CTA Paikka

Vahingonkorvausvastuu – vastuukysymykset korostuvat ongelmatilanteissa

Osakeyhtiöissä ja muissa yhteisöissä vastuuhenkilöasemassa toimivien on syytä tietää, millaisissa tilanteissa voi joutua vahingonkorvausvastuuseen tai vastuuseen yhtiön velvoitteista, erityisesti veroveloista. Vastuukysymykset korostuvat, mikäli yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, sitä ollaan myymässä tai toimintaa ollaan lopettamassa.
22.10.2015

Sami Lindström, counsel, OTK ja Ville Ahtola, counsel, asianajaja, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

 Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan henkilö­kohtaista vahingonkorvausvastuuta voidaan tarkastella yhtäältä vastuuna yhtiölle itselleen ja toisaalta vastuuna osakkeenomistajille sekä kolmannelle osapuolelle esimerkiksi vahingonkorvauslain perusteella. Yleisesti voi todeta, että yhtiön johdon on tärkeintä toimia huolellisesti ja edistettävä yhtiön etua. Myös osakkeenomistajien edun mukaisesti pitää toimia. Mahdollinen vastuu yhtiön veroveloista on kuitenkin asia, jota ei ole paljoa käsitelty. 

Vahingonkorvausoikeudellisesti ajateltuna hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua korvaamaan tuottamuksellisesti taikka tahallaan aiheuttamansa vahingot kolmannelle osapuolelle. Verottaja mahdollisena vahingon­kärsijänä ei tee tässä suhteessa poikkeusta. 

Verolaeissa noudatetun kohdistamisperiaatteen mukaan veroa ei sen sijaan voida suoraan kohdistaa yhtiön hallintoelinten jäseniin. Tästä seuraa, että verottajan kärsimän vahingon ja yhtiön vastuuhenkilön toimilla on oltava syy-yhteys. 

Varallisuusvahingon (= vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon) osalta on vahingonkorvauslaissa asetettu edellytykseksi, että se on aiheutettu rikollisella teolla. Myös osakeyhtiölain määräysten rikkominen voi aiheuttaa korvausvelvollisuuden kolmansiin osapuoliin nähden, eikä korvausvelvollisuuden edellytykseksi ole tällöin asetettu rikollista menettelyä. 

 

Verorikkomus

Rikoslaissa on säännelty verorikkomuksesta. Mikäli yhtiön vastuuhenkilö hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä jättää muun syyn kuin maksukyvyttömyyden tai tuomio­istuimen määräämän maksukiellon takia määräajassa suorittamatta 1) ennakonpidätyksen, lähdeveron tai tilitettävän varainsiirtoveron, 2) kalenterikuukaudelta lasketun liikevaihto­veron tai vastaavan eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan veron, 3) tilitettävän arvonlisäveron tai 4) työnantajan sosiaali­turvamaksun, voidaan tuomita verorikkomuksesta. Vakavammissa tilanteissa teko voidaan rangaista veropetoksena. 

Käytännössä uhka syyllistyä verorikkomukseen voi tulla kyseeseen, mikäli yhtiö jättää verot suorittamatta, mutta maksaa samanaikaisesti suorituksia muille velkojille eli käytännössä mahdollistaa liiketoiminnan jatkamisen laimin­lyömällä verojen maksamisen.

Toimintasuosituksena maksuvaikeuksissa oleville yrityksille voi yleensä sanoa, että velkojien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu on turvallisin tapa toimia. 

Jotta vahinkoa voitaisiin vaatia korvattavaksi rikosperusteisesti, on kyettävä näyttämään toteen, että joko yhtiön vastuu­henkilö on erehdyttämällä taikka salaamalla aikaansaanut väärän verotuspäätöksen taikka että vero on jäänyt tilittämättä muun syyn kuin yhtiön maksukyvyttömyyden vuoksi. 

 

Velvollisuus hakeutua konkurssiin

Osakeyhtiölaki tai mikään muukaan laki ei aseta yhtiön johdolle velvollisuutta hakeutua konkurssiin tai päättää selvitystilaan asettamisesta, vaikka yhtiö olisi maksukyvytön tai oma pääoma menetetty. Osakeyhtiölaista poistettiin niin sanottua pakkoselvitystilaa koskevat säännökset nykyisen lain voimaantultua. Käytännössä kuitenkin yhtiön hallituksen on syytä vakavasti harkita yhtiön hakemista konkurssiin, mikäli maksukyvyttömyys pahenee eikä näköpiirissä ole mitään, mikä pelastaisi yhtiön. 

 

Osakepääoman menettäminen

Jos osakeyhtiön hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen, on yhtiön tehtävä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä. Yhtiön johdon on syytä seurata tilannetta aktiivisesti, mikäli oma pääoma on lähellä negatiivista. Kaupparekisterimerkinnän laiminlyönnistä tai viivyttelystä voi seurata vahingonkorvausvastuu, mikäli esimerkiksi yhtiön sopimuskumppani tai tavarantoimittaja osoittaa kärsineensä laiminlyönnin seurauksena vahinkoa.

Julkisessa yhtiössä hallituksen on laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus, jos hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta.

 

Yrityskauppatilanteet

Mikäli yritystä ollaan myymässä, myyjäyhtiön vastuuhenkilöiden on tärkeintä antaa kaupanteon yhteydessä tarvittavat ja kattavat tiedot yhtiöstä sekä kiinnitettävä huomiota, että toimivat kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen ennen kaupan täytäntöönpanoa kauppakirjan velvoitteiden mukaisesti. Yrityksen uuden hallituksen jäsenet ja uusi toimitus­johtaja eivät vahingonkorvausoikeudellisesti ole vastuussa yhtiön aiemman johdon toimista, elleivät ensin mainittujen omat aiemmat toimet ole syy-yhteydessä vahinkoon taikka mikäli uusi johto ei ole ryhtynyt tarpeellisiin korjaaviin toimiin. 

 

Esimerkkejä verorikkomusten oikeuspäätöksistä

Helsingin HO 3991/2005:

A on 10.2.2000–10.6.2002 B:n hallituksen varsinaisena jäsenenä ja toimitusjohtajana hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä jättänyt muun syyn kuin maksukyvyttömyyden takia määräajassa suorittamatta ennakonpidätyksiä yhteensä 131.162,76 euroa, työnantajan sosiaaliturvamaksuja 17.691,87 euroa ja arvonlisäveroja 68.659,23 euroa. A velvoitettiin suorittamaan verovirastolle vahingonkorvauksena verorikkomuksen perusteella 217.513,86 euroa viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. 

 

KKO 1994:67:

A yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen vara-jäsenenä sekä B yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä olivat olleet velvollisia huolehtimaan ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta määräaikana. Näiden suoritusten laiminlyönti on yhtiön liikevaihdosta, myyntisaamisista, rahoitusomaisuudesta ja käyttö-omaisuuden luovutuksesta velaksi sekä yhtiön taloudellisesta tilasta muutenkin esitetty selvitys huomioon ottaen johtunut muusta syystä kuin maksukyvyttömyydestä. A ja B ovat jättämällä edellä mainitut suoritukset tekemättä pitkittäneet tappiota tuottaneen yhtiön toimintaa. He ovat nostaneet yhtiöstä itselleen palkkaa ja siirtäneet yhtiön myyntisaamisia ja käyttöomaisuutta hallitsemilleen C Oy:lle ja D Oy:lle tarkoituksenaan jatkaa yhtiön liiketoimintaa. Näin ollen A ja B ovat laiminlyöneet ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen suorituksen hankkiakseen itselleen ja toiselle taloudellista hyötyä.

A ja B velvoitettiin suorittamaan yhteisvastuullisesti vahingonkorvaukseksi Uudenmaan lääninverovirastolle suorittamatta olevat ennakonpidätykset 980 901 markkaa ja työnantajan sosiaaliturvamaksut 115 973 markkaa eli yhteensä
1 096 874 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.7.1992 lukien. 

 

KKO 1989:130

Osakeyhtiö oli asetettu konkurssiin velkojan hakemuksesta. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, jotka konkurssihakemuksen jättämisen ja konkurssiin asettamisen välisenä aikana olivat laiminlyöneet suorittaa valtiolle yhtiön työntekijöiden palkoista toimitetut ennakon-pidätykset, tuomittiin rangaistukseen ennakko-perintälain säännösten rikkomisesta ja velvoitettiin suorittamaan valtiolle vahingonkorvausta.

 

TalousohjausUusimmat Artikkelit
Katso kaikki