Osasairauspäiväraha ja osa-aikainen sairauspoissaolo
Osasairauspäivärahan määräytymistä ja maksamista koskevat määräykset ovat sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:ssä, 8 luvun 7, 11, 12, 13 §:ssä ja 11 luvun 12 §:ssä sekä 12 luvun 6 §:ssä. Osasairauspäivärahan käyttö on ollut mahdollista jo vuoden 2007 alusta lukien. Sen tarkoitus on tukea työkyvyttömän jatkamista työelämässä ja paluuta täyteen työaikaan. Oikeus osasairauspäivärahaan on sekä työntekijällä että yrittäjällä. Osasairauspäivärahan määrä on puolet siitä sairauspäivärahan määrästä, johon työntekijällä olisi oikeus osasairauspäivärahakauden alkaessa.
Osasairauspäivärahan käyttö jäi kuitenkin vähäiseksi, koska se liittyi jo vähintään 60 arkipäivää kestäneeseen kokoaikaiseen sairauspoissaoloon, minkä arvioitiin heikentävän mahdollisuuksia vähittäiseen työhön paluuseen. Koska osa-aikaisen työn jatkamisen tai työhön palaamisen helpottamisen arvioitiin vähentävän tarvetta pitkäaikaiseen sairauspoissaoloon tai jopa eläköitymiseen, parannettiin osasairauspäivärahan saamisen ja osa-aikaisen sairauspoissaolon edellytyksiä. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle työkyvyttömälle tukemaan tämän pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Vuoden 2010 alusta lähtien osasairauspäivärahaan on ollut oikeus jo normaalin omavastuuajan eli sairastumispäivän ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää kestäneen työkyvyttömyyden jälkeen. Tällä muutoksella onkin ollut selkeästi myönteinen vaikutus osasairauspäivärahan käyttöön.
Osa-aikaisesta työstä sopiminen
Osa-aikaisesta työstä on sovittava työnantajan kanssa siten, että työaika vähentyy vähintään 40 prosenttiin ja enintään 60 prosenttiin. Myös yrittäjän osalta omassa yrityksessä tehdyn työn tulee vähentyä vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta. Työntekijän kanssa tehdyssä sopimuksessa tulee näkyä työajan vähennyksen määrä, mutta vähennyksen toteuttaminen työaikajärjestelyjen osalta jää käytännön varaan.
Sopimusta tehtäessä työnantajan on arvioitava, kykeneekö työntekijä suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen ja muille työpaikalla olijoille. Jos työnantaja työajan vähenemisestä huolimatta maksaa täyttä sairausajan palkkaa, voi työnantaja hakea itselleen osa-sairauspäivärahaa. Tosiasiassa työnantaja maksaa tässä tilanteessa osittain palkkaa tehdystä työstä ja osittain sairausajanpalkkaa, jotka yhdessä vastaavat työsopimuksen mukaista palkkaa. Palkkahallinnossa on tämän vuoksi ilmeisesti jouduttu tekemään tapauskohtaisia ratkaisuja. Jos työntekijän aikapalkka vähenee työajan lyhennystä vastaavasti, saa työntekijä itse hakea päivärahaa.
Osasairauspäivärahan hakeminen
Osasairauspäivärahahakemukseen on liitettävä sopimus osa-aikaisesta työstä, siitä maksettavasta palkasta ja työtehtävistä osasairauspäivärahakauden aikana. Tiedot voidaan myös kirjata hakemuslomakkeeseen. Sairausvakuutuslain mukaista työkyvyttömyyskäsitettä ei tässä yhteydessä muuteta. Myös osasairauspäivärahaa hakeva on lähtökohtaisesti työkyvytön, mikä osoitetaan työterveyslääkärin tai muun työolot tuntevan lääkärin lausunnolla eli B-lääkärintodistuksella. Tässä tulee arvioida työntekijän toimintakykyä ja sitä, voiko henkilö palata tekemään osaa työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta.
Osasairauspäivärahan hakemisessa tarvitaan B-lääkärintodistuksen ohella Kelan lomake SV8, jos työntekijä itse hakee etuutta työnantajan maksaessa osa-ajan palkkaa. Lomakkeessa tulee kuvata sairauden aiheuttama haitta työssä selviytymiselle. Myös tiedot osa-aikatyön perusteella maksettavasta osapalkasta ja työsopimuksesta voidaan merkitä tälle lomakkeelle.
Kelan lomaketta Y17 ”Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta” käytetään työnantajan maksaessa täyttä palkkaa osa-aikatyöskentelyn ajalta. Osasairauspäiväraha maksetaan tällöin työnantajalle.
Osasairauspäivärahan maksukausi
Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 72 arkipäivältä. Osasairauspäivärahakauden pituus on 12–72 arkipäivää yhdessä tai useammassa jaksossa samasta tai eri sairaudesta kahden edeltäneen vuoden aikana. Jos henkilö on välillä 12 kuukautta työssä, enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta.
Oikeus täyteen sairauspäivärahaan syntyy työntekijän sairastuessa kesken osasairauspäivärahakauden. Sairauspäivärahan 300 arkipäivän enimmäisaikaan osasairauspäiväraha ei vaikuta.
Työsuhde ja osasairauspäiväraha
Työsopimuslain 2 luvun 11a § käsittelee osa-aikaista sairauspoissaoloa työsuhteen näkökulmasta. Sopimus osa-aikaiseen työhön siirtymisestä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. Sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava erikseen. Työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.
Osa-aikainen sairauspoissaolo on tarkoitettu tilapäiseksi järjestelyksi, kuten sairausvakuutuslain mukaiset osasairauspäivärahan maksukaudetkin osoittavat, joten työsuhde säilyy sellaisena kuin se alun perin oli sovittu eli yleensä kokoaikaisena. Kussakin sovellettavassa työehtosopimuksessa on usein määräyksiä erilaisten etujen maksamisesta osa-aikaiselle työntekijälle tilanteessa, jossa työsuhde on pysyvästi osa-aikainen. Pysyviksi tarkoitettuja osa-aikajärjestelyjä ovat esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikaeläke, jotka ovat työntekijän lähtökohdista peräisin. Työehtosopimusten erityismääräykset osa-aikaisen sairauspoissaolon ja muunkin tilapäisen työajan lyhennyksen osalta ovat harvinaisia, joten joudutaan turvautumaan asianomaisen alan osa-aikatyötä koskeviin yleisiin määräyksiin tai mahdolliseen tapauskohtaiseen soveltamiskäytäntöön.
Esimerkkeinä erityistilanteista voidaan mainita arkipyhät ja niistä maksettavat korvaukset, palvelusaikalisät ja lomapalkka sekä lomakorvaukset. Vain loman ansainnan ja lomapalkan määrän suhteen osa-aikaisen työsuhteen osalta on olemassa määräyksiä vuosilomalaissa.