Varojen jako osake­yhtiössä

Yleensä osakeyhtiö ei saa jakaa varoja muille kuin osakkeenomistajille. Varojen jakamisen lähtökohtana on, että osakeyhtiön varojen jakaminen ei saa loukata yhtiön velkojien oikeuksia ja että osakkeenomistajia on varoja jaettaessa kohdeltava lähtökohtaisesti yhdenvertaisesti.
7.3.2023 Kalle Kyläkallio Kuva iStock

Yleistä

Varojen jakaminen osakeyhtiöstä on säännelty. Lähtökohtana on, että osakeyhtiön varojen jakaminen ei saa loukata yhtiön velkojien oikeuksia ja että osakkeenomistajia on varoja jaettaessa kohdeltava yhdenvertaisesti, jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu. Tavat, joilla osakeyhtiö saa jakaa varojaan, on OYL:ssa säännelty (OYL 13:1). Tämä tosin ei koske tilannetta, jossa osakeyhtiön ainoa osakkeenomistaja tai kaikki osakkeenomistajat ovat varojen jakamisesta yksimielisiä (OYL 13:6.4). Tässäkin tapauksessa heitä kuitenkin sitovat osakeyhtiön velkojien suojaksi annetut säännökset.

Velkojien suojaksi on säädetty, että osakeyhtiö saa jakaa vain sellaisia varoja, joita ei tarvita osakepääoman, KPL:n mukaisen arvonkorotusrahaston, käyvän arvon rahaston, tai uudelleenarvostusrahaston katteeksi (= sidottu oma pääoma). Osakepääomaakin tosin voidaan jakaa velkojiensuojamenettelyä käyttämällä enintään OYL:ssa säädettyyn vähimmäisosakepääomamäärään saakka. Yhtiön muu oma pääoma (= vapaa oma pääoma) on yhtiön toiminnan aikana pääsääntöisesti jaettavissa (OYL 13:5).

Varojenjakotavat

OYL:n mukaan osakeyhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin OYL:ssa säädetään:

1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;

2) OYL 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;

3) OYL 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä

4) OYL 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta (OYL 13:1.1).

Tässä artikkelissa ei käsitellä lähemmin OYL 14 luvussa tarkoitettua osakepääoman alentamista, OYL 3 ja 15 luvuissa tarkoitettua omien osakkeiden hankkimista tai lunastamista ja OYL 20 luvussa tarkoitettua yhtiön purkamista ja rekisteristä poistamista eikä muita varojenkäyttötilanteita kuten esimerkiksi konserniavustusta, velan ottamista, lähipiirilainaa tai omien osakkeiden rahoittamista (OYL 13:10).

Yleensä osakeyhtiö ei saa jakaa varoja muille kuin osakkeenomistajille (OYL 1:5). Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen on otettava tätä koskeva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin määrättävä oman pääoman käyttämisestä OYL 13:1.1:ssa tarkoitetuissa tilanteissa (OYL 13:1.2 ja OYL 13:9). Määräyksen sisältöä ei ole OYL:ssa rajoitettu. Määräys ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa pakottavien OYL 13 luvun tai muiden omaisuuden jakoa koskevien säännösten kanssa. Varojen jakamista osakkeenomistajille OYL:n tarkoittamassa mielessä ei ole esimerkiksi se, että osakeyhtiö palauttaa osakkeenomistajille heiltä liikaa perimiään maksuja tai että osakeyhtiö korvaa osakkeenomistajalleen työn tai maksun, jonka tämä on suorittanut osakeyhtiön puolesta ja hyväksi. Lisäksi osakeyhtiö voi antaa lahjan OYL:ssa säädetyllä tavalla (OYL 13:1.2). Yhtiökokous voi päättää lahjan antamisesta yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen, jos lahjoituksen määrää voidaan käyttötarkoitukseen sekä yhtiön tilaan ja muihin olosuhteisiin katsoen pitää kohtuullisena. Hallitus saa käyttää sanottuun tarkoitukseen varoja, joiden merkitys yhtiön tila huomioon ottaen on vähäinen (OYL 13:8).

OYL:n mukaan muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa (OYL 13:1.3).

OYL:ssa säädetyt yhtiön varojenjakosäännökset koskevat varsinaisesti sitä ajanjaksoa, joka alkaa siitä, kun osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin ja päättyy ennen, kun osakeyhtiö asetetaan selvitystilaan. Varojen jako ennen kuin osakeyhtiö on merkitty kaupparekisteriin, on kielletty (OYL 13:1.4).

Osakeyhtiön toiminnan aikana yhtiö tavallisesti jakaa varojaan lähinnä osingon muodossa. Varojen jakaminen on lisäksi mahdollista jakamalla varoja vapaan oman pääoman rahastosta, omia osakkeita lunastamalla tai niitä muuten vastiketta vastaan hankkimalla taikka osakepääomaa alentamalla. Nämä neljä tapaa on erityisesti säännelty OYL:ssa (OYL 13:1.1). Osakeyhtiön purkautuessa selvitystilan kautta yhtiön nettovarat jaetaan osakkeenomistajien kesken heidän omistamiensa osakkeiden suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Tässä tapauksessa on yhtiön kaikkien velkojen oltava maksettuina tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on ollut pantava erilleen (OYL 20:15.1). Tässä vaiheessa jakokielto ei koske enää osakepääomaa eikä muitakaan rahastoja, joiden katteeksi tarvittavien varojen jakaminen on aikaisemmin eli yhtiön normaalin toiminnan aikana kiellettyä tai vain velkojiensuojamenettelyä käyttäen luvallista.

Osakkeenomistaja voi saada varoja yhtiöstä muutoinkin kuin OYL:ssa säädetyllä tavalla. Osakkeenomistaja voi saada yhtiöstä palkkatuloa kuten yhtiön muukin työntekijä. Lisäksi osakkeenomistaja voi saada varoja yhtiöstä yhtiön toimielimen jäsenen tehtävien hoitamisesta. Lisäksi osakkeenomistaja voi saada varoja yhtiöltä erilaisten yhtiön kanssa tekemillään oikeustoimilla, kuten esimerkiksi myymällä tuotteita taikka vuokraamalla kiinteistöjä tai muita esineitä yhtiölle. Tässä kappaleessa mainittuja asioita ei käsitellä tässä artikkelissa sen enemmälti.

Vapaa oma pääoma

OYL:n mukaan osakeyhtiö saa jakaa vapaan oman pääomansa, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen KPL:n mukaisesti, jos yhtiön maksukyvystä ei muuta johdu (OYL 13:5). Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla esimerkiksi määräys, jonka mukaan osa tilikauden voitosta siirretään sellaiseen rahastoon, jota yhtiöjärjestyksen mukaan ei saa käyttää varojen jakamiseen osinkona osakkeenomistajille.

Vapaan oman pääoman määrä määräytyy pääsääntöisesti viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Jos yhtiö on tuottanut tilinpäätöksen mukaan tappiota, tämä määrä on vähennettävä yhtiön vapaasta omasta pääomasta, ja vain näin syntynyt erotus on enintään käytettävissä varojenjakoon. Vastaavasti, jos viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen on jaettu tai päätetty jakaa varoja osinkona tai muuten osakkeenomistajille taikka varoja on käytetty pääomalainan pääoman ja/tai koron maksuun, tämä määrä on vähennettävä yhtiön vapaasta omasta pääomasta, ja vain näin syntynyt erotus on enintään käytettävissä varojenjakoon. Sen sijaan vapaan oman pääoman lisäystä ei oteta huomioon automaattisesti vapaan oman pääoman määrässä. Se otetaan lisäävänä tekijänä huomioon vapaan oman pääoman määrässä vain jäljempänä selostettavan viimeksi vahvistetun välitilinpäätöksen perusteella.

Jaon perustuminen tilinpäätökseen

OYL:n mukaan varojenjako perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Jos osakeyhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Varojenjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset (OYL 13:3).

Jos tilinpäätöstä ei vahvisteta tai sitä ei ole tilintarkastettu, vaikka sen olisi pitänyt olla tilintarkastettu, yhtiökokous ei voi tehdä päätöstä taseen osoittaman voiton käyttämisestä eikä valtuuttaa hallitusta päättämään osingonjaosta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta (OYL 5:3.2:n 2-kohta, OYL 13:3 ja OYL 13:6.2).

Varojenjako osakeyhtiössä on myös mahdollista välitilinpäätöksen nojalla. Jos osakeyhtiön yhtiökokous on viimeksi vahvistetun varsinaisen tilinpäätöksen jälkeen vahvistanut välitilinpäätöksen, varojenjako voi ja sen tulee perustua tähän viimeksi vahvistettuun välitilinpäätökseen. Myös sen pitää olla tilintarkastettu, jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja. Varojenjaossa on otettava huomioon myös välitilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.

Varojenjako voi siis tapahtua myös sellaisen vahvistetun tilinpäätöksen nojalla, mikä on päivätty muuksi kuin edellisen tilikauden päättymispäiväksi. Siten meneillään olevalta tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen perusteella voidaan suorittaa OYL:ssa tarkoitettu varojenjako. Varojenjako on lisäksi mahdollista tilikauden päättymisen ja OYL:n mukaisen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen välisenä aikana. Varojenjako on lisäksi mahdollista sekä yhtiön ensimmäisen tilikauden aikana syntyneen tuloksen nojalla että jakautumisessa tai sellaisessa sulautumisessa, jossa vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön (kombinaatiosulautuminen) yhtiön ensimmäisellä tilikaudella. Varojenjako määräytyy konserniin kuuluvassa yhtiössä pelkästään yhtiön oman vapaan oman pääoman ja yhtiöön liittyvien muiden seikkojen perusteella.

Jos yhtiön taloudellinen asema on parantunut viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen ja yhtiö kykenee ja tämän vuoksi haluaa jakaa varoja enemmän kuin mikä olisi mahdollista tämän tilinpäätöksen mukaan, yhtiön tulee laatia ja vahvistaa välitilinpäätös, jotta suurempi varojenjako olisi mahdollista suorittaa.

Maksukyky

Osakeyhtiön vapaata omaa pääomaa kuten sidottuakaan omaa pääomaa ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden (OYL 13:2; KKO 1992:98, KKO 1997:103 ja KKO 2012:18, kohta 27). OYL:ssa ei ole säädetty, miten maksukyvyttömyys todetaan.

Yhtiön maksukyvyn arviointi on tehtävä mahdollisimman lähellä varojenjakopäätöstä. Yhtiön maksukykyä arvioidaan yleensä yhtiön uusimman tilinpäätöksen perusteella riippumatta siitä, vahvistetaanko tilinpäätös samassa yhtiökokouksessa kuin päätetään varojenjaosta vai onko viimeinen tilinpäätös vahvistettu jo aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa. Varojenjako voi perustua aikaisemmin vahvistettuun tilinpäätökseen, jos sen jälkeiset tapahtumat eivät anna aihetta olettaa tilanteen olennaisesti muuttuneen. Yhtiön maksukykyä arvioitaessa ei ole otettava huomioon pelkästään tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset, vaan myös yhtiön tiedossa olevat tulevaisuuteen kohdistuvat seikat, kuten erääntyvät velat ja muut suoritukset ja niiden suhde yhtiön rahoitusmahdollisuuksiin. Maksukyvyttömyysrajoitus ei kuitenkaan estä osakeyhtiötä ottamasta velkaa tai myymästä omaisuuttaan varojen jaon mahdollistamiseksi, paitsi jos velanotto tai myynti johtaa maksukyvyttömyyteen.

Olennaista yhtiön maksukyvyn arvioinnissa on se, että mitä varojenjakopäätöstä tehtäessä tiedettiin maksukyvyn tasosta tai olisi pitänyt tietää eikä se, mitä tiedetään päätöksenteon jälkeen ilmi tulleen tiedon valossa. Jollei ole riidatonta, että varojenjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä, hallituksen tulee tehdä yhtiön maksukyvyn arviointi huolellisesti. Hallituksen yhtiön maksukykyä koskeva arviointi ja sen perustelut tulisi kirjata hallituksen kokouksen pöytäkirjaan sekä liittää pöytäkirjaan maksukyvyn perustana olevat laskelmat ja muut selvitykset, jotta myöhemmin on tarvittaessa helpompi selvittää, perustuiko hallituksen tekemä arvio yhtiön maksukyvystä olosuhteisiin nähden asianmukaiseen harkintaan ja selvitykseen.

Osakeyhtiön toimintakertomukseen tai, jos kyseessä on KPL:ssa tarkoitettu pieni- tai mikroyritys, sen liitetietoihin on sisällytettävä hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta (OYL 8:5.2).

Yhtiön maksukykyisyys ei oikeuta varojenjakoon, jos yhtiöllä ei viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen tai sen jälkeen viimeksi vahvistetun välitilinpäätöksen mukaan ole vapaata omaa pääomaa.

Päätöksenteko

Varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on OYL 13:7:n tai yhtiöjärjestyksen mukaan siihen velvollinen (OYL 13:6.1). Yhtiökokouksen päätöksellä, jossa määrätään jaon enimmäismäärä, voidaan myös valtuuttaa hallitus päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun (OYL 13:6.2). Päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään (OYL 13:6.3).

Yhtiökokous tekee varojen jakoa koskevan päätöksen tai päätöksen hallituksen valtuuttamisesta päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta yksinkertaisella enemmistöllä, jollei muuta ole OYL:ssa säädetty tai yhtiöjärjestyksessä määrätty (OYL 5:26.1, OYL 5:27.2:n 4 ja 5 kohdat sekä OYL 5:29.3). Hallitus tekee yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla päätöksen osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta enemmistöpäätöksenä, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä (OYL 6:3.1).

Vähemmistöosinko

Periaatteessa yhtiökokous päättää, jaetaanko yhtiön varoja vai ei, missä muodossa se tapahtuu ja paljonko niitä jaetaan. Normaalisti asiasta päätetään yhtiökokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä (OYL 5:26.1). Osakevähemmistön turvaksi on kuitenkin säädetty OYL 13:7.1:ssa, että jos osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään yhden kymmenesosan yhtiön kaikista osakkeista, varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat osingon jakamista, sitä on jaettava. Tällaista osinkoa kutsutaan vähemmistöosingoksi. Sen maksaminen edellyttää kuitenkin, että yhtiö on yleensä oikeutettu siinä tilanteessa jakamaan osinkoa (= yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa eikä yhtiö ole vähemmistöosinkoa päätettäessä maksukyvytön eikä jako johda yhtiön maksukyvyttömyyteen). Vähemmistöosingon määrä lasketaan vain lähimmän edellisen tilikauden kertyneestä voitosta. Osingon määrä on siitä vähintään puolet mutta ei enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Jaettavasta määrästä vähennetään kyseiseltä tilikaudelta jo ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaettaviksi päätetyt osingot. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että vähemmistöosinkoa ei jaeta tai että sitä jaetaan vähemmän kuin OYL:ssa on säädetty (OYL 13:7.2). Yhtiöjärjestyksen määräys, jolla poistetaan mahdollisuus vaatia vähemmistöosinkoa tai sen määrää rajoitetaan OYL:ssa säädettyä pienemmäksi, voidaan ottaa yhtiöjärjestykseen joko yhtiötä perustettaessa tai yhtiöjärjestystä myöhemmin muuttamalla. Jälkimmäisessä tapauksessa se on mahdollinen vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella (OYL 5:29.1:n 5-kohta).

Laiton varojen jako, velvollisuus varojen palauttamiseen ja vahingonkorvaus

Jos osakeyhtiö jakaa varoja vastoin OYL:ssa säädettyä tai yhtiöjärjestyksessä määrättyä, kyseessä on laiton varojenjako. Laitonta varojenjakoa voi olla esimerkiksi rahan tai esineiden vastikkeeton antaminen – lukuun ottamatta kohtuullista lahjaa yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen – taikka palkan maksaminen, jos se on ylisuuri yhtiön hyväksi suoritettuun työhön tai palvelukseen nähden. Tällöin yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen OYL:n tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa KorkoL 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti (OYL 13:4).

Osakeyhtiön hallituksen jäsen, osakkeenomistaja, yhtiökokouksen puheenjohtaja ja tilintarkastaja ovat vahingonkorvausvelvollisia varojen laittomasta jaosta siten kuin OYL:ssa tarkemmin säädetään (OYL 22:1-4 ja TTL 10:9).

Osakeyhtiörikos

Joka tahallaan osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten jakaa yhtiön varoja OYL:n säännösten vastaisesti, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, osakeyhtiörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi (OYL 25:1:n 4-kohta).

Asiantuntijana
Kalle Kyläkallio asianajaja, Asianajotoimisto Susiluoto Oy