CTA Paikka

Verotililain uudistus

Verotilihanke on ollut valmistelussa useita vuosia. Viime keväänä valtiovarainministeriö laittoi lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi verotililaista.
21.10.2008

Karri Nieminen toimitusjohtaja, Laskenta- ja veropalvelu Tabula Oy

Tässä artikkelissa käydään läpi esityksen pääpiirteet ja merkittävimmät muutokset nykytilaan verrattuna. Kirjoitus perustuu 30.4.2008 päivättyyn hallituksen esitysluonnokseen.

Mikä verotili?

Verotilissä on kyse verojen ilmoittamis- ja maksamisjärjestelmästä. Verotilijärjestelmässä jokaiselle verovelvolliselle tulee oma verotili, jolle kootaan erityisesti oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksutiedot sekä muut verotuksen toimittamiseen ja verojen perintään tarvittavat tiedot.

Verotilin tiedot kerättäisiin kausiveroilmoituksella. Eri verolajien ilmoittamisajat yhdenmukaistettaisiin siten, että ilmoituksen tulisi olla perillä verohallinnossa viimeistään yleisenä eräpäivänä. Yleiseksi eräpäiväksi on esitetty kuukauden 12. päivää. Myös verot kohdekuukaudelta olisi maksettava viimeistään yleiseen eräpäivään eli kuukauden 12. päivään mennessä. Maksut eivät olisi enää verolajikohtaisia, vaan maksetut suoritukset merkittäisiin verotilille ja käytettäisiin verotilillä olevien erääntyneiden verojen suoritukseksi.

Ilmoitusten ja maksujen lisäksi verotilillä käsiteltäisiin muun muassa verojen palautukset, hyvitys- ja veloituskorot, erilaiset laiminlyönneistä aiheutuvat seuraamukset sekä muut erääntyneiden verojen suoritukseksi käytettävät erät. Verokaudelta vähentämättä jäänyt arvonlisävero palautettaisiin verovelvolliselle jo tilikauden aikana kunkin verokauden yhteydessä. Nykyisin käytössäolevasta erillisestä hakumenettelystä luovuttaisiin ja tiedot ilmoitettaisiin kausiveroilmoituksella.

Vähentämättä jäänyt määrä käytettäisiin joko verotilin velvoitteiden suoritukseksi tai palautettaisiin, mikäli mitään velvoitteita ei olisi avoimena. Palautukseen oikeuttava arvonlisävero luettaisiin verovelvollisen hyväksi ilmoituksen saapumispäivänä, kuitenkin aikaisintaan kohdekuukautta seuraavan kuukauden yleisenä eräpäivänä.

Maksamatta jääneistä veroista huomautettaisiin tiliotteella. Mikäli niitä ei huomautuksesta huolimatta maksettaisi, ne poistettaisiin verotililtä ja siirrettäisiin perittäväksi. Tiliotteelle merkityt erät olisivat suoraan ulosottokelpoisia. Erääntyneistä ja maksamatta olevista veroista perittäisiin viivästyskorkoa, jonka suuruus olisi korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä eli tällä hetkellä 11,5 prosenttia.

Mikäli verotilille jäisi varoja verojen suorittamisen jälkeen, palautettaisiin tämä verovelvolliselle viivytyksettä. Mikäli varoja ei verovelvollisen pyynnöstä palautettaisi ja varat jäisivät tilille, maksettaisiin tilillä oleville varoille hyvityskorkoa, jonka määrä olisi korkolain mukainen viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä eli tällä hetkellä 2,5 prosenttia.

Verovelvollinen saisi verotilin tapahtumista kuukausittain verotiliotteen, josta ilmenisivät tiliotejakson tilitapahtumat, tilin saldo täsmäytyspäivänä ja muut tarvittavat tiedot. Täsmäytyspäivä olisi viimeistään kuun 19. päivä ja verotiliotteen kausi ilmeisesti noin kuukauden 18. päivästä 17. päivään.

Osana verotilijärjestelmän käyttöönottoa tulisi pienyrityksille (liikevaihto alle 50?000 euroa) myös mahdollisuus nykyistä harvempaan ilmoitus- ja maksumenettelyyn.

Järjestelmään siirtymisen aikataulu

Verotiliin on tarkoitus siirtyä kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2010 alusta lähtien lain soveltamispiiriin tulisivat oma-aloitteiset verot: arvonlisävero, työnantajan ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu, lähdevero, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero.

Uudistuksen toisessa vaiheessa, joka toteutuisi aikaisintaan vuonna 2012, verotili laajennettaisiin koskemaan muitakin veroja kuten tuloveron ennakoita ja jäännösveroja, kiinteistöveroa, perintö- ja lahjaveroa sekä metsänhoitomaksua.

Viimeisessä vaiheessa verotilimenettelyyn otettaisiin mukaan verojen perintä. Tämä vaihe ajoittuisi muutaman vuoden päähän verotilinhankkeen toisesta vaiheesta.

Ilmoitusmenettely

Verotilijärjestelmä muuttaisi merkittävästi ilmoittamismenettelyä. Verolajikohtaisten ilmoitusten sijasta kaikki verotililain soveltamisalaan kuuluvat, samaan aikaan erääntyvät verot ilmoitettaisiin yhdellä kausiveroilmoituksella. Mikäli kausiveroilmoituksen tekee sähköisesti, tulisi ilmoitus jättää yleisenä eräpäivänä eli kuukauden 12. päivänä. Mikäli kausiveroilmoitus jätetään paperisena, tulisi se olla verohallinnolla kuukauden 7. päivään mennessä. Nykyisestä käytännöstä poiketen ilmoitus katsottaisiin annetuksi silloin, kun se on saapunut verohallinnolle, eikä silloin, kun verovelvollinen on sen lähettänyt. Paperisen ilmoituksen osalta ilmoittamisaikataulu kiristyisi näin ollen noin kymmenen päivää, kun sähköisen ilmoittamisen osalta aikataulu puolestaan lyhenisi kolme päivää.

Verotilijärjestelmään siirryttäessä otettaisiin käyttöön myös pienten yritysten pidennetyt ilmoitus- ja maksujaksot. Pidennettyyn ilmoitus- ja maksukauteen oikeutetut pienyritykset määriteltäisiin liikevaihdon perusteella. Liike­vaihto olisi kirjanpitolain mukaisesti määritelty liikevaihto. Liikevaihto laskettaisiin kuitenkin kalenterivuodelta, ei yrityksen tilikaudelta, mikäli se poikkeaa kalenterivuodesta.

Kalenterivuosittaiset liikevaihtorajat pidennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen olisivat 50 000 euroa ja 25 000 euroa.

Mikäli verovelvollisen liikevaihto olisi enintään 50?000 euroa, olisi verovelvollisella mahdollisuus päästä neljänneskalenterivuosittaisen ilmoitus- ja maksumenettelyn piiriin. Tätä ilmoitusjaksoa sovellettaisiin kaikkiin verotilimenettelyn piiriin kuuluviin veroihin vakuutusmaksuveroa ja arpajaisveroa lukuunottamatta. Jos verovelvollinen ei olisi rekisteröitynyt säännölliseksi työnantajaksi, menettelyä sovellettaisiin muihin veroihin kuin arvonlisäveroon vain, jos maksaja olisi myös arvonlisäverovelvollinen.

Mikäli verovelvollisen liikevaihto olisi enintään 25?000 euroa, verovelvollisella olisi mahdollisuus päästä arvonlisäveron osalta kalenterivuosittaisen ilmoitus- ja maksumenettelyn piiriin. Muut verotilin piiriin kuuluvat verot olisi ilmoitettava ja maksettava neljännesvuosittain.

Pidennetyn ilmoitus- ja maksukauden soveltaminen olisi vapaaehtoista. Kun verovelvollinen olisi valinnut, mitä ilmoitusrytmiä se ryhtyy noudattamaan, sitoisi tehty valinta sitä kolme perättäistä kalenterivuotta. Verottaja voisi myös oma-aloitteisesti siirtää verovelvollisen kuukausimenettelyyn.

Myöhästymismaksu

Eräs suurimmista verotiliin liittyvistä muutoksista olisi myöhästymismaksun käyttöönotto. Myöhästymismaksu olisi sanktio ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Nykyisessä järjestelmässä pelkän ilmoituksen myöhästymisestä ei useimmissa tapauksissa ole annettu minkäänlaista sanktiota.

Kausiveroilmoituksen myöhästyessä perittäisiin myöhässä ilmoitetulle määrälle myöhästymismaksua 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan ilmoituksen määräpäivästä sen antamispäivään. Luonnoksen mukaan kohtuussyistä myöhästymismaksua perittäisiin kuitenkin enintään 15?000 euroa. Myöhästymismaksun vähimmäismäärä olisi kultakin verolajilta viisi euroa. Myöhästymismaksu perittäisiin, vaikka suoritettavaa veroa ei ole, jos verovelvollinen on kuitenkin velvollinen antamaan veroilmoituksen.

Myöhästymismaksua käyttöönotettaessa poistettaisiin samanaikaisesti nykyinen maksun ja ilmoituksen viivästymisen tai puuttumisen vuoksi maksuunpantava veronkorotus. Luonnoksen mukaan edellä mainittu muutos johtaisi sanktioiden lievenemiseen kokonaistasolla.

Maksaminen

Maksamisessa siirryttäisiin yhteen kuukausittaiseen eräpäivään, jota ehdotetaan myös kuukauden 12. päiväksi. Viimeistään tällöin verovelvollisen olisi maksettava verohallinnon tilille erääntyvien velvoitteidensa suoritukseksi tarvittava määrä.

Merkittävä periaatteellinen muutos nykytilaan olisi se, että maksun tapahtuessa yhtenä koontisuorituksena, ei vero­velvollisella olisi enää mahdollisuutta kohdentaa suoritusta tiettyä verolajia koskevaksi. Verotilimenettelyyn mukaanotettavien verolajien osalta maksamatta jäämisen seuraamukset olisi tarkoitus yhdenmukaistaa, joten kohdentamisoikeuden poistumisella ei olisi merkitystä verovelvolliselle.

Mikäli verovelvollinen ei maksaisi verotilillä maksamatta olevia veroja ajallaan, laskettaisiin näille erille viivästyskorkoa. Mikäli verovelvollinen olennaisesti laiminlöisi veronmaksun, voitaisiin se entiseen tapaan poistaa ennakko­perintärekisteristä.

Verotilille voitaisiin laskea myös hyvityskorkoa. Hyvityskorkoa laskettaisiin niille maksuille ja veronpalautuksille sekä muille hyvityksille, joita ei ole käytetty verojen suoritukseksi. Muutos nykytilaan verrattuna olisi myös se, että hyvityskorkoa laskettaisiin myös ennen eräpäivää maksetulle määrälle.

Maksamattomat verot ja varojen palauttaminen

Verohallinnon kuukausittain verovelvolliselle lähettämä tiliote olisi myös ilmoitus suorittamatta jääneistä velvoitteista. Mikäli niitä ei maksettaisi kahden viikon kuluessa tiliotteen tiedoksiantamisesta, kyseiset erät poistettaisiin verotililtä ja siirrettäisiin perintään.

Mikäli verotilille jäisi positiivinen saldo ja verovelvollinen olisi huolehtinut asianmukaisesti ilmoitus- ja maksuvelvoitteistaan, palautettaisiin tämä yli jäänyt osa verovelvolliselle viipymättä eli käytännössä kahden–kolmen päivän kuluessa.

Verovelvollinen voisi halutessaan pyytää palautuksen säilyttämistä verotilillä myöhemmin erääntyvien velvoitteidensa maksamista varten. Palauttamattomalle erälle laskettaisiin hyvityskorkoa siihen asti, kunnes se käytettäisiin velvoitteiden suoritukseksi. Verovelvollisen maksamat maksut palautettaisiin vain, jos ne on maksettu erehdyksessä tai
aiheetta. Verohallinnolla olisi myös oikeus palauttaa maksu, jos siihen olisi aihetta.

Vaikutukset verovelvolliselle ja tilitoimistolle

Verotili olisi toteutuessaan suuri muutos niin verovelvollisille kuin tilitoimistoillekin.

Verovelvollisen kannalta verotilissä olisi monta hyvää asiaa. Verot maksettaisiin yhdelle pankkitilille yhdellä viitet­iedolla. Verotilillä olisi keskitetysti kaikki verovelvollista koskevat verotukseen liittyvät tiedot ja tilin tapahtumia pystyisi tarkastelemaan myös online-palvelun kautta. Verolajien väliset kuittaukset sujuisivat aiempaa vaivattomammin ja erillisistä arvonlisäveron palautushakemuksista voitaisiin luopua.

Verovelvollisen kannalta verotili toisi kuitenkin monia merkittäviä heikennyksiäkin. Ensinnäkin verojen maksuun olisi jatkossa vain yksi eräpäivä, kuukauden 12. päivä. Tämä toisi suuria haasteita verovelvollisen likviditeetin hallinnalle. Nykyään verovelvollisen verot erääntyvät maksettavaksi kuukauden aikana suhteellisen tasaisesti eli pääasiassa kuukauden 10, 15 ja 25. päivinä. Toteutuessaan muutos aiheuttaisi jopa rahoituksellisia uudelleenjärjestelyitä monen verovelvollisen toiminnassa.

Edelleen ilmoitusmenettelyn tiukentuneet aikataulu-, oikea-aikaisuus- ja oikeasisältöisyysvaatimukset sanktioineen muuttaisivat taloushallinnon perusrytmiä ja vastuita merkittävästikin. Sähköisten ilmoitusten tulisi olla verottajalla kolme ja paperisten ilmoitusten käytännössä kymmenen päivää nykyistä aiemmin.

Mikäli pelkkä ilmoituskin tulisi verohallinnolle myöhässä tai sitä oikaistaisiin myöhemmin, tulisi suoraan senkin perusteella sanktio. Koska myöhästymismaksu tulisi todennäköisesti olemaan tuloverotuksessa vähennyskelvoton meno muidenkin verottajalle maksettavien sanktioiden tapaan, muodostuisi 20 prosentin vuotuisesta korosta verovelvollisille jopa yli 42 prosentin todellista vuosikorkoa vastaava kustannus. Mikäli ilmoituksen lisäksi myös itse suoritus olisi myöhässä, olisi yhteenlaskettu sanktio nimelliskoroltaan 31,5 prosenttia. Todellinen vuosikorko olisi tällöin korkeimmillaan yli 66 prosenttia. Edellämainittuja sanktioita ei voine millään perusteella pitää kohtuullisina.

Tilitoimistonkin kannalta uudistus toisi monia uudistuksia. Tilitoimiston järjestelmät tulisi muuttaa verotilin kanssa yhteensopiviksi. Asiakkaiden kanssa tulisi varmistua siitä, että materiaalintoimitusaikataulut ovat riittävät, jotta tilitoimisto varmasti ehtii käsitellä materiaalin ennen ilmoitus­eräpäivää. Harvennettuun ilmoitusmenettelyyn suostuvilla tilitoimistoilla olisi edessään kesälomien suunnittelu uudella tavalla, koska kalenterivuoden toisen neljänneksen ilmoitukset tulisi olla verohallinnossa viimeistään elokuun 12. päivänä.

Verotilin tiliotteen todennäköinen raportointiväli olisi noin edellisen kuun 18. päivästä kuluvan kuun 17. päivään. Kirjanpidon täsmäyttämisen kannalta tällainen tiliote olisi täysin turha dokumentti ja aikataulutettu puhtaasti verohallinnon sisäisestä näkökulmasta. Verovelvolliselle ja tilitoimistolle dokumentista ei olisi mitään hyötyä, koska kirjanpito tehdään aina kalenterikuukausittain, ja myös verotili tulisi kirjanpidossa täsmäyttää koko kalenterikuukauden osalta.

Verotiliesityksessä ei ole otettu mitään kantaa verotiliin ja siihen liittyvään online-palveluun valtuutusten näkökulmasta. Kuitenkin jo yli 130?000 verovelvollisen erityisesti ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä asioita hoitaa tilitoimisto tai muu asiamies. Näillä täytyy olla järjestelmään pääsy asiakkaittensa osalta vaivattomasti ja tehokkaasti, jotta ne voivat palvella asiakkaitaan viivytyksettä ja kustannustehokkaasti. Tämä on myös verohallinnon intressissä.

Päätelmiä

Vaikka verotili onkin monelta osin kannatettava hanke, siinä on yhä useita seikkoja, jotka heikentävät verovelvollisen asemaa merkittävästi ja joita ei sen vuoksi voida hyväksyä. Näitä epäkohtia on verotilihankkeen kuluessa tuotu useasti esiin, mutta ne eivät ole johtaneet mihinkään muutokseen. Jotta peruslähtökohdiltaan hyvä hanke saisi kaikkien osapuolten – myös verovelvollisten – tuen, tulee siinä vielä tällä hetkellä olevat epäkohdat korjata ennen hallituksen esityksen antamista.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki