CTA Paikka
CTA Paikka

Perttu Pölönen: Aloittelijan asenne kantaa pitkälle

Työelämän muutoksessa kokenut konkarikin tarvitsee aloittelijan asennetta. Uteliaisuus oppia uutta ja omien taitojen laajentaminen yllättäviinkin asioihin kantaa pitkälle, sanoo futuristi Perttu Pölönen.
9.3.2022 Matti Remes Kuva Samuli Skantsi

Säveltäjä, keksijä, startup-yrittäjä, futuristi, kirjailija ja puhuja – 27-vuotiaaksi Perttu Pölönen on ennättänyt olla monessa mukana.

Kaikki lähti liikkeelle hänen lukiolaisena kehittämästään Sävelkellosta ja sen mobiili­sovelluksesta MusiClockista, jotka helpottavat musiikin teorian oppimista. Keksintö voitti vuonna 2013 EU:n nuorten keksintökilpailun ja ­muutamaa vuotta myöhemmin Interaction Awards -innovaatiokilpailun New Yorkissa.

Arvovaltainen teknologiajulkaisu MIT Tech Review valitsi Pölösen 35 lupaavimman nuoren innovaattorin joukkoon Euroopassa.

Säveltämisestä innostunut Pölönen opiskeli musiikin kandidaatiksi Sibelius-Akatemiassa, mutta tie vei toisaalle. Piilaaksossa hän oli tutustunut myanmarilaiseen opettajaan, jonka kanssa hän perusti yleishyödyllisen yrityksen ja lähti kehittämään Kaakkois-Aasiaan opetussovelluksia lisätyn ja virtuaali­todellisuuden avulla.

– Kun palasin Suomeen, halusin päästä kertomaan ideoita ja ajatuksia, joita olin maailmalta saanut. Huomasin, että monesta tärkeästä asiasta ei vielä Suomessa keskusteltu.

Yli 700 puhekeikkaa neljässä vuodessa

Pölönen alkoi tarjota itseään puhujaksi. Pikkuhiljaa referenssejä alkoi tulla, ja yksi esiintyminen johti toiseen keikkaan ja kolmanteenkin. Kalenteri täyttyi puhetilaisuuksista, joissa kuulijakunta koostui kansainvälisten yritysten edustajista koululaisiin.

– Viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana olen tehnyt yli 700 keikkaa 15 maassa.

Korona-aikana puhetilaisuuksia on peruuntunut ja siirtynyt, mutta live-esiintymisten sijaan Pölönen on tehnyt keikkaa etänä ja esiintynyt webinaareissa.

Haluan pysyä ajassa ja puhua relevanteista asioista. Se edellyttää maailman menon jatkuvaa tarkkailua.

Esiintymisten teemat liittyivät aluksi usein uuteen teknologiaan ja sen tuomaan disruptioon, joka haastaa perinteiset toimintatavat. Sittemmin painopiste siirtyi muutokseen työelämässä, osaamisessa ja yrittämisessä. Erityisen paljon hän on puhunut viime aikoina erilaisten taitojen merkityksestä.

– Haluan pysyä ajassa ja puhua relevanteista asioista. Se edellyttää maailman menon jatkuvaa tarkkailua.

Ajatuksiaan Pölönen on jäsentänyt myös kahteen kirjaansa Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava 2020) ja Tulevaisuuden identiteetit (Otava 2021).

– Kirjat ovat syntyneet asioista, joista olen itsekin halunnut oppia lisää. Esimerkiksi viimeisin kirjan tekeminen lähti siitä, että halusin lähteä tutkimaan tarkemmin omaa identiteettiäni.

Perttu Pölönen

Perttu Pölöselle aloittelijaisuus tarkoittaa asennetta, jolla suhtaudutaan nöyrästi ja avarakatseisesti eteen tuleviin uusiin asioihin.

Aloittelijan asenne on hyvästä

Pölösen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja ­vanhemmat, joilla on lapsia. Tarkoitus on antaa ajattelemisen aihetta meneillään olevista muutoksista ja millaisiin asioihin tulevaisuudessa ehkä kannattaisi panostaa.

Juuri tällä hetkellä Pölöstä kiinnostaa erityisen paljon aloittelijaisuus. Sillä hän tarkoittaa asennetta, jolla suhtaudutaan nöyrästi ja avarakatseisesti eteen tuleviin uusiin asioihin.

– Kokemus on tosi tärkeää, mutta yhtä lailla tarvitaan aloittelijan asennetta.

Uusien kokemusten ohella kannattaa olla avoin vähän epämukavillekin asioille.

Pölösen mielestä myös pitkään samaa työtä tehnyt konkari tarvitsee aloittelijan asennetta.

– Jos ihminen ei osaa olla henkisesti aloittelija, hän ei pysy muutoksen vauhdissa mukana.

Omaa ajatteluaan täytyy päivittää samalla tavalla kuin älypuhelintakin. Kerran opitulla osaamisella harva enää pärjää.

Jos ihminen ei osaa olla henkisesti aloittelija, hän ei pysy muutoksen vauhdissa mukana.

Pölönen korostaa, että kyse ei ole vain hänen omasta ajattelustaan. Myös monien tutkimusten mukaan aloittelijat näkevät asiat usein tuoreemmin ja nostavat esille arvokkaita havaintoja ja kysymyksiä.

– Aloittelija ei vielä luota itseensä liikaa ja voi tehdä työnsä jopa paremmin kuin syvästi totuttuihin toimintamalleihin urautunut konkari.

– Erään tutkimuksen mukaan lentäjille sattuu eniten virheitä, kun he ovat ylittäneet 800 tunnin lentorajan. Se voi tuntua oudolta, mutta kokematon tekee yleensä tosi tarkkaa työtä ja joskus jopa paremmin kuin pidempään ammatissa toiminut. Tietenkään tätä ei voi yleistää kaikkeen.

Pölösen mukaan organisaatiokin hyötyy uusiin asioihin avoimesti suhtautuvista työntekijöistä, sillä monipuolinen osaaminen ja asioita eri näkökulmista katsovat ihmiset ovat menestyvän tiimin edellytys.

– Työelämässä on tällä hetkellä liikaa sitä, että jokaisen pitää osoittaa olevansa pätevä. Tyhmiä kysymyksiä ei saa esittää, ja epäonnistumisen pelko on edelleen vahva.

Inhimillisten asioiden merkitys korostuu

Vaikka Pölönen käsittelee paljon teknologian tuomaa muutosta, hän yrittää aina tuoda mukaan inhimillisen puolen. Suorituskeskeisessä yritysmaailmassa niin sanotut pehmeät arvot jäävät helposti taka-alalle. Se on hänestä ymmärrettävää, sillä empatian kaltaisten asioiden hahmottaminen on vaikeaa verrattuna vaikkapa talouslukuihin.

Työelämän vallankumoukseen kuuluu Pölösen mielestä kuitenkin olennaisesti se, että työntekijät nähdään ihmisinä, ei vain resursseina.

– Heistä on oltava aidosti kiinnostuneita.

Pölösen mielestä teknologian vyöryn ja muutoksen vastapainoksi on tarpeen miettiä, mikä työelämässä ei muutu.

– Koneiden tulossa on hyvää se, että inhimilliset taidot korostuvat. Teknologia pakottaa meidät keskittymään siihen, missä ihmiset ovat luontaisesti hyviä.

Teknologia pakottaa meidät keskittymään siihen, missä ihmiset ovat luontaisesti hyviä.

Kone on huono tekemään tulkintoja. Sillä ei ole myöskään taustaa kulttuurista tai historiasta. Sosiaalisia normejakaan se ei tunnista.

Pölönen on vankkumaton optimisti. Hän huomauttaa, että uudenlaisista haasteista huolimatta teknologian kehitys on kehittänyt aina ihmiskuntaa parempaan suuntaan.

– Teknologian käyttäminen hyviin asioihin edellyttää kuitenkin hyvään pyrkiviä ihmisiä. Juuri nyt digitalisaatio näyttää kuitenkin valitettavasti vain lisäävän ihmisten välistä polarisaatiota ja eripuraa. Emme ole pysyneet teknologian kehityksessä mukana.

Vanhoilla opeilla saadaan menneisyyden menestyjiä

Pölösen mielestä kiihtyvän kehityksen haasteisiin kuuluu, että eri ikäluokilla on hyvin erilaisia kokemuksia tekno­logiasta. Hän on havainnut, että vain pari vuotta nuoremmat ovat kasvaneet erilaisessa laitteiden ja sovellusten maailmassa kuin hän itse.

– Erilaiset kokemukset johtavat helposti siihen, että nuoremmat ja vanhemmat eivät käytä samoja sanoja ja termejä, mikä voi vaikeuttaa sukupolvien välistä keskinäistä ymmärrystä.

Vanhempana Pölönen olisi varovainen antamaan omiin kokemuksiin pohjautuvia neuvoja, että juuri tietyillä asioilla kyllä pärjää tulevaisuuden työelämässä.

– Vaarana on, että tehdään menneisyyden menestyjiä.

Erilaiset kokemukset johtavat helposti siihen, että nuoremmat ja vanhemmat eivät käytä samoja sanoja ja termejä, mikä voi vaikeuttaa sukupolvien välistä keskinäistä ymmärrystä.

Pölönen huomauttaa, että ajattelutapojen eroista huolimatta kaikki sukupolvet haluavat vakautta ja turvallisuutta.

– Erilaisten asioiden arvostuksessa on kuitenkin eroja. Vanhempien voi olla vaikeampi ymmärtää, että vaikkapa useampi työura elämän aikana on jatkossa täysin normaalia. Nuorempien on helpompi hyväksyä, että suoran polun sijaan työuralla on enemmän siksakkia.

Perttu Pölönen

Perttu Pölösen mielestä esimerkiksi taide auttaa kehittämään taitoja, joilla on suuri arvo yhä enemmän teknologisoituvassa maailmassa. – Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia asioita. Laulu- tai shakkituntien hyödyistä ei voi tietää ennen kuin on niillä itse käynyt.

Korkeaa koulutusta vaativat ammatitkin muuttuvat

Pölönen korostaa, että työelämän muutos ja uusi teknologia tuovat tullessaan paljon hyvääkin. Ohjelmistorobotit ja tekoäly vähentävät paljon rutiininomaista ja tylsää käsityötä. Muutoksen myötä ihmiset voivat keskittyä asioihin ja ominaisuuksiin, joihin koneet eivät kykene.

– Huomaan välillä omassakin työssä, että jonkun rutiininomaisen asian voisi antaa koneen tai algoritmin tehtäväksi. Kun sellaisia asioita tunnistaa omassa työssään, niin voi ajatella, että muutoksia on ennen pitkää tulossa.

Pölösen mielestä viimeistään nyt on syytä luopua ajatuksesta, että koko työura tehtäisiin samassa paikassa samalla tavalla.

– Kukaan ei tiedä, miltä työelämä vuosikymmenten päästä näyttää. Varmaa kuitenkin on, että kokonaisia ammattikuntia katoaa ja uusia tulee tilalle.

Kukaan ei tiedä, miltä työelämä vuosikymmenten päästä näyttää. Varmaa kuitenkin on, että kokonaisia ammattikuntia katoaa ja uusia tulee tilalle.

Korkeaa koulutusta vaativat ammatitkaan eivät ole välttämättä enää samanlaisia 20 vuoden kuluttua.

– Esimerkiksi lääkäreillä ja juristeilla luulisi riittävän runsaasti töitä, sillä ihmiset sairastavat ja riitelevät varmasti tulevaisuudessakin. Heidänkin työhönsä uusi teknologia tekee kuitenkin vahvasti tuloaan, kun tekoälyn avulla diagnosoidaan sairauksia tai etsitään lakipykäliä.

Rönsyily uusissa taidoissa kannattaa

Sosiaalisten taitojen kehittäminen kantaa koko työuran, mutta sen ohella Pölönen kannustaa monipuolistamaan osaamista. Jos kaikki taidot keskittyvät yhteen ammattiin tai kapealle osaamisalueelle, tulevaisuuden työelämässä voi olla vaikea pärjätä.

– Entistä monimutkaisempien ongelmien ratkaisu edellyttää poikkitieteellistä ja laaja-alaista ymmärrystä. Toki erikoisosaamistakin tarvitaan aina, mutta kaikkia munia ei ehkä kannata laittaa samaan koriin. Rönsyily uusien taitojen hankkimiseksi kannattaa.

Entistä monimutkaisempien ongelmien ratkaisu edellyttää poikkitieteellistä ja laaja-alaista ymmärrystä.

Pölösen mukaan omasta ydinosaamisesta hyvinkin kaukana olevat asiat voivat olla todella antoisia ja merkityksellisiä. Se voi yllättää.

– Itse olen huomannut, että säveltämisessä ja yrittämisessä on paljon yhteistä. Molemmissa lähdetään aluksi tyhjästä. Sitten idean ympärille aletaan rakentaa melodiaa tai liikeideaa, jota kehitetään eteenpäin. Molemmissa tarvitaan analyyttisyyttä ja luovuutta.

Pölösen mielestä esimerkiksi taide auttaa kehittämään taitoja, joilla on suuri arvo yhä enemmän teknologisoituvassa maailmassa.

– Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia asioita. Laulu- tai shakkituntien hyödyistä ei voi tietää ennen kuin on niillä itse käynyt.

Osaamisensa voi sanoittaa uudella tavalla

Pölösen mielestä hyvä uutinen työelämän muutoksissa on, että jokainen voi niihin varautua. Tähän tarvitaan oman identiteetin tuntemista ja valmiutta sen muuttamiseen.

– Ihmisiä määritellään usein heidän ammattiensa ja titteleidensä kautta. Ne eivät kuitenkaan kerro riittävästi siitä, mitä henkilö oikeasti osaa.

Virallisten titteleiden rinnalle Pölönen on kehitellyt taito­titteleiksi kutsumiaan apuvälineitä, jotka antavat hänestä paremman kuvan itse kunkin identiteetistä.

Ihmisiä määritellään usein heidän ammattiensa ja titteleidensä kautta. Ne eivät kuitenkaan kerro riittävästi siitä, mitä henkilö oikeasti osaa.

Pölönen on ammatiltaan kirjailija ja puhuja, mutta yhtä lailla häntä voisi kutsua myös kirkastajaksi ja värittäjäksi.

– Pyrin kirkastamaan ja kertomaan olennaisen ihmisiä kiinnostavista teemoista. Toisaalta väritän ja tuon uusia näkökulmia asioihin, jotka on nähty liian mustavalkoisena.

Pölönen kannustaa kaikkia pohtimaan osaamistaan, vahvuuksiaan ja persoonallisuuspiirteitään taitotitteleiden kautta. Tämä voisi myös rohkaista ja helpottaa vaihtamista alalta toiselle, sillä useilla aloilla tarvitaan yllättävän paljon samoja taitoja.

– En halua korvata ammattinimikkeitä. Taitotitteleissä kyse on siitä, että oma osaaminen sanoitetaan vähän eri tavalla.

Näin luot itsellesi taitotittelin

Perttu Pölösen mielestä perinteisissä työnimikkeissä ei ole mitään vikaa, mutta vaikkapa kirjanpitäjän tai controllerin titteli ei anna välttämättä kunnollista kuvaa taidoistasi.

Näin luot itseäsi paremmin kuvaavan taitotittelin:

  • Listaa verbejä ja sanoja, jotka kuvaavat toimintaasi ja ominaisuuksiasi.
  • Hahmottele listauksen perusteella tittelisi ja pohdi, vastaako se ­vahvuuksiasi. Esimerkiksi kiteyttäjä osaa tiivistää monimutkaisia asioita, helpottaja keksii ratkaisuja asiakkaan ongelmiin, vaalija pitää huolta jatkuvuudesta ja joustavoittaja tekee elämästä kaikille helpompaa.
  • Kokeile, välittyykö taitotittelistä se ajatus, jonka pyrit siihen tiivistämään. Kysy ystäviltä ja kollegoilta ensireaktioita.

Perttu Pölönen

  • Futuristi, säveltäjä, kirjailija ja puhuja
  • Syntynyt: 1995 Nurmijärvi
  • Koulutus: Musiikin kandidaatti, Sibelius-Akatemia 2018
  • Harrastukset: Musiikki, jalkapallo, patikointi, lukeminen
Työ ja uraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki