CTA Paikka

Muutoksia ennakkoperintään

Vuoden 2017 alusta alkaen verotusmenettelyyn on tulossa useita muutoksia. Verotusmenettelyn muutokset eivät kuitenkaan ole loppumassa vielä tähän, vaan verotusmenettelyä on tarkoitus uudistaa lisää tulevina vuosina.
7.12.2016

Janne Myllymäki, KTL, OTM, ylitarkastaja Verohallinto

 Verotusmenettely muuttuu merkittävästi vuoden 2017 alusta alkaen. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyssä sovelletaan jatkossa pääosin yhtenäisiä menettelysäännöksiä, joista säädetään uudessa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylaissa. Samalla kumotaan verotililaki ja suuri osa muiden verolakien omista menettelysäännöksistä.

Verotusmenettelyn muutokset eivät kuitenkaan ole loppumassa vuoden 2017 alussa voimaan tuleviin muutoksiin. Kysymyksessä on vasta ensimmäinen vaihe verotusmenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisessa. Hallitus on antanut 10.11.2016 eduskunnalle esityksen ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 237/2016). Lakipaketissa ehdotetut muutokset muodostavat toisen vaiheen verotusmenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisessa.

Keskeisimmät lakipaketissa ehdotetut muutokset koskevat ennakkoperintää, erityisesti ennakonkantoa ja ennakon täydennysmaksua. Muutoksia esitetään myös verotuksen korkojen laskentaan ja veronkantoon. Esityksessä esitetään lisäksi laajennettavaksi yritysten velvollisuutta sähköiseen asiointiin. Muutosten soveltaminen alkaisi pääosin vuosien 2017–2018 aikana. 

Jäljempänä esitellään lakipaketissa ehdotettuja muutoksia. Painopiste on ennakkoperintää ja verotuksen korkoja koskevissa muutoksissa.

 

Tuloverotuksen ennakot

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään muutoksia ennakoiden määräämistä koskevaan sääntelyyn. Uusi sääntely koskisi samalla tavoin kaikkia verovelvollisia, niin yhteisöjä kuin luonnollisia henkilöitäkin. Nykyisin sääntelyssä on verovelvolliskohtaisia eroja erityisesti määräaikojen suhteen.

Verohallinto voisi verovelvollisen hakemuksesta määrätä, muuttaa (korottaa tai alentaa) tai poistaa ennakoita verotuksen päättymiseen saakka. 

Uuden sääntelyn myötä Verohallinto voisi jatkossa viran puolesta määrätä ennakon tai korottaa ennakkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka. Esimerkiksi verovuoden 2019 ennakoita voitaisiin siten viran puolesta määrätä ja niiden määrää korottaa vuoden 2020 helmikuun loppuun asti. Verohallinto voisi jatkossa viran puolesta poistaa tai alentaa ennakoita verovuoden verotuksen päättymiseen saakka.

Uudessa sääntelyssä Verohallinto voisi verovelvollisen vaatimuksesta määrätä ennakon verovuoden päättymisen jälkeen ennakkoperinnän täydentämiseksi myös muusta kuin ennakonkannon alaisesta tulosta. Esimerkiksi palkkojen ennakkoperintää voitaisiin siten täydentää maksamalla lisäennakkoa. 

 

Ennakon täydennysmaksusta luopuminen

Uuden sääntelyn myötä nykymuotoisesta ennakon täydennysmaksusta luovuttaisiin. Nykyisin verovelvollinen voi oma-aloitteisesti täydentää verovuodelta toimitettua ennakko­perintää maksamalla ennakon täydennysmaksua. Ennakon täydennysmaksu luetaan verovuoden verojen hyväksi, jos se on maksettu viimeistään kuukautta ennen verovelvollisen verotuksen päättymistä.

Ennakon täydennysmaksusta luopuminen ei käytännössä merkitsisi kovin suurta muutosta nykytilaan. Verohallinto voisi jatkossa verovelvollisen hakemuksesta määrätä, muuttaa ja korottaa ennakoita verotuksen päättymiseen saakka. Muusta kuin ennakonkannon alaisesta tulosta voitaisiin määrätä ennakkoa verovuoden jälkeen. Verovelvollinen voisi siten lisäennakkoa maksamalla täydentää ennakkoperintää ja vaikuttaa jäännösverolle määrättävän koron määrään samaan tapaan kuin nykyisin ennakon täydennysmaksua maksamalla. 

Verovelvollinen voisi jatkossa tehdä lisäennakkoa koskevan vaatimuksen Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa ja saada asioinnin yhteydessä ennakkoa koskevan päätöksen. Tämän jälkeen hänet ohjattaisiin verkkopankkiin maksamaan määrätty ennakko. 

Lisäennakon eräpäivä olisi pääsääntöisesti kolmen viikon kuluttua ennakkoa koskevan päätöksen tekemisestä. Verovelvollisen vaatimuksesta eräpäivä voisi olla tätä aikaisempi päivä, kuitenkin aikaisintaan päätöspäivä tai, jos se ei ole pankkipäivä, sitä seuraava pankkipäivä. Verovelvollinen voisi siten keskeyttää lisäennakkoa maksamalla koronlaskennan päätöspäivään lähes vastaavalla tavalla kuin nykyisin ennakon täydennysmaksua maksamalla. Keskeinen ero nykytilaan on, että pelkkä maksu ilman päätöstä ei jatkossa katkaisisi koronlaskentaa. 

Jo tässä yhteydessä on hyvä korostaa, että itse haettu lisäennakko olisi maksettava eräpäivään mennessä. Muutoin maksettavaksi tulisi viivästyskorkoa.

 

Ennakoiden hyväksilukeminen ja palauttaminen

Uudessa sääntelyssä ennakot luettaisiin verotuksessa hyväksi sen mukaisesti kuin ne on määrätty verovelvollisen maksettavaksi. Tämä koskisi sekä verovuoden aikana että sen päättymisen jälkeen määrättyjä ennakoita. Verovelvolliselle määrätty ennakko luettaisiin jatkossa verovuoden verojen suoritukseksi myös silloin, kun se on maksamatta.

Kun ennakko luettaisiin jatkossa hyväksi määrätyn mukaisena, maksamatta jäänyttä ennakkoa vastaavaa veroa ei määrättäisi uudelleen maksettavaksi jäännösverona. Maksamatta olevia ennakoita, jotka tarvittaisiin verovuodelta määrättävän veron suoritukseksi, ei verotuksen päättyessä poistettaisi perinnästä, vaan niiden perintätoimet jatkuisivat keskeytyksettä.

Uuden sääntelyn myötä verotuksessa hyväksi luettavat määrät, joita ei tarvita verovuoden veron suoritukseksi, hyvitettäisiin verovelvolliselle ensisijaisesti alentamalla ennakon eriä niiden eräpäivien mukaisessa järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Tämän johdosta poistettaisiin ne ennakon erät, joita ei tarvittaisi verovuoden veron suoritukseksi.

 

Veronpalautus ja jäännösvero

Uudessa sääntelyssä verotuksen päättyessä palautettavaa määrää kutsuttaisiin veronpalautukseksi. Veronpalautuksen käsitettä käytetään jo nykyisin puhekielessä kuvaamaan tulo­verotuksen päättyessä verovelvolliselle maksettavaa palautusta, vaikka palautettavasta määrästä käytetään laissa käsitettä ennakonpalautus.

Jäännösveron käsite säilyisi edelleen lainsäädännössä. Jäännösveroa tulisi jatkossa maksettavaksi, jos verotuksessa hyväksi luettavien ennakoiden, ennakonpidätysten ja toisesta valtiosta Suomeen siirrettyjen ennakoiden määrä ei riittäisi verovuoden verojen suoritukseksi.

 

Sähköinen asiointi pakolliseksi

Uusi sääntely laajentaisi sähköisen asioinnin pakollisuutta. Yhteisön ja yhteisetuuden olisi pääsääntöisesti tehtävä ennakkoa koskeva vaatimus ja annettava tuloveroilmoitus sähköisesti. Sähköisen asioinnin pakollisuus ei tältä osin koskisi muita yrityksiä, esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajia. Yhteisön ja yhteisetuuden sekä muun verovelvollisen, joka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, olisi jatkossa ilmoitettava tilinumero sähköisesti.

 

Lakimuutosten voimaantulo ja soveltaminen

Uudet lait ovat tulossa voimaan 1. marraskuuta 2017. Lakeja sovellettaisiin pääsääntöisesti ensimmäisen kerran yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuoden 2017 verotuksessa ja luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verovuoden 2018 verotuksessa. 

Uusia ennakon määräämistä koskevia säännöksiä sovellettaisiin yhteisön ja yhteisetuuden ennakkoperinnässä 1. marraskuuta 2017 ja muun verovelvollisen ennakkoperinnässä 1. marraskuuta 2018.

 Tilinumeron sähköistä ilmoittamista koskeva sääntely tulisi voimaan mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen.

 

Lakipaketti eduskunnan käsittelyssä

Edellä on käsitelty keskeisiä muutoksia, joita eduskunnan käsittelyssä olevasta lakipaketista seuraisi ennakkoperintään ja verotuksen korkoihin. Useita yksityiskohtia on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Samoin tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kaikki veronkantoa koskevat muutokset. Veronkannon osalta muutoksia on tulossa muun muassa maksujen ja palautusten käyttöjärjestykseen sekä veron suoritusjärjestykseen.

Lakipaketti on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, joten kaikkien siinä ehdotettujen muutosten toteutuminen ei ole vielä täysin varmaa. Odottaa kuitenkin sopii, että lakipaketissa ehdotetut muutokset tulevat ainakin pääpiirteissään toteutumaan.

 

Korkojen laskenta muuttuu 

Huojennettu viivästyskorko

Lakipaketissa on ehdotettu merkittäviä muutoksia tuloverotuksen korkojen laskentaan. Jäännösverolle maksettavan yhteisökoron ja jäännösveron koron käsitteistä luovuttaisiin. Jäännösverolle määrättäisiin kaikkien verovelvollisten verotuksessa maksettavaksi huojennettua viivästyskorkoa. 

Jäännösverolle määrättävä huojennettu viivästyskorko laskettaisin samalla tavoin kaikille verovelvollisille. Korkoa laskettaisiin verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta verolle määrättävään eräpäivään. Koron laskentakausi alkaisi siten yhteisöillä ja yhteisetuuksilla pääosin kolme kuukautta nykyistä aikaisemmin. Muiden verovelvollisten osalta tilanne säilyisi ennallaan. Nykytilasta poiketen viimeistään kuukautta ennen eräpäivää suoritetulla jäännösveron maksulla ei olisi vaikutusta koron määrään. Verotuksen päättyessä määrättävälle jäännösverolle laskettavasta huojennetusta viivästyskorosta vähennettäisiin jatkossa kaikilla verovelvollisella 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä.

Ennakolle, joka erääntyisi verovuoden päättymisen jälkeen, laskettaisiin huojennettua viivästyskorkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta ennakon eräpäivään. Jos ennakko erääntyisi maksettavaksi ennen verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alkua, ennakon määräämisen yhteydessä ei määrättäisi maksettavaksi huojennettua viivästyskorkoa. 

Huojennetun viivästyskoron korkokanta olisi kaikilla verovelvollisilla korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Korkokanta vastaisi nykyistä maksettavan yhteisökoron sekä muiden verovelvollisten kuin yhteisöjen ja yhteisetuuksien jäännösveron 10 000 euroa ylittävälle osalle laskettavan jäännösveron koron korkokantaa.

Eräpäivän jälkeen maksamatta olevalle verolle määrättäisiin jatkossa viivekoron sijaan viivästyskorkoa. Viivästyskorkoa määrättäisiin niin myöhässä maksetulle jäännösverolle kuin ennakollekin. Viivästyskorkoa laskettaisiin myös verotuksen oikaisutilanteissa. Viivästyskorko olisi viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Korkokanta vastaisi nykyistä viivekoron korkokantaa.

 

Veronpalautuksen korko

Veronpalautukselle laskettaisiin jatkossa korkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen tai sitä myöhempää maksupäivää seuraavasta päivästä palautuspäivään. Palautuksille laskettaisiin korkoa samalla korkokannalla kuin nykyisin. Korkokanta olisi kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolaissa tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korko olisi kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. 

 

Ei veronalaista tuloa tai vähennyskelpoista menoa

Huojennettu viivästyskorko ja viivästyskorko eivät olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoista menoa eikä veronpalautukselle maksettava korko veronalaista tuloa. Tältä osin uusi sääntely vastaisi nykytilaa.

 

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki