Verotilistä OmaPakkoon ja OmaSakkoon

22.3.2018
pauli
Pauli Vahtera

”Voisit kirjoittaa seuraavaan Tilisanomat-lehteen, miten verottaja on sotkenut koko OmaVero systeemin. Kun verottajalta yrittää puhelimitse kysyä, että miten saisi kirjanpidon täsmättyä verotiliyhteenvetoon, niin vastaukseksi saa, että pitää katsoa OmaVerosta, eikä kaikkia tietoja laiteta yhteenvetoihin.

Vaikka joka ainut rivi puretaan OmaVerosta niin ei pääse samaan lukuun, mitä verottaja on ilmoittanut. Olen jo kolmen eri henkilön kanssa asiasta keskustellut, eikä kukaan osaa kertoa, että mistä luvuista päästään oikeaan lopputulokseen.”

OmaVero, OmaPakko, OmaSakko

Yrittäminen ei enää onnistu ilman OmaVeroa. Sen seuraamisesta on tullut pankkitilin seurantaa tärkeämpi rutiini. OmaVerosta tulee sakotusautomaatti tienvarsien peltipoliisien tapaan. Kukaan ei tule selviytymään ilman OmaSakkoja. Tätä hehkutettu digitalisaatio ja robottien tulo tarkoittaa. Olemme jatkuvan valvonnan kohteena. Valvontayhteiskunta ei ole inhimillinen. Orwellin vuosi 1984 on tullut verotukseen.

OmaVeron lähtökohta on joiltain kohdin antiikkinen. Verovelvollisen kannalta se on kuin paljon parjattu saldoreskontra. Yrittäjä yrittää päästä samaan saldoon verottajan kanssa omassa kirjanpidossa.

OmaVero toimii hyvin ja luvut täsmäävät yritysten kirjanpitoon, mikäli ilmoitukset ja maksut tehdään oikeina ajallaan, eikä viiveitä ja korjauksia ole. Mutta sellaista auvoista elämää ei ole missään aina ja ikuisesti. Tietojärjestelmät on suunniteltava siten, että inhimillisen elämän erilaiset poikkeustilanteet voidaan hallita.

Tiedonsiirto on vuonna 2018 käsittämättömän nopeaa. Tiedot kulkevat verkoissa muutamissa sekunneissa yritykseltä toiselle eri vaiheiden kautta. Siksi ei oikein pysty ymmärtämään, miksi OmaVeron kirjaukset tehdään useamman päivän viiveellä, vaikka tiedot on saatu verohallintoon pankeista ja ilmoittavista yrityksistä heti lähettämisen jälkeen.

Jokaisesta viiveestä ja virheestä sakottaminen on kohtuutonta, etenkin silloin kun taustalla on todellisia esteitä.

Verot tulee voida täsmäyttää kuten pankkitilit

Kirjanpidon kannalta OmaVeron iso ongelma on, ettei veroja pysty täsmäyttämään kuten pankkitiliä sentilleen ja myös taannehtivasti.

Täsmäyttämisen iso ongelma on korkojen laskenta. Jos plus- ja miinuskorot käsiteltäisiin 1-2 kertaa vuodessa korkolaskuina, suurin este täsmäytysten tekemiselle poistuisi. Nyt nämä usein pennosiin jäävät korot aiheuttavat kohtuutonta ja turhaa työtä kirjanpidoissa.

Silti jäljelle jäisivät veronkorotukset, jotka aiheuttavat eroja. Myös veronkorotukset voitaisiin käsitellä verkkolaskuina, jotka lähetetään asiakkaalle. Tai koneellisen verotiliotteen tapahtumina, jotka voidaan automaattisesti kirjata kuten pankin kulut tiliotteelta.

Niitä odotellessa OmaVeron erot kannattaa täsmäyttää ja kirjata kerran vuodessa. Muuten, verohallinnon omat työntekijätkään eivät pysty sanomaan mistä OmaVeron korot muodostuvat, eikä monista muistakaan asioista, joten heille hyväksytään inhimillisyys ilman sakotuksia.

