Tilitoimistojen syvennetty yhteistyö -pilotti tähtää kumppanien sujuvaan yhteistyöhön

Verottaja laittoi itsensä likoon tilitoimistoyhteistyön parantamiseksi. Controller Anne Rantanen on haltioitunut. Hänen kipparoimansa Tilitoimisto FaktaCount Oy on yksi 68 auktorisoidusta tilitoimistosta, jotka yhdessä pilotin työntekijöiden kanssa testaavat uutta mallia veroasioinnin sulavoittamiseksi.
22.10.2015

Tanja Railo

Kuva Annaleena Rajala

Valkoinen lelukoiran näköinen Siru ­heiluttaa­ häntäänsä tilitoimistossa Helsingin Pohjois­-­­Haagassa. Yhtä oloonsa tyytyväinen vaikuttaa olevan sen emäntä Anne Rantanen, kun häneltä kysyy mielipidettä Tilitoimistojen syvennetty yhteistyö -pilotista.

– Se on mahdollistanut asioita, joita ennen ei voinut edes kuvitella. Esimerkiksi jos kausiveroilmoituksessa EU-oston vero ei täsmää, siitä lähetettiin ennen kirje ja vaadittiin kirjallinen vastaus. Nyt sieltä soitetaankin ja kysytään, ”annatko puuttuvan summan”. Itsekin olemme hyvin iloisia, kun saamme jonkun asian hoidettua puhelinsoitolla.

Keväällä 2015 alkaneen pilotin ideana on löytää vastauksia tilitoimistojen kysymyksiin ennen veroilmoituksen jättö­päivää. Ajatuksena on ollut välttyä turhalta jälkijättöiseltä työltä, joka hidastaa veropäätöksen syntymistä. Tämän toteutumiseksi kukin pilottitilitoimisto on saanut oman yhteyshenkilön tuloverotuksen kysymyksiin. Lisäksi toimistoilla on suorat puhelinnumerot kahdelle arvonlisäveron osaajalle. Sähköpostiasiointia varten toimistojen käytössään on yksi osoite, jota seuraavat kaikki yhteyshenkilöt. 

Rantanen ja kollegat ovat olleet tyytyväisiä työnjakoon. 

– Yhteyshenkilöiden avulla olemme selvittäneet paljon asioita etukäteen, enimmäkseen tuloverotukseen liittyen. Nyt kun saamme selvitettyä asiat sujuvasti ennakkoon, emme päädy kokeilemaan, että menisikö tämä tai tämä läpi.

 

Hankalasta kumppanuudesta sujuvaan yhteistyöhön

Tilitoimisto FaktaCountilla on 22 työntekijää ja noin 600 asiakasta yhdistyksistä osakeyhtiöihin. Sen osakeyhtiöasiakkaista pilotissa mukana on 103, jotka hoitavat kaikki vero­asiansa sähköisesti. Se oli yksi Verohallinnon kriteereistä pilottiin mukaan pääsemiseksi.

– Me olemme laajan palvelun tilitoimisto, ja minä olen ehkä Suomen ainoa kirjanpitäjä, joka on esimerkiksi tehnyt lääkärin puolesta ilmoituksen Valviraan, Rantanen nauraa. 

– Kiljaisin jippii, kun ensimmäisen kerran kuulin pilotista. Sehän yksinkertaistaa asioiden hoitamista ja säästää aikaa.

Rantanen ei ujostele myöntää, että ennen pilottia Verohallinto oli hankala kumppani.

– Asioita ei ole voinut hoitaa yksinkertaisesti. Jotakin asiaa oli voitu ensin käsitellä puhelimitse, mutta sen päälle piti vielä lähettää pino papereita. Byrokratia on tehnyt asioinnista hankalaa.

Rantanen on ollut alalla sen verran pitkään, että on nähnyt Verohallinnon vaihe vaiheelta muuttuvan.

– Muistan mikä uskomaton muutos Verohallinnon puhelin­palveluihin tuli 15 vuotta sitten, kun Mirjami Laitinen tuli pääjohtajaksi. Sitä ennen jopa minä, joka en pelkää ketään, olin kauhuissani, jos piti soittaa verottajalle. Nyt ollaan pilotin avulla tultu toiseen ääripäähän.

 

Verottajalla on nimi: Taru

FaktaCountissa työtä ohjaa ”kaveria ei jätetä” -periaate. Hankalia asioita mietitään yhdessä, ja jos se ei auta, joku soittaa Tarulle.

– Toimistossa kaikki tietävät, kuka on Taru, Rantanen kertoo.

Hän on tuloverotukseen perehtynyt Verohallinnon työntekijä. Pilotin uutiskirjeessä hänet esiteltiin sanoilla ”monipuolisuutta ja haastetta hakee pilotista tämä tuloverotuksen ja kartanlukemisen asiantuntija”.

– Meiltä jokainen vakituisessa työssä oleva voi olla yhtey­dessä Taruun ja alv-kysymysten yhteyshenkilöihin, tietysti vain mukana olevien yhtiöiden asioissa. Olemme jopa kutsuneet Tarun meille kahville. Jos pilotti saa jatkoa, verotyöntekijän jalkautuminen tilitoimistoon edes kerran voisi olla hyvä juttu. Toiseen tutustuminen nopeuttaa asioiden hoitoa, Rantanen miettii.

Pilotti jatkuu vielä vuoden. Rantasella on selvä mielipide, mitä sen jälkeen pitäisi tapahtua: pilotista pitää tehdä vakiintunut toimintamalli auktorisoitujen tilitoimistojen kanssa.

– Auktorisoitujen tilitoimistojen ja verottajan yhteistyö pitää tehdä pysyväksi, jotta yritykset valitsisivat ammattitaitoisia kirjanpitäjiä. Toki hyviä kirjanpitäjiä on auktorisoinnin ulkopuolellakin, mutta auktorisointi on osaamisen ja luotettavuuden tae.

FaktaCountin sisaryhtiö Yritys-Faktan Riihimäen toimipisteessä hoidetaan saneerausyrityksiä, joiden rästikirjanpitoja tulee joskus FaktaCountin hoidettavaksi. 

– Huonossa tapauksessa kirjanpitäjä voi aiheuttaa konkurssin tai pahimmassa tapauksessa vaarantaa yrittäjän koko elämän. Sellaistakin olen nähnyt. Jos pilotin palvelumalli kohdistuisi vain auktorisoituihin toimistoihin, saisimme kentältä pois ei-osaajat.

Anne Rantanen näkee, että Verohallinnon ja tilitoimistojen sujuvampi yhteistyö hyödyttää kaikkia.

– On vähemmän verotarkastuksia, koska on vähemmän jälkiseuraamuksia, ja tilitoimistolta menee vähemmän aikaa ja asiakkaan lasku on pienempi. Kaikki voittavat. Se on aika huikeeta. 

 

Suora yhteys pelittää

”Olemme kysyneet pilotin yhteyshenkilöiltä monenlaista. Alussa valtuutuksista liittyen omaan fuusioomme: paljonko on aikaa siirtää valtuutuksia Vammalasta tänne Orivedelle? Lisäksi olemme kysyneet muun muassa veroilmoituksen liitteistä ja yksityisten pysäköintivalvontamaksujen vähennysoikeudesta, niissähän on arvonlisävero. Entä jos tytäryhtiöt vippaavat toisilleen rahaa, pitääkö siinä aina olla mukana korko? 

Kun asiakas on hukannut verotuspäätöksen, olemme pyytäneet sitä ja saaneet sen suoraan meille. Ennakkoverolippujakin olemme pyytäneet suoraan, koska osa asiakkaista tuppaa hukkaamaan paperinsa. Jos paperissa lukee ”vero”, paperi laitetaan niin hyvään talteen, ettei sitä välttämättä enää löydy. Nyt meidän ei tarvitse vaivata asiakasta metsästämään uutta kopiota.” 

Helena Karpelin
EK-Tilit Oy,
Orivesi ja Vammala

 

Kasvollisuus on palannut

”Verohallinnon toiminta on muuttunut rajusti 80-luvulta lähtien. Paikallisen verotoimiston kanssa yhteistyö kehittyi, ja siellä oli aina yhteistyökumppani. Mutta kun verotoimistoja karsittiin, yhteys katkesi ja kasvottomuus tuli esiin.

Meillä on asiakkaissa paljon ulkomaisia rakentajia. Niiden kohdalla eteen tulee monenlaisia kysymyksiä. Ennen oli vaikea löytää oikea henkilö auttamaan. Nyt on loistavaa, kun tietää kenelle soittaa. Henkilökuntakin sanoo, että on mukavaa, kun heti löytyy henkilö, jolta kysyä. Ehkä on alueellisia eroja sille, että haluaa asioida henkilökohtaisesti tutun kanssa. Minulle ja meille se on tärkeää.

Kun pilotti alkoi, odotin siltä ennen kaikkea kasvollisuutta. Odotukseni on toteutunut. Tämän on vähän kuin ennen vanhaan. Jos pilotti onnistuu, tästä voidaan saada esimerkki moneen muuhunkin hallinnolliseen toimintaan.”

Lasse Talsi
Talco Knowhow Oy,
Hamina ja Kotka