CTA Paikka

Äitiysloma ja hoitovapaa palkkahallinnossa

Varsinkin pienissä yrityksissä ollaan usein epätietoisia menettely-
tavoista, kun työntekijä jää ensimmäisen kerran äitiyslomalle. Mitä pitää maksaa, milloin pitää maksaa ja saako yhteiskunnalta jotain korvausta? Jo termien kirjavuus aiheuttaa ongelmia. Mitä ovat äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet tai erityisäitiysrahakaudet?
13.3.2008

Leena Rekola-Nieminen KLT, Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy

Pääsääntö työntekijän etuuksien hakemisessa on se, että työntekijä itse hakee etuutta Kelasta; äitiys- ja isyysetuushakemuksille on omat lomakkeensa. Työnantaja sen sijaan hakee vuosilomakustannuskorvausta työntekijälle (erityis)äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakaudelta kertyneestä, hänelle maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.

Äitiysloma

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Työnantajalla ei kuitenkaan ole lain mukaan velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa näiden vapaiden ajalta.

Eri työehtosopimukset sisältävät varsin erilaisia määräyksiä palkanmaksusta. On siis perehdyttävä yrityksen toimialalla sovellettavaan työehtosopimukseen, jos alalla sellainen on, ja sitä tulee yleissitovana noudattaa.

Pääsääntö on, että raskaudesta aiheutuvat lääkäri- ja neuvolakäynnit tulisi ajoittaa työajan ulkopuolelle. Mikäli tämä ei onnistu, työnantajan on korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansionmenetys.

Mikäli työnantaja maksaa äitiysloman joltakin jaksolta palkkaa joko työehtosopimuksen tai ”talon tavan” perusteella, työnantaja saa hakea tästä korvausta Kelalta. Kelan maksaman korvauksen osalta saa tehdä sosiaaliturvamaksutilityksessä saatua korvausta vastaavan vähennyksen. Kela ei pidätä veroa työnantajalle maksamastaan vanhempainpäivärahasta.

Mikäli työnantaja maksaa äitiysloman aikana vanhoja, kertyneitä vuosilomapalkkoja tai lomakorvausta, se ei vaikuta äitiyspäivärahan määrään.

Työntekijän tulee ilmoittaa äitiys- ja isyysvapaan aloittamisesta ja pituudesta työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Tätä ajankohtaa saa kuitenkin varhentaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Ilmoitus varhennustarpeesta tulee tehdä työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Muutoin työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Työntekijällä oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.

Hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, elleivät työntekijä ja työnantaja yhteisesti muuta sovi.

Hoitovapaalla voi olla vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Toisen vanhemman pitämän äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta.

Loman kertyminen perhevapaiden aikana

Työntekijälle kertyy äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta uutta lomaa normaalisti. Hoitovapaa ei kerrytä vuosilomaa. Työnantajalla on periaatteessa oikeus päättää vuosilomien pitoajankohdasta yrityksessä. Tämä oikeus on myös niiden lomien pitämisen osalta, jotka pidetään ennen tai jälkeen äitiysloman.

Vaikka lomakorvauksen maksaminen liitetään yleensä työsuhteen päättymiseen, se voi tulla kyseeseen myös työsuhteen kestäessä, esimerkiksi hoitovapaan aikana. Tällöinkin voi vaihtoehtona olla, että lomalle määritellään aika esimerkiksi vanhempainrahakauden jälkeiselle ajalle.

Eläkkeen kertyminen perhevapaiden aikana

Vuoden 2005 alusta alkaen työntekijälle on kertynyt tyel-eläkettä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta. Eläke-etuutta kertyy myös alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta.

Työhönpaluu

Työntekijällä on oikeus palata edellä esitellyiltä perhevapailta ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Vuosilomakustannuskorvaus

Kuten aiemmin mainittiin, työnantaja voi hakea lomakustannuskorvausta Kelasta, mikäli hän on maksanut työntekijälle lomapalkan tai lomakorvauksen ajalta, jona tämä on saanut erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Tätä vuosilomakustannuskorvausta maksetaan 2,5 päivältä jokaista sellaista kalenterikuukautta kohti, jolta vuosilomaa on kertynyt ja jolta vanhempainpäivärahaa on maksettu vähintään 14 päivältä. Maksettua lomarahaa ei oteta korvauksessa huomioon.

Vuosilomakustannuskorvausta Kela maksaa vain ansaitun vuosiloman osalta, eikä siltä osin, kuin työntekijä saa lomakorvauksen muuten kuin lomapäiviä ansaitsemalla. Kela maksaa vuosilomakustannuskorvauksen edellä kerrotun mukaisesti, jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen. Korvaus maksetaan työnantajalle jälkikäteen vanhempainpäivärahakauden päätyttyä ja sitä on haettava Kelasta 6 kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä Kelan sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa: www.kela.fi/asiointi tai lomakkeella SV 18 (työnantajan korvaushakemus vanhempainpäiväraha-ajalta suoritetuista vuosilomakustannuksista). Tämä korvausmahdollisuus jää usein yrityksiltä huomiotta, eikä sitä muisteta enää vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen hakea.

 

 

Korvauksen hakemista koskevia ohjeita

Korvausoikeus syntyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jolta työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ja jolta työntekijällä on oikeus vanhempainpäivärahaan (äitiys-, isyys- tai vanhempainraha tai erityisäitiysraha) vähintään 14 päivältä. Korvausta maksetaan 2,5 päivältä kalenterikuukautta kohti.

Jos vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen, korvaus on yhdeltä päivältä kolmassadasosa siitä vuosityötulosta, joka on ollut työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena. Korvauksen perustetta korotetaan kertoimella, jonka suuruus on 1,26. Korvaus voi olla enintään lomapalkan/lomakorvauksen määrä korotettuna kertoimella 1,26. Korvausta maksetaan myös säästövapaaksi siirretyistä lomapäivistä. Korvaus maksetaan työnantajalle jälkikäteen koko vanhempainrahakauden päätyttyä.

Korvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.

Esimerkki: Äitiys- ja vanhempainvapaa kohdistuu aikaan 22.1.–30.11.2007
Korvausta voi hakea aikaisintaan 1.12.2007 ja sitä on haettava viimeistään 31.5.2008
Lomarahaa, lomaltapaluurahaa tai äitiys- ja vanhempainraha-ajan työssäoloajan lomakustannuksia ei korvata.
Korvauksen toimeenpanossa noudatetaan samoja periaatteita kuin maksettaessa sairauspäivärahaa sairausvakuutuslain 7 luvun 4§:n 1 momentin perusteella sairausajan palkkaa maksaneelle työnantajalle.
Tarvittaessa työnantajan on erikseen esitettävä laskelma lomapalkan/lomakorvauksen määräytymisperusteista.

Tietoa tarjolla

Lisätietoa löytyy helposti Kelan ja työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta. TEMin kotisivuilla (www.mol.fi ja siellä asiahakemisto > hakusana ”Perhevapaa -yhteinen asia”) on kattava esitys aiheesta ja havainnollinen ”aikajana” eri vapaiden keskinäisestä ajoittumisesta. Kelan kotisivuilla kannattaa kirjoittautua sivulle: www.kela.fi/asiointi.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki