​Venäjä sekoitti suunnitelmat

Moni suomalaisyritys oli supistanut jo aiemmin liiketoimintojaan Venäjällä, mutta itärajan takana toimi edelleen noin 180 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etla.
Tavaravientiä Venäjälle harjoitti Tullin mukaan 2200 suomalaista yritystä.
Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli viime vuonna 5,4 prosenttia ja kokonaistuonnista 11,9 prosenttia, josta yli puolet oli öljytuotteita.
– Vienti ja tuonti Venäjältä vähenee nyt 70–80 prosenttia lähtötasosta. Lisäksi 70–80 prosenttia suomalaisyrityksistä on ilmoittanut vetäytyvänsä maasta, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Petri Vuorio arvioi.

Vetäytyminen tehty vaikeaksi

Vetäytyminen on ollut kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä Venäjän viranomaiset ovat tehneet läntisten yritysten maasta poistumisen mahdollisimman hankalaksi. Työläiden lupaprosessien ohella on oltava tarkkana, ettei yrityksen lopettamista tulkita tahalliseksi konkurssiksi.
– Se voisi tuoda jopa 15 vuoden vankeustuomion yrityksen paikalliselle johdolle, Vuorio muistuttaa.
Hänen mukaansa moni pk-yritys pyrkii vetäytymään maasta myymällä tytäryhtiönsä paikalliselle johdolle. Tässä törmätään kuitenkin usein rahoitusongelmiin.
– Ulkopuolisiakin ostajaehdokkaita saattaa olla runsaasti, mutta kunnollisen due diligence -selvityksen jälkeen jäljellä ei enää olekaan yhtään kandidaattia, kun ottaa huomioon esimerkiksi venäläisille henkilöille ja yrityksille asetetut pakotteet.
Ja jos tuotantolaitoksen tai kiinteistöjen myynti onkin onnistunut, yritys on joutunut todennäköisesti tekemään kaupat venäläisen ostajan kanssa huomattavaan alehintaan.
– Omistukset on jouduttu myymään muodollisella hinnalla. Kyse on omaisuuden isojaosta, jossa venäläiset liikemiehet saavat edullisesti kuranttia tuotantokoneistoa, johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista luonnehtii.
Myös rahojen kotiuttaminen Suomeen on vaikeaa. Helsingin seudun kauppakamarin tietojen mukaan viimeistään toukokuun aikana kaikki suuret suomalaiset pankit lopettivat maksujen välittämisen Venäjälle tai sieltä pois.
– Se hyvin pitkälti lopetti idänkaupan. Myöskään tytäryhtiöiden työntekijöille Venäjällä ei ole pystytty maksamaan palkkoja tai alihankkijoille tilittämään sovittuja palkkioita. Lisäksi varojen kotiuttaminen Venäjältä on jumissa, Silen huomauttaa.

Julkisuus tietäisi lisää hankaluuksia

Suomalaisyrityksistä esimerkiksi Fazer, Paulig ja Valio saivat myytyä toimintonsa Venäjällä keväällä. Myös SOK löysi paikallisen ostajan 12 Prismalle ja kolmelle hotellille Prismassa.
Monella yrityksellä vetäytymisprosessi on yhä kesken. Fortum ei ollut vielä lokakuussa päässyt eroon voimalaitoksistaan, joihin yhtiö oli tehnyt vuosien varrella miljardiluokan investoinnit. Myös Nokian Renkaiden irtautuminen rengastehtaastaan lähellä Pietaria oli kesken.
Venäjällä vielä oleville suomalaisyrityksille tilanne on herkkä. Tilisanomat otti yhteyttä useisiin maassa vielä toimiviin suomalaisyrityksiin ja niiden asioita hoitaviin tilitoimistoihin. Yksikään ei suostunut haastateltavaksi asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Erään suurehkon yrityksen talousjohtajan mukaan tilanne on erityisen haastava yrityksille, joilla on edelleen kiinteää omaisuutta Venäjällä.
– Tilannetta voidaan hankaloittaa vieläkin enemmän, jos suomalaisyritys saa huomiota rajan toisella puolella. Erilaiset viranomaisluvat, käytännöt ja tarkastukset voivat Venäjällä hankaloitua. Se tekee mahdollisista lähdöistä tai myynneistä entistäkin haasteellisempia, talousjohtaja perusteli.

Maksujen pysähtyminen suurin ongelma

East Cham Finlandiksi äskettäin nimensä muuttanut Suomalais-Venäläinen kauppakamari arvioi, että 30 prosenttia jäsenyrityksistä ei ollut vielä alkusyksystä poistunut Venäjältä.
Kauppakamarin kyselyn mukaan lisämurheita yrityksille tuovat ylivarovaiset pankit, jotka eivät halua käsitellä Venäjään liittyviä maksuja, vaikka maksut eivät liittyisi pakotteiden piirissä oleviin tahoihin.
Yleisin ongelma on maksujen kotiutus venäläiseltä asiakkaalta Suomeen, jolloin yritys ei saa rahojaan jo toimittamistaan tuotteista tai palveluista. Tämä on aiheuttanut kassavirtaongelmia sekä Suomessa että venäläisissä tytäryhtiöissä.
East Chamin kyselyn mukaan suurin ongelma on tiedonpuute maksutoimeksiantojen tilasta. Pankit jättävät niitä suorittamatta ja saapuvia maksuja palautetaan syytä kertomatta. Lisämurheita taloushallinnolle tuottaa transaktioiden hidastuminen.

Pakotteet kiristyivät ja laajenivat

Venäjän-kauppaa vielä käyvät yritykset joutuvat nyt ottamaan entistä tarkemmin huomioon Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet, joita EU:n ohella muun muassa Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat kiristäneet.
Länsimaat päättivät vientiä ja tuontia rajoittavista pakotteista, kun Venäjä miehitti Krimin ja Ukrainan itäiset osat vuonna 2014. Hyökkäyssodan alettua helmikuussa EU-maat löysivät nopealla aikataululla sovun pakotteiden merkittävästä kiristämisestä ja ulottamisesta uusille alueille.
Lokakuussa EU julkaisi jo kahdeksannen täydentävän pakotepakettinsa.
Pakotteet koostuvat tuotteiden tuonti- ja vientirajoituksista. Mukana on myös Kremlin tukijoiden henkilöpakotteita ja heidän varojensa jäädyttämistä.
Tuontirajoitusten kohteeksi on valittu erityisesti energian ja jalometallien kaltaisia tuotteita, joilla Venäjä rahoittaa sotaa Ukrainassa. Viennissä erityissyynissä ovat tuotteet, joita voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin.
– Teknologian vientikiellot vaikuttavat suoraan koneita ja laitteita vieneisiin suomalaisyrityksiin, Petri Vuorio sanoo.
Myös erilaisten palvelujen tarjoaminen Venäjällä kiellettiin. Kielto kattaa esimerkiksi kirjanpito-, tilintarkastus- ja veroneuvontapalvelut.
Talouspakotteet kattavat rahaliikenteen. EU-maat ja Yhdysvallat ovat esimerkiksi sulkeneet asteittain suuret venäläispankit kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle.
Pakotteet ja venäläismatkailijoille asetettu viisumikielto tuntuvat myös rajan tällä puolella etenkin matkailualalla. Korona-ajan hellitettyä venäläisturismi oli juuri päässyt hyvään kasvuun, kun matkailijamäärät jälleen romahtivat.

Pakotteiden noudattaminen työlästä

Marko Silenin mukaan Venäjän-kauppaa vielä käyville yrityksille EU:n pakotteiden noudattaminen on työlästä.
Tiedot pitää kaivaa EU:n virallisista lehdistä, joissa julkaistaan satojen sivujen mittaisia listoja vienti- ja tuontikieltojen piirissä olevista tuotteista. Ne listaavat myös venäläiset henkilöt ja yritykset, joiden kanssa ei saa käydä kauppaa.
– Pakoteluetteloiden informaatioarvo on ollut kehno. Yritykselle on ollut erittäin haasteellista selvittää, onko oma tuote tai ostaja näissä luetteloissa. Tiedonhakua helpottaisi hakuohjelma, josta voisi hakea tietoa vaikkapa tuotenimikkeen tai tullikoodin perusteella, Silen sanoo.
Listat sisältävät runsaasti teknisiä yksityiskohtia, mutta määräyksissä on paljon tulkinnan varaa.
– Jokainen yritys joutuu pohtimaan pitkälti itse, onko sen tuote kiellon piirissä vai ei, Silen sanoo.
Pakotteet sisältävät myös erilaisia siirtymäaikoja. Esimerkiksi suomalaiset rengasliikkeet ennättivät vielä vanhojen sopimusten turvin täyttää varastonsa talvirenkailla ennen kuin tuonti Venäjältä tyrehtyi.

Myös Yhdysvaltain pakotteet muistettava

Silen korostaa, että EU:n pakotteiden ohella yrityksen kannattaa olla selvillä Yhdysvaltain asettamista pakotteista. Suomalainen yritys voi rikkoa niitä esimerkiksi silloin, jos sen tuotteet sisältävät amerikkalaisia komponentteja ja vienti suuntautuu kauppapakotteiden alaiseen maahan.
– Yhdysvallat soveltaa pakotteitaan maailmanlaajuisesti. Se tarkoittaa, että pakotteita jossakin päin maailmaa rikkonut suomalainen yritys voi joutua vaikeuksiin, jos se pyrkii tulevaisuudessa Yhdysvaltain markkinoille.
Yrityksen varat voitaisiin tuolloin jäädyttää Yhdysvalloissa. Päälle tulisivat mahdolliset vahingonkorvaukset pakotteiden rikkomisesta. Myös yrityksen vastuuhenkilöt voivat joutua vaikeuksiin vieraillessaan Yhdysvalloissa.
– Pakotteita rikkoneille saattaisi koitua ongelmia myös siten, että länsimaiset pankit kieltäytyvät välittämästä Yhdysvaltain mustalle listalle joutuneiden yritysten maksuja.

Korvaavia markkinoita haetaan lännestä

Venäjän-kaupan romahtamisella on ollut dramaattisia vaikutuksia Venäjän-kaupasta sataprosenttisesti riippuvaisille yrityksille. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin mukaan sodan kokonaisvaikutukset idänkauppaa käyneisiin yrityksiin ovat olleet lopulta pelättyä pienemmät.
Monille yrityksille Venäjä on ollut alun perin vain pieni osa liiketoimintaa. Vattin tutkimuksen mukaan sodalla ei ole ollut keskimäärin havaittavaa vaikutusta suuryrityksiin, joiden liikevaihto on ollut yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimmat vaikutukset ovat keskittyneet alle kymmenen miljoonan euron liikevaihdon pienyrityksiin.
EK:n Vuorio sanoo, että moni suomalaisyritys on pystynyt löytämään korvaavia markkinoita etenkin EU:n alueelta. Myös Yhdysvallat hän nimeää potentiaaliseksi vientikohteeksi.
– Yhdysvaltalaiset suuryritykset pyrkivät nyt laajentamaan toimitusketjujaan ja ottavat niihin luotettavia toimijoita. Se avaa suomalaisyrityksille uuden ikkunan seuraavan parin vuoden aikana.
Vuorion mielestä vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen on Suomen kilpailuvaltti kaikilla kansainvälisillä markkinoilla, vaikka energiakriisin aikana päästöttömään teknologiaan siirtyminen voikin hieman hidastua.
– Vähänkään pidemmällä aikavälillä kaikkien maiden elvytyspaketit panostavat vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Se on Suomen viennille vuosisadan merkittävin mahdollisuus.