Yritysten veromuutokset 2007
Uuden osakeyhtiölain ja IFRS-standardien aiheuttamia tarpeita verolainsäädännön kehittämiseen pohdittiin ns. Arvelan työryhmässä (VM 4/2006), jonka ehdotukset eivät kuitenkaan vielä ole edenneet konkreettisiksi esityksiksi ja laeiksi. Vuoden 2007 verotuksen suurimmat lainmuutokset koskevatkin yritysjärjestelyjä sekä siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuutta.
Siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuus
Suuret yritykset joutuvat 1.1.2007 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta laatimaan siirtohinnoittelua koskevan kirjallisen selvityksen (L 1041/2006). Velvollisuus koskee valtionrajat ylittäviä liiketoimia, joissa toisena osapuolena on ulkomainen yritys, sekä ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisiä toimia. Laki ei koske suomalaisen yrityksen ja sen ulkomaisen kiinteän toimipaikan välisiä liiketoimia. Asiakirjaselvityksen nimikkeenä on kansainvälisen käytännön mukaan siiirtohinnoitteludokumentointi.
Markkinaehtoperiaatetta noudatettava
Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan toisiinsa etuyhteydessä olevien osapuolten tekemien liiketoimien hinnoittelua. Tavallisimmin siirtohinnoittelu tulee kyseeseen samaan konserniin kuuluvien yritysten välisissä liiketoimissa.
Siirtohinnoittelun kansainvälisenä perusperiaatteena on markkinaehtoperiaate, jonka mukaan toisiinsa etuyhteydessä olevien osapuolten välisissä liiketoimissa on noudatettava ehtoja, joita olisi käytetty toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Siirtohintadokumentoinnin tarkoituksena on osoittaa toisistaan riippuvaisten yritysten välisten liiketoimien markkinaehtoisuus. Jos ehdoissa on poikettu markkinaehtoperiaatteesta, verotettavan tulon määrää voidaan oikaista.
Verotusmenettelylain 14a §:ssä on selvitetty yksityiskohtaisesti, millaisia asioita siirtohinnoitteludokumentoinnin tulee sisältää. Jos konsernissa on jo laadittu EU:n siirtohinnoitteludokumentointia koskevan käytännesäännön (KOM (2005) 543 lopullinen) mukaiset asiakirjat, nämä hyväksytään myös suomalaisten säännösten mukaisiksi.
Dokumentointi hyväksytään myös englanninkielisenä. Suomennosta tai ruotsinnosta vaaditaan vain, jos se on verotuksen toimittamiseksi välttämätöntä.
Siirtohinnoitteludokumentaatio on vaadittaessa esitettävä veroviranomaisille. Jos näin ei tehdä tai selvitys on olennaisesti puutteellinen, seurauksena on veronkorotus.
Dokumentointivelvollisuuden vuoksi yritysten ilmoittamisvelvollisuuteen on tehty pieni lisäys. Yhteisön tulee verolomakkeessaan ilmoittaa (rastittamalla ao. kohta), onko se tehnyt liiketoimia etuyhteydessä olevan osapuolen kanssa ja onko sillä ollut velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentaatio.
Yritysjärjestelyjä koskevat muutokset
Verolainsäädäntöön on tehty yritysjärjestelydirektiivin edellyttämät muutokset. Seuraavat osittaisjakautumista ja tappioita koskevat uudet säännökset koskevat EU:n alueella asuvia yhtiöitä ja niiden kiinteiden toimipaikkojen tappioita.
1. Osittaisjakautuminen myös verotuksessa mahdolliseksi
Elinkeinoverolakiin on lisätty säännökset yhteisöjen osittaisjakautumisesta (L 1424/2006) Osakeyhtiölain mukaan osittaisjakautuminen on ollut mahdollinen jo aikaisemmin. Osittaisjakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö siirtää yhden tai useamman liiketoimintakokonaisuutensa sellaisenaan yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jättää vähintään yhden liiketoimintakokonaisuuden itselleen. Osittaisjakautuminen voidaan toteuttaa ilman välittömiä veroseuraamuksia. Muutosta sovelletaan osittaisjakautumiseen, joka tapahtuu 1.1.2007 tai sen jälkeen.
2. Jakautuvan yhtiön tappiot
Aikaisemmilta vuosilta vahvistetut tappiot vähennetään jakautumisen jälkeen ensisijaisesti siinä yhtiössä, joka jatkaa sitä samaa toimintaa, josta tappiot ovat syntyneet. Osittaisjakautumisessa tietyn liiketoimintakokonaisuuden tappiot siirtyvät sille vastaanottavalle yhtiölle, joka vastaanottaa kyseisen liiketoimintakokonaisuuden. Toissijaisesti tappiot siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin nettovarallisuus siirtyy heille. Näin menetellään esim. jos tappioita ei ole tappiollisen toiminnan loppumisesta johtuen mahdollista kohdistaa siirrettävään liiketoimintakokonaisuuteen.
3. Ulkomaisen yhtiön kiinteän toimipaikan tappiot
Jos ulkomaisen yhtiön Suomessa oleva kiinteä toimipaikka on jakautumisen yhteydessä muutettu suomalaiseksi tytäryhteisöksi, tällä tytäryhteisöllä on oikeus vähentää kiinteälle toimipaikalle vahvistetut tappiot (normaalein tulolähdettä ja omistajien pysyvyyttä koskevin edellytyksin). Tappion vähentäminen tulee kysymykseen vain silloin, kun kaikki kiinteän toimipaikan toimintaan kohdistuvat varat, velat ja varaukset on siirretty sen toimintaa jatkavalle yhteisölle.
Kiinteän toimipaikan tappioiden vähennyskelpoisuus säilyy myös siinä tilanteessa, että ulkomaisen yhtiön Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta tulee yritysjärjestelyn yhteydessä toisen yhtiön kiinteä toimipaikka. Tällä toisella yhtiöllä on oikeus vähentää kiinteän toimipaikan tappiot normaalein edellytyksin.
4. Suomalaisen yhtiön kiinteän toimipaikan tappiot
Tuloverolakiin on otettu uudenlainen säännös (L 1425/2006, 123b §) suomalaisen yhtiön verotuksessa jo vähennettyjen kiinteän toimipaikan tappioiden lisäämisestä yhtiön tuloon siinä tilanteessa, että kiinteä toimipaikka yhtiöitetään ulkomaiseksi tytäryhtiöksi, joka jatkaa saman toimipaikan toimintaa. Kattamattomat tappiot voidaan lisätä suomalaisen yhtiön tuloon 10 edeltävältä verovuodelta.
Suomessa vähennettyjen tappioiden lisääminen tuloon koskee myös eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan kotipaikan siirtoa pois Suomesta.
Lisääminen suomalaisen yhtiön tuloon tapahtuu sinä vuonna, jona yritysjärjestely tehtiin ja lisättäväksi voi tulla useiden verovuosien tappiot kerralla. Ilmoittamisvelvollisuuteen (ja lomakkeeseen 75: Laskelma ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloksesta) on lisätty kohta, jossa edellytetään, että yhtiö antaa selvityksen tuloon lisättävistä yhtiöitetyn kiinteän toimipaikan tappioista.
Arvostamislain muutos
Myös asunto-osakkeille ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeille määritetään vertailuarvo (L 966/2006). Muille arvopapereille vertailuarvo lasketaan jo aiemmin voimassa olleen arvostamislain mukaan. Vertailuarvoa käytetään nettovarallisuutta laskettaessa, jos yrityksen omistamien arvopapereiden yhteenlaskettu vertailuarvo on korkeampi kuin niiden yhteinen verotuksessa poistamatta oleva hankintameno. Tämä arvovertailu tehdään vain yhtiön käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä ns. ylimääräiseen omaisuuteen (TVL-tulolähteeseen) kuuluville arvopapereille.
Huoneisto-osakkeille ei kuitenkaan enää voida verotuksessa laskea entisenlaista verotus- tai vertailuarvoa, sillä laskennassa käytetty tietojärjestelmä (ASVA) on vanhentunut. Huoneisto-osakkeiden arvostaminen on tästä syystä kiinnitetty vuoden 2005 tasoon siten, että ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona pidetään aina vuoden 2005 verotusarvoa. Vuonna 2006 ja sen jälkeen hankittujen huoneisto-osakkeiden arvona pidetään verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa. Jos huoneiston hankintaan on käytetty jälleenhankintavarausta, käytetty määrä lisätään huoneiston arvoon. Näin varauksen käyttö ei pienennä huoneisto-osakkeen arvoa nettovarallisuuslaskennassa.
Arvostamislain muutos tuli voimaan 1.1.2007, mutta sitä sovelletaan jo vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Yhteisöjen verovuotta 2006 koskevat veroilmoitusten täyttö-ohjeet on laadittu ennen lainmuutosta, joten ohjeet ovat tältä osin virheelliset.
Kehitysalueiden veronhuojennus
Kehitysalueille tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain voimassaoloaikaa on jatkettu kahdella vuodella (L 979/2006). Pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä verotuksessa 50 prosentilla korotetut poistot myös vuosina 2007 – 2008 tekemiensä käyttöomaisuusinvestointien perusteella. Korotetun poiston saa tehdä omaisuuden käyttöönottovuonna ja kahtena sitä seuraavana vuonna.
Lakia sovelletaan valtioneuvoston määräämällä kehitysalueen I tukialueella, pääosin P ohjois- ja Itä-Suomessa toimiviin pk-yrityksiin.
Yritys työnantajana 2007
1. Vuokratyöntekijöiden verotus
Suomella on vuoden 2007 alusta lähtien oikeus verottaa ulkomailta Suomeen tulevaa vuokratyöntekijää siitä riippumatta, kuinka kauan hänen työskentelynsä Suomessa kestää. Verosopimus voi kuitenkin estää verotuksen. Muutos koskee esimerkiksi Virosta Suomeen tulevia vuokratyöntekijöitä, sillä Suomen ja Viron välinen verosopimus ei estä verotusta.
Ulkomaiselle työnantajalle on säädetty velvollisuus antaa verovirastolle tietoja Suomessa työskennelleestä vuokratyöntekijästä (L 1224/2006). Suomalaisen työn teettäjän taas on annettava veroviranomaisille tietoja ulkomaisesta yrityksestä ja tämän edustajasta. Tiedot annetaan 1.1.2007 ja sen jälkeen alkavista töistä ja tiedot toimitetaan verohallinnolle ensimmäisen kerran 31.8.2007 lomakkeella VeroH 6146a.
Suomalaisen työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksettavasta työkorvauksesta 13 %:n vero, ellei ulkomainen yritys ole hakeutunut Suomessa ennakkoperintärekisteriin tai esitä lähdeverokorttia.
2. Työnantajan sosiaaliturvamaksu
Työnantajan sosiaaliturvamaksuprosentti koostuu kahdesta osasta: työnantajan sairausvakuutusmaksusta ja kansaneläkemaksusta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu aleni eduskuntakäsittelyn aikana ehdotetusta 2,06 %:sta 2,05 %:ksi, joten työnantajan sosiaaliturvamaksuprosentit alenivat vastaavasti ennakkoon ilmoitetuista. Vuoden 2007 työnantajan sosiaaliturvamaksuprosentit ovat:
I maksuluokka 2,951 %
II maksuluokka 5,151 %
III maksuluokka 6,051 %
Kuntien, seurakuntien, valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan sosiaaliturvamaksuprosentti on 4,001 %.
Sosiaaliturvamaksu alueellinen maksuvapautuskokeilu
Sosiaaliturvamaksun maksuvapautusaluetta on vuonna 2007 laajennettu koskemaan seuraavia Itä-Suomen kunnissa toimivia työnantajia: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo (L 1056/2006). Maksuvapautus koskee ensimmäisen kerran tammikuussa 2007 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvää, helmikuussa 2007 suoritettavaa sotumaksua.
Työnantaja saa tuen hyväkseen oma-aloitteisesti jättämällä työnantajan sosiaaliturvamaksun maksamatta. Tuen enimmäismäärä on 30 000 euroa. Tuen saamisessa on myös eräitä toimialoja (ns. herkkiä aloja) koskevia rajoituksia.
Aikaisemmin kokeilu on otettu käyttöön eräissä Kainuun, Lapin ja saaristoalueen kunnissa.
Ilmoittamisvelvollisuuden muutokset
1. Veroilmoitusten jättöajat
Kevään aikana monet osakeyhtiöt valmistautuvat jo vuoden 2007 veroilmoituksen jättämiseen, kun muissa yrityksissä annetaan vielä tietoja vuoden 2006 tapahtumista. Veroilmoitusten jättöajat ovat ennallaan. Verolomakkeita sen sijaan on uudistettu, yhdistelty ja niitä on kehitetty täysin uusia.
• Liikkeen- ja ammatinharjoittajat (lomake 5) antavat vuonna 2006 päättyneen tilikautensa veroilmoituksen 3.4.2007. Verolomake on uudistettu siten, että se sisältää uuden tuloverolaskelman ja varallisuuslaskelman, jotka vastaavat osakeyhtiöillä jo vuonna 2006 toteutettua uudistusta. Lomake on sama sekä yhden- että kahdenkertaista kirjanpitoa pitäville elinkeinonharjoittajille.
• Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden (lomake 6A) vuoden 2006 veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on niin ikään tilikauden päättymisajankohdasta riippumatta 3.4.2007. Myös tämän lomake on uudistettu osakeyhtiöiden käyttämän verolomakkeen 6B kaltaiseksi.
• Osakeyhtiöt, osuuskunnat yms. yhteisöt antavat veroilmoituksen 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien.
• Yhdistykset ja säätiöt (lomake 6C) antavat veroilmoituksen 4 kuu-kauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien.Yhdistysten ja säätiöiden verolomake on uusi ja vain tälle ryhmälle tarkoitettu. Uusi lomake pyrkii helpottamaan sekä verovelvollisen että veroviranomaisen työtä niin, että erillisten selvityspyyntöjen tarve vähenee nykyisestä. Lomakkeessa pyydetään tietoja, joiden perusteella voidaan entistä paremmin arvioida yhdistyksen tai säätiön yleishyödyllisyys sekä mahdollinen elinkeinotoiminta- ja kiinteistötulo. Yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt käyttävät veroilmoituksen liitteenä uutta lomaketta 76, jolla ilmoitetaan tiedot kiinteistöjen käyttötarkoituksesta ja veronalaisesta tulosta.
• Yhteisetuudet, osittain verovapaat yhteisöt, valtion laitokset yms. (lomake 6). Veroilmoitus on annettava 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Julkisyhteisöjen veroilmoituksen jättöpäivä on kuitenkin 1.4.2007.
• Verotusyhtymät antavat veroilmoituksen 28.2.2007 mennessä. Verolomake on 36, johon voi liittyä maatalouden lomake 2 tai metsätalouden 2C
2. Kiinteistöselvitys, lomakkeet 3 ja 3A
Kiinteistöverotuksen perusteena ovat kiinteistön tiedot edellisen kalenterivuoden lopussa. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, verovuoden lopun kiinteistötiedot eivät välttämättä vastaa kalenterivuoden lopun tietoja. Tästä syystä yrityksen on annettava erillinen selvitys tilikauden päättymisen jälkeen kalenterivuoden loppuun mennessä tapahtuneista muutoksista. Tiedot annetaan kiinteistötyypin mukaan joko lomakkeella 3 (pientalot, vapaa-ajanasunnot) tai 3A (kerrostalot, toimisto-, teollisuus-, varasto yms. rakennukset). Ensimmäisen kerran tällainen erillinen selvitys on annettava 31.1.2007.
3. Tilikauden päättymisajankohdan muutos
Tilikauden päättymisajankohdan muutoksesta on ilmoitettava entisen 1 kk:n sijasta 2 kuukautta aikaisemmin kuin tilikausi olisi päättynyt (tilikauden pidennys) tai tulee päättymään (lyhennys).
