Talouden sydän pumppaa liiketoiminnan tietovirtoja

Kolumnisti Sanna Kaarlejärvi on taloushallinnon älykkäiden prosessien kehittäjä, kouluttaja ja kirjailija sekä Efiman CFO.
28.5.2019
Sanna Kaarlejärvi CFO, Efima

Työskentelemme yrityksissä koko ajan monimutkaisemmissa tietojärjestelmäympäristöissä. Meille tarjotaan tiettyyn erityistarpeeseen kehitettyjä sovelluksia ja palveluita, joita on helppo ja nopea ottaa käyttöön pilvestä. Näistä haetaan parempaa palvelua asiakkaille, helppokäyttöisyyttä omalle henkilöstölle tai jotain muuta etua. Uusia sovelluksia putkahtelee käyttöön jopa siten, että joku kokeilee, kokeilu laajenee ja yhtäkkiä sovellus on laajassa käytössä ilman, että sen roolia kokonaisarkkitehtuurissa on suunniteltu, vastuita päätetty ja integrointia muihin prosesseihin ja järjestelmiin tehty. Onkin selvää, että käytössä oleva sovellusten ja palveluiden määrä on kasvussa.

Monet liiketoimintasovellukset muodostavat taloushallintoon ja raportointiin tarpeellista tietoa. Ne myös käyttävät samoja perustietoja kuin taloushallinto, esimerkiksi yrityksen asiakkaista ja tuotteista. Sen lisäksi, että taloushallintoon syntyy tietoa yrityksen sisältä eri järjestelmistä, tietoa syntyy yhä enemmän yrityksen ulkopuolelta esimerkiksi markkinapaikkojen, palveluntarjoajien tai maksuvälittäjien kautta. Mikäli taloushallinto ei ole kartalla käyttöön otettavista uusista järjestelmistä, palveluista ja ulkoisista kumppaneista, tietoa voidaan joutua tallentamaan taloushallintoon ennakoimattomasti manuaalisin prosessein. Pahimmillaan tiedon siirtyminen kirjanpitoon viivästyy tai jää puutteelliseksi.

Talous- ja toiminnan-ohjausjärjestelmät toimivat yrityksen digisydämenä.

Liiketoimintasovellusten määrän kasvu ei tarkoita, että talouden ja toiminnanohjauksen ydinjärjestelmien rooli heikkenisi. Niihin ei ehkä enää pyritä sisällyttämään mahdollisimman laajasti eri toimintoja, vaan työkalut valitaan tapauskohtaisesti. Lähellä asiakkaita ja työntekijöitä olevia toimintoja hoidetaan erillissovelluksilla, jotka tarjoavat näihin parhaat toiminnallisuudet helppokäyttäisesti. Talous- ja toiminnanohjausjärjestelmien roolina vahvistuu taustalla juoksevien tieto- ja tapahtumavirtojen yhdenmukaistaminen, kokoaminen ja tehokas prosessointi sekä näistä taloudellisen tiedon muodostaminen. Talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät toimivat ikään kuin yrityksen digisydämenä. Tämä digisydän pidetään kunnossa siten, että valitaan moderni, jatkuvasti päivittyvä teknologia, joka on joustavasti integroitavissa sitä ympäröiviin sovelluksiin ja muihin tietolähteisiin.

Taloushallinnon ammattilaisen täytyy ymmärtää talouteen linkittyvä kokonaisarkkitehtuuri ja olla mukana vaikuttamassa sen kehitykseen. Ei voida pysytellä vain omalla tontilla. Meidän on osallistuttava liiketoiminnan kehitykseen, jotta tieto uusista palveluista, sovelluksista ja niiden liittymäkohdista taloushallintoon saadaan ajantasaisesti – samoin kuin ymmärrys uusista raportointitarpeista, jotka monesti tulevat talouden kerättäviksi. Operatiivisiin prosesseihin vaikuttamisella ja niiden tietovirtojen automaatiolla on suuri vaikutus taloushallinnon ja raportoinnin toimivuuteen.

Tämä tarkoittaa myös, että taloustiedon reaaliaikaisuuden vaatimus ei tule vähenemään. Parhaimmassa tapauksessa liiketoiminnan kaikki data virtaa reaaliajassa läpi yrityksen, tulee automaattisesti koodatuksi raportoinnin eri dimensioille ja on heti hyödynnettävissä päätöksenteon tukena. Kannattaakin pohtia, miten voit parantaa näkyvyyttä työhösi vaikuttaviin tieto- ja järjestelmäverkostoihin ja miten parhaiten pystyt näissä vaikuttamaan.

Verkostot vesille!

NäkökulmiaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki