CTA Paikka
CTA Paikka

Osingonjako osakeyhtiössä

Osingonjako on varojen jakoa osakeyhtiön osakkeenomistajille. Osingonjakopäätöksen teossa on otettava huomioon yhtiöoikeudelliset säännökset varojen jakoon liittyvistä päätöksistä ja verotussäännökset määrittelevät, mitkä veroseuraamukset jaosta syntyvät.
14.12.2020
Sirpa Koponen KLT, HT, Tilipalvelu Koponen Oy

Lainsäädäntö

Osakeyhtiölaissa säädetään, että varojen jakoa määriteltäessä on otettava huomioon tasetesti ja maksukykytesti. Tasetestillä varmistetaan, että yhtiön jakokelpoiset varat riittävät osingonjakoon. Kaikissa tilanteissa on otettava huomioon myös tulevat tapahtumat, eli mikäli jakokelpoiset varat ovat vaarassa vähentyä seuraavan tilikauden aikana, on tämä otettava huomioon. Maksukykytestin avulla varmistetaan, että yhtiö ei ole maksukyvytön ja että ehdotettu osingonjako ei tule vaarantamaan maksukykyä.

Yrityksen hallitus tekee esityksen osingonjaosta. Hallitus varmistaa tasetestillä ja maksukyvyttömyystestillä sen, että osingonjako on laillinen. Hallituksen on syytä dokumentoida jaon perusteet. Yhtiökokous kutsutaan koolle yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla. Osingonjakopäätös tehdään yhtiökokouksessa tai osakkeenomistajien yksimielisellä päätösmenettelyllä.

Vähemmistöosakkeenomistajat voivat vaatia varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käsittelyä jaettavaksi osinkona puolet tilikauden voitosta, mutta ei enempää kuin 8 prosenttia yhtiön omasta pääomasta ja puolet tilikauden voitosta. Tästä vähennetään mahdolliset yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät erät ja lisäksi tulee huomioida, että yhtiön jakokelpoiset varat riittävät tähän. Myös vähemmistön oikeuksiin liittyvä osingonjako on varmistettava tasetestillä ja maksukykytestillä.

Verotus

Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän saama osinko jakaantuu pääomatulona verotettavan osinkoon ja ansiotulona verottamiseen osinkoon. Pääomatuloksi luettava osinko määräytyy jakovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden tilinpäätökseen ja sen nettovarallisuuteen. Tämän pohjalta lasketaan osakkeen matemaattinen arvo. Matemaattinen arvo saadaan, kun nettovarallisuus jaetaan osakkeiden määrällä. Käytännössä nettovarallisuus vastaa yhtiön omaa pääomaa. Nettