Talouskasvu edellyttää julkisen sektorin ryhtiliikettä

Talouskasvun edellytysten vahvistamista tarkasteleva työryhmä luovutti loppuraporttinsa elokuun lopussa pääministeri Mari Kiviniemelle. Valtioneuvoston kanslian keväällä 2009 nimittämän nk. kasvutyöryhmän esityksessä ehdotetaan eri ministeriöiden vastuulle kuuluvien, kasvua tukevien ja edistävien toimenpiteiden muodostamista yhdeksi kasvupoliittiseksi ohjelmaksi. Hanketta edeltänyt valtioneuvoston kanslian linjaus tietoyhteiskunnan rakentamisesta, nykyaikaisesta koulutuksesta sekä julkisen sektorin kehittämisestä käyvät ilmi loppuraportista.

– Paine talouskasvun ideointiin on ilmeinen suomalaisten ikärakennekehityksen takia. Työvoima vähenee tulevina vuosina, joten ainoa lääke talouskasvuun on nykyistä parempi tuottavuus. Kyse on kaikkien kansalaisten elintason turvaamisesta, sanoo Tanskanen.

Kasvutyöryhmän politiikkasuositukset on ryhmitelty kymmenen eri otsikon alle. Kyseiset toimenpide-ehdotukset kohdistuvat kaikkiin kansanosiin ja kansantalouden eri osa-alueisiin. Tanskasen mielestä historia osoittaa, että talouskasvua on mahdotonta saavuttaa yhden yrityksen tai toimialan avulla. Tästä on esimerkkinä suomalaisten rakastama Nokia, jonka kukoistuksen aikana kansantalouden kehitys on hidastunut.

– Suomessa on 2,5 miljoonaa työssäkäyvää kansalaista.

Talouspolitiikan tulee olla laaja-alaista, jotta se koskettaa heitä kaikkia, Tanskanen muistuttaa.

Tietoyhteiskunta edelleen avainasemassa

Kasvu- ja rakennepolitiikasta puhuminen ei ole uusi asia. Kyseisiä teemoja on puitu erilaisissa foorumeissa vuosikymmenten ajan. Ajatuksia on syntynyt paljon, konkreettisia toimenpiteitä huomattavasti vähemmän. Selvitystyön alkaessa työryhmän tavoitteena ei ollut keksiä pyörää uudelleen, vaan synnyttää oikeaa toimintaa.

– Työryhmää on moitittu liian monien suositusten laatimisesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että ne eivät ole keskenään ristiriidassa. Myös niiden toimeenpano on hajautettu eri ministeriöille. Tällä tavalla pienistä puroista muodostuu lopulta iso virta, korostaa Tanskanen.

Loppuraportti kantaa nimeä Suomi 2020 – Tuumasta toimeen, minkä on tarkoitus kuvastaa kasvutyöryhmän pyrkimyksiä. Hankkeesta ei haluta jatketta aikaisemmille tietoyhteiskuntaprojekteille tai EU:n Lissabonin strategialle, jotka ovat molemmat jääneet tuloksiltaan vaatimattomiksi. Vaikka suositukset on hajautettu useille eri alueille, pitää Tanskanen loppuraportin punaisena lankana tietoyhteiskunnan rakentamista. Tulkinta tietotekniikan hyödyntämisestä käsittää laajakaistan saatavuuden, mutta myös kansakunnan kyvyn käyttää hyväkseen globaalisti eri aloilla tuotettua tieteellistä tutkimustietoa. Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikkaa koskevissa suosituksissa korostuvat myös julkisten palvelujen sähköinen saatavuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen liikennejärjestelmissä. Älyliikenteen sovelluksia ovat muun muassa kaupunkialueiden liikenteen reaaliaikainen hallinta, joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, yhtenäiset lippujärjestelmät, paikannukseen perustuvat tienkäyttömaksut sekä automaattiset kolarihälytykset. Näiden kohdalla lainsäädännön ja palvelun tarjoajien on varmistettava, että kansalaisten yksityisyyttä ei loukata.

Pehmeät arvot nostavat päätään

Kasvutyöryhmän politiikkasuositusten otsikot muodostuivat helposti, sillä valtaosa niistä mukailee yleisesti tunnettuja kasvupolitiikan teemoja. Silmiinpistävänä poikkeuksena on elämänvaihepolitiikka, joka kattaa kansalaisten koko elämänkaaren. Kyse on toimeenpanovastuultaan laajasta kokonaisuudesta, joka pitää sisällään useita eri hallinnonaloja.

– Ihmisten eri elämäntilanteiden huomioiminen nousee yleensä esille sosiaalipoliittisissa raporteissa. Kasvutyöryhmän mielestä se on myös osa järkevää talouspolitiikkaa, Tanskanen toteaa. Raportissa kohdistetaan huomio lapsiin, nuoriin ja perheisiin, joiden hyvinvointia voidaan parantaa panostamalla parempaan ja ennaltaehkäisevään varhaislapsuuden ja kouluiän sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Syrjäytymisen estäminen ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttävät riittävän matalan kynnyksen palveluita sekä kiusaamiseen ja henkiseen häirintään puuttumista. Tätä kautta vahvistetaan yksilöiden sosiaalista pääomaa sekä alennetaan yhteiskunnan kustannuksia. Työikäisten asemaa on mahdollista parantaa kehittämällä sosiaaliturvaa ja joustavia työehtoja, jotka tukevat yksilöitä ja perheitä eri elämänvaiheissa sekä helpottavat siirtymistä eri elämänvaiheesta toiseen. Tällainen joustavuus mahdollistaa kasvun tukemalla omatoimisuutta ja oman tilanteen parantamista vähentämättä olennaisesti työhön liittyviä kannustimia. Samalla yksilö motivoituu jaksamaan töissä keskimääräistä pidempään.

Heijastusvaikutukset näkyvät yrityspuolella

Elämänvaihepolitiikkaan liittyy olennaisesti julkisen sektorin toiminta- ja tietojärjestelmäpolitiikka, joka luo pohjan toimiville palveluille. Vanhat toimintatavat ja rakenteet on uudistettava aina kuntarakenteita myöten, jotta tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia voidaan tehokkaasti hyödyntää. Virtaviivaistaminen helpottaa julkisen sektorin tuottavuuden ja vaikuttavuuden avointa vertailua ja hyvien käytäntöjen analysointia. Prosessin läpinäkyvyys puolestaan luo poliittista painetta toiminnan kehittämiselle. Vastaavia ominaisuuksia kaivataan myös kuntien keskeisille suoritteille, niitä koskevalle kustannuslaskennalle, keskeisille tilirakenteille ja tilinpäätöstiedoille. Julkisen sektorin toimintatapojen muutos on kytkettävä osaksi julkisten palvelujen ja hallinnon ICT-pohjan modernisointia. Nykyisin tiukasti hallinnollisiin yksiköihin sidotut resurssit eivät lunasta paikkaansa hyvän asiakaspalvelun, työn tekemisen tai tulosten saavuttamisen näkökulmasta. Erillisissä hallinnollisissa yksiköissä tehdään edelleen päällekkäisiä investointeja, jotka eivät ole kokonaistaloudellisesti kannattavia.

– Loppuraportin kohdalla on herännyt kysymys siitä, miksi sen suosituksissa puhutaan niin vähän yrityksistä. Teksti kuitenkin käsittelee kattavasti yritysten toimintaympäristöä, jonka tarjoamiin mahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti myös julkinen sektori. Esimerkiksi valtiovallan omien tietojärjestelmien kuntoon laittamisella olisi siinä mielessä positiivisia heijastusvaikutuksia, sanoo Tanskanen. Suositus toivoo harkittavaksi julkishallinnon kansalaislähtöisiä ICT-palveluja, jotka aktivoivat yksilöitä osallistumaan yhteisten asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kanssakäymisessä tulee hyödyntää nykyistä voimakkaammin sosiaalista mediaa sekä muita interaktiivisia viestintäkanavia.

Julkinen hankintatoimi joustavammaksi

Hankkeen edetessä kasvutyöryhmälle aukeni julkisen sektorin hankintapolitiikan merkitys yksityisen sektorin innovaatiotoiminnalle. Julkisella puolella on jo otettu askelia kohti keskitettyjä hankintoja. Tätä suuntausta puoltaa myös työryhmän loppuraportti, joka toivoo hankintatoimen ammattimaisen organisoinnin tuovan mukanaan tehokkuushyötyjä sekä julkisten menojen säästöjä, joilla voidaan rahoittaa esimerkiksi peruspalveluita. Samaan aikaan hankintatoimea on kehitettävä, jotta se tukee parhaalla mahdollisella tavalla innovaatioiden edistämistä.

– Julkisen sektorin ostotoiminnassa pitää olla sopivasti väljyyttä. Muun muassa tarjouspyyntöjen tulee mahdollistaa uusien innovaatioiden tarjoaminen. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka julkinen sektori voi edistää yrityssektorin toimintaa. Kyseessä on hankintavolyymeiltään iso toimija, joka työllistää noin 600 000 henkilöä. Kansantalouden edistämisen kannalta on tärkeää, että tuo porukka saadaan tavalla tai toisella mukaan, Tanskanen summaa.

Julkisen sektorin henkilömäärä tulee jatkossa paisumaan erityisesti terveydenhoito- ja hoivapalvelun kohdalla. Tanskanen ei näe tätä esteenä toiminnan tehostamiselle ja toimintatapojen muuttamiselle.

– Henkilömäärän kasvua käytetään usein syynä julkisen sektorin tehostamisen vaikeudelle. Kaikki 600 000 julkisen sektorin työntekijää eivät kuitenkaan työskentele terveydenhoidon tai hoivapalveluiden parissa. Sitä paitsi tehostamista voidaan tehdä myös asennepuolella sekä rakentamalla julkisen sektorin tietojärjestelmät yhteensopiviksi.

Tanskanen myöntää laajaan asennemuutokseen liittyvät hankaluudet, jotka ovat nousseet näkyviin Aalto-yliopiston perustamisen yhteydessä.

– Juuri siksi julkiselle sektorille kaivataan uskottavaa vertailua eri yksiköiden välille. Vertailutieto on myös saatettava kansalaisten ulottuville. Tällä tavalla päättäjien parissa nousee paine asioiden kuntoon laittamiselle.

Peruskoulutukseen lisää luovuutta

Kulttuurimuutoksen vaikeudesta kertoo se, että ensimmäinen kasvutyöryhmän loppuraportista noussut lehtiuutinen liittyi koulutuspolitiikan uudistamiseen. Korkeakouluopintojen tehostamista ruotinut artikkeli onnistui välttämään peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen liittyvän suosituksen, jossa puhutaan monipuolisemman kielitaidon, monikulttuuristen ja sosiaalisten taitojen sekä luovuuden puolesta.

– Maailmamme on siirtymässä tavarantuotannosta entistä voimakkaammin palvelutuotantoon. Muutos aiheuttaa sen, että työelämässä tarvitaan nykyistä moninaisempia taitoja. Siinä mielessä luovuus liittyy yksilön kykyyn kommunikoida ja viedä asioita eteenpäin, Tanskanen kuvailee.

Työryhmä esittää korkeakouluihin yksilötason taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat ripeään opiskeluun. Yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta opinnot tulisi rahoittaa opintotuella, opintososiaalisilla eduilla tai puhtaalla lainarahalla. Opiskelun yhteydessä tehtävät matalapalkkatyöt Tanskanen jättäisi suosiolla niitä tarvitseville.

– Kun korkeakouluopiskelijat tekevät heidän vaativuustasonsa alapuolelle jääviä töitä, he vievät kyseiset työpaikat niitä oikeasti tarvitsevilta. Korkeakouluopiskelussa pitää myös huomioida valtiovallan pitkäjänteinen investointinäkökulma. Se puoltaa opiskelijoiden nopeaa valmistumista.

Korkeakouluopiskelijoiden parissa opintojen venyttämisen perusteena on yleisesti työttömyyden pelko. Tilastojen valossa akateemiset kuitenkin työllistyvät selvästi muita paremmin.

– Opintoihin ei pidä lähteä sillä asenteella, että tässä nyt opiskellaan akateemiseksi työttömäksi. Suomessa on myös liiaksi totuttu sitoutumaan yhteen paikkaan. Muuttovalmius parantaa usein yksilön työllistymismahdollisuuksia, opastaa Tanskanen.

Lähde: Suomi 2020 – Tuumasta toimeen. Kasvutyöryhmän loppuraportti