Yritys, jolla on veroja rästissä, maksusuunnitelmassa ja ulosotossa on kirjanpitäjälle vaikea hallittava. Tällaisia yrityksiä on tuhansia, ja kaikkien niiden tiedot ovat keskitetysti valtiolla. Siksi niiden hallintaan ja selkeään käsittelyyn tulee panostaa OmaVerossa.

Hyvätkin asiat voidaan sörssiä toteutuksella. OmaVerosta voidaan saada verovelkatodistus, mutta ei jälkikäteen tietylle päivälle.

Iloitsemme, että OmaVeron tekemään selvityspyyntöön voi vastata sähköisesti. Mutta se ei riitä. Meidän tulee voida lähettää verottajalle sähköisesti selvityspyyntö oma-aloitteisesti sen sijaan, että odotamme maksullisessa puhelinpalvelussa pitkiä aikoja parasta työaikaa. Voimme moittia puhelinmaksua, mutta todellinen kulu on työajan menetys – se on enemmän kuin euro minuutissa.

 

Kirjanpitäjän valvontakalenteri

Koska OmaVero sakottaa jokaisesta viiveestä, olisi kohtuullista, että palveluun toteutetaan kalenteri, jossa jokainen yritys voidaan määritellä kirjanpitäjälle tai yritykselle itselleen. Valvontakalenteriin merkitään kaikki säännölliset ilmoitukset kuukausi-, neljännesvuosi ja vuosi-ilmoitukset, joita kalenteri odottaa tulevaksi. Kirjanpitäjä  voi koska tahansa katsoa, mitkä ilmoitukset on vielä lähettämättä. Ilmoituspäivänä keskipäivän aikaan voitaisiin lähettää sähköposti tai tekstiviesti, jossa kerrotaan vielä puuttuvista ilmoituksista.

 

Automaattisakotukset ovat epäinhimillisiä

Minulle kävi kesällä oikosulku. Yrityksen veroilmoitus oli jäänyt tekemättä ja asia välähti päivän liian myöhään tietoisuuteen. Tästä määrättiin 350 euron sakko, vaikka yhtiön tilikausi oli ollut tappiollinen. Eikö meille ole opetettu käytöstavaksi ”älä lyö lyötyä”. Sakko määrätään heti, eikä siihen saa armoa mistään syystä.

Monet yritykset myyvät EU:n alueelle satunnaisesti pieniä määriä. On suoraan sanottuna kiusantekoa ja rahastusta vaatia yhteisöilmoituksen tekemistä seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä, kun kaikki muut arvonlisäveroasiat hoidetaan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Kirjanpitäjillä ei ole käytännössä mahdollisuutta saada tietoa näistä myynneistä ajoissa. 100 euron sakko määrätään automaattisesti. Sen jälkeen pohditaan, maksaako sen asiakas vai kirjanpitäjä.

Viranomaisen mielestä 100 euron sakko ei ole mitään. Tarvitaanhan 30 tällaista sakkoa yhden virkahenkilön palkkaamiseen kuukaudeksi. Mutta tilitoimistolle sakon ja siihen liittyvien verojen maksamiseksi ei riitä yhden kirjanpitäjän päivän asiakasveloitukset.

Nuo 100 euron automaattisakot ovat niin kohtuuttomia, että minä ainakin katson tilintarkastajana sormien läpi, jos kirjanpitäjä siirtää EU-myyntilaskun päivämäärää kirjanpidossa kuukaudella eteenpäin. Kyse ei ole edes veronkierrosta, koska EU-myynneistä toisen EU-maan yritykselle ei makseta arvonlisäveroa.

Kukaan meistä ei ole virheetön. Jokaisesta viiveestä ja virheestä sakottaminen on kohtuutonta, etenkin silloin kun taustalla on todellisia esteitä kuten sairastuminen tai sähkö- ja verkkoyhteyskatkokset. Siksi meidän kaikkien tulee painostaa päättäjiä inhimillisyyteen ja virhepistejärjestelmän käyttöönottoon.

Kaikille pakollisia toimintoja kuten verotus ei pidä tehdä niin, että vain nettipalveluja käyttämällä voi niistä selviytyä.

Miksi kaikki joutuvat OmaVeroon?

Kaikille pakollisia toimintoja kuten verotus ei pidä tehdä niin, että vain nettipalveluja käyttämällä voi niistä selviytyä. OmaVerossa on turhia pakkoja esimerkiksi ennakon täydennysmaksun yhteydessä. Vanhan täydennysmaksun säilyttäminen olisi voitu toteuttaa erillisellä viitenumerolla kuten ennenkin. Verottaja tietää kaikkien yritysten tilikaudet. Jäännösveron ja siihen liittyvän koron välttämiseksi on haettava lisäennakko OmaVerosta, vaikka se jäisi yrityksen ainoaksi OmaVero-toiminnoksi. Pelkästään käyttöoikeuksien hankinta on tuskallinen tehtävä, kun sen tekee vain kerran elämässään.

Jos hyvää tahtoa olisi ollut, ei olisi ollut mitään tarvetta lyhentää ennakkojen täydennysmaksuaikaa yhteen kuukauteen. Kaikki tiedämme, että tammikuu on muutoinkin työntäyteistä aikaa vuosi-ilmoitusten takia. Kirjanpitäjillä ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa verotilanteen laskentaa kaiken muun kiireen keskellä tammikuussa. Asian voi palauttaa entiselleen, jos painetta verohallintoon päin luodaan riittävästi.

Lisäennakkomenettelyn takana lienee unelma siitä, että veronpalautuksista ja jälkiveroista voidaan luopua. Olisi rehellistä myöntää, ettei se tule yritysverotuksessa onnistumaan koskaan, ellei siirrytä Viron yritysverotukseen, jossa yritys ei maksa veroja.

 

Maailma muuttuu vai muuttuuko se?

Olen tuhonnut kovalla kädellä vanhoja arkistojani. Tiliote tositteena -keksinnöstä on kohta kulunut 30 vuotta. Edelleen se lienee kaikkien aikojen paras taloushallinnon rutiineja tehostanut toiminto. Miksi siitä tuli niin hyvä? Suurin selitys on, että kirjanpidon ja tietotekniikan ammattilaisena sekä kirjanpitolautakunnassa asian esittelijänä sain yksin määritellä tiliotteen sisällön ja toiminnot. Niin pankit, verottaja, ohjelmistotalot kuin kirjanpitäjätkin ottivat vastaan sen, minkä määrittelin.

Kun verottaja sanelee sisällöt omista lähtökohdistaan kirjanpitotyötä käytännössä tuntematta, ovat sisällöt väkisinkin kirjanpidon kannalta puutteellisia. Yhteisten palaverien ja työryhmien avulla ei asioita pysty hoitamaan.

 

OmaVerosta OsaKirjanpitoa

Tehdään OmaVerosta osakirjanpitoa, josta saadaan tapahtumaluettelot halutuilta väleiltä, jossa tapahtumaluettelot voi siirtää konekielisesti kirjanpitoon (kuten tiliotteet pankeista), jossa saldon voi täsmäyttää omaan kirjanpitoon milloin tahansa, joka toimii sähköisenä arkistona verotapahtumille. Ja jossa hyväksytään, että me kirjanpitäjät ja yrittäjät olemme inhimillisiä ihmisiä, joita ei rangaista jokaisesta virheestä.

Konekielisen tiliotteen lähettäminen OmaVerosta kävisi yhtä helposti kuin pankeistakin.


Tämä kolumni on kirjoitettu Facebook-yhteisö Tasekirjailijat-jäsenten antamien kommenttien perusteella.

 

VahteraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki