat liittyvät tavalla tai toisella digitalisaatioon.

Toimikauden alussa on saatava maaliin Verohallinnon isot it-hankkeet. Merkittävin niistä on useita vuosia valmisteltu ja 130 miljoonaa euroa maksava Valmis-hanke. Se on suurin suomalaisessa hallinnossa koskaan tehty tietojärjestelmäuudistus.

Valmis-hankkeessa Verohallinnon käytössä olevat noin 70 tietojärjestelmää korvataan yhdellä ohjelmistolla. Samalla suurin osa verovelvollisille suunnatuista sähköisistä palveluista korvataan OmaVero-palvelulla.

Tulorekisteri käyttöön ensi vuonna

Yritysasiakkaiden kannalta iso muutos astui voimaan viime vuoden alussa, kun veroilmoitukset arvonlisäverosta, työnantajasuorituksista sekä muista oma-aloitteisista veroista annetaan jatkossa sähköisesti. Samalla Verotili-palvelu korvattiin OmaVerolla.

Viime marraskuussa sähköinen ilmoittaminen laajeni yhteisöjen tuloveroon. Ensi vuoden loppuun mennessä uudistus etenee vielä henkilöasiakkaiden tuloveroon ja vuoden 2019 loppuun mennessä kiinteistöveroon ja varainsiirtoveroon.

Yksityishenkilöiden verotuksessa suurin uudistus on ensi vuonna tuleva tulorekisteri, jonka toivotaan keventävän yritysten hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkan maksamiseen liittyviä ilmoitusmenettelyjä.

Ensi vuoden alusta lähtien palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin heti maksutapahtuman jälkeen viiden päivän sisällä. Tulorekisteri korvaa näin viranomaisille tehtäviä vuosi-ilmoituksia.

– Tulorekisteri tuo mahdollisuuden reaaliaikaiseen verotukseen. Myös kuntien sosiaalitoimen ja Kelan työ helpottuu, kun viranomaisilla on ajantasaiset tiedot tukea hakevien henkilöiden tuloista.

Sähköiset uudistukset ovat Heikuran mukaan edenneet ilman suurempia ongelmia. Pieniä asioita on kuitenkin korjattu hankkeen edetessä muun muassa yrityksiltä tulleen palautteen perusteella.

– Uudet sähköiset järjestelmät ja toimintatavat vaativat aluksi opettelua sekä verohallinnolta että asiakkailta.

Alustatalous haastaa verottajan

Digitalisaatio on keskeisessä roolissa myös verotukseen vaikuttavassa toimintaympäristön muutoksessa. Erityisen tarkasti Verohallinnossa seurataan niin sanottuihin alusta- ja jakamistalouksiin liittyviä ilmiöitä.

Yksityishenkilöt vuokraavat asuntojaan turisteille Airbnb:n kautta. Kyydinvälityspalvelu Uber ilmoitti puolestaan palaavansa Suomeen taksialan vapautuessa. Ja entistä useampi suomalainen tekee ostoksia vaikkapa kiinalaisesta verkkokaupasta.

Heikuran mukaan liiketoiminnan siirtyminen digitaalisille alustoille on verottajalle iso haaste. Jatkossa on entistä vaikeampi määritellä, missä päin maailmaa verotettava tulo syntyy ja miten verottaja saa tästä tietoja.

– Suomessa ja muissa Pohjoismaissa verotuksen tehokkuus perustuu tietojen automaattiseen saantiin Verohallinnolle. Saamme yrityksiltä, pankeilta ja Kelalta kattavat tulotiedot, joiden perusteella verotus voidaan tehdä.

Heikuran mukaan tietojen saannin vaikeutuminen tarkoittaisi paluuta 1980-luvulle, jolloin verovelvollisen tuli ilmoittaa tulot itse verottajalle.

– Isoin kysymys on, miten verottaja saa jatkossakin ilmoitukset ja tiedot tuloista mahdollisimman helposti ja automaattisesti.

Aggressiivisen verokilpailun sijaan valtioiden tulee tiivistää yhteistyötä veroasioissa esimerkiksi tietojen vaihdossa.

Viron verottaja liittoutui Uberin kanssa

Heikuralla ei ole alusta- ja jakamistalouden heittämiin haasteisiin selviä ratkaisuja. Tietojen saannin turvaamiseen on etsittävä teknisiä ratkaisuja, mutta siihen tarvitaan yritysten kanssa luotavia uusia käytäntöjä.

Esimerkiksi Virossa verottaja tekee jo yhteistyötä jakamistalouden yritysten kanssa. Siellä Uberin kanssa on sovittu järjestelystä, jossa yhtiö ilmoittaa kyytipalvelun kuljettajien tulotiedot verottajalle.

– Meidän on pystyttävä vakuuttamaan alustatoimittajat, että heidänkin toimintansa helpottuu, jos verottaja saa tarvitsemansa tiedot. Siksi yritysten kannattaa antaa meille rajapintaa tiedonsaannin helpottamiseksi.

Heikura arvioi, että vapaaehtoiset järjestelyt tuskin yksin riittävät. Rinnalle tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä. Esimerkiksi EU-tason sääntelyllä yrityksiä voidaan velvoittaa kertomaan tietoja verottajalle.

Uudet liiketoimintamallit ja palvelut eivät noudata valtioiden rajoja. Heikuran mielestä se tarkoittaa, että aggressiivisen verokilpailun sijaan valtioiden tulee tiivistää yhteistyötä veroasioissa esimerkiksi tietojen vaihdossa.

Kryptovaluutat mullistavat maksamisen

Jakamistalouden myötä suomalaiset saavat tuloja entistä useammasta lähteestä, oli se sitten asunnon vuokrausta matkailijoille tai oman auton lainaamista toisten käyttöön.
Myös niin sanottu silpputyö ja kevytyrittäjyys ilman virallista yritysmuotoa yleistyvät.

– Veronmaksaja ei välttämättä edes huomaa tai ymmärrä ansainneensa tuloa, josta tulisi maksaa veroa.

Uusi haaste verottajalle ovat myös tulovirtojen ja maksamisen siirtyminen virtuaalisiin valuuttoihin. Paljon julkisuudessa ollut Bitcoin on vain yksi sadoista kryptovaluutoista, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo on noussut lyhyessä ajassa satoihin miljardeihin euroihin.

– Verottajan on vaikea päästä kiinni tietoihin, jos vaikkapa suomalainen koodari kehittää tietokoneohjelman Singaporeen, yhteydenpito tapahtuu verkon kautta ja palkka maksetaan kryptovaluuttana.

Lohkoketjuteknologiaan perustuvat kryptovaluutat tuovat Heikuran mukaan isoja muutoksia maksutapahtumiin. Teknologian avulla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti.

– Todella isoja muutoksia on tulossa, sillä myös kaikki suuret rahalaitokset ovat kehittämässä omia lohkoketjuihin perustuvia ratkaisujaan.

Veroriskien tunnistaminen korostuu

Verohallinnossa valmistaudutaan toimintaympäristön kiihtyvään muutokseen, mutta julkishallinnon tiukat budjettikehykset asettavat omat reunaehtonsa toiminnan kehittämiseen.

– Yhä pienemmillä resursseilla pitäisi saada aikaan entistä enemmän, Heikura tiivistää.
Hän muistuttaa, että tulosvastuullisuus ohjaa entistä enemmän julkisen sektorin toimintaa. Verotuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toiminta perustuu entistä enemmän erilaisten veroriskien tunnistamiseen. Harmaan talouden torjunta on tässä kestoaihe.

– Esimerkiksi verotarkastuksissa paukut on laitettava sinne, missä tuotot ovat suurimmat. Sadan euron verotulojen vuoksi ei kannata laittaa tuhatta euroa peliin.

Samaan hengenvetoon Heikura kuitenkin toteaa, että verotuksen uskottavuudesta on pidettävä tiukasti kiinni. Siksi kaikenlaisia ja kaiken kokoisia kohteita tarkastetaan jatkossakin, hän vakuuttaa.

– Verovelvollisille ei saa jäädä sellaista kuvaa, että pienissä asioissa voi menetellä miten haluaa.

Verohallinnon teettämien mielipidemittausten mukaan suomalaisten yritysten ja kansalaisten veromoraali on edelleen korkea. Heikuran mielestä oleellista on tehdä verotuksesta mahdollisimman yksinkertaista – niin hyvin kuin se on monimutkaisen verolainsäädännön puitteissa mahdollista.

– Kun verotus on helppoa asiakkaille, asiat menevät yleensä oikein. Jos taas veroasioiden hoitaminen on monimutkaista, virheiden määrä kasvaa ja motiivi tehdä asiat hyvin pienenee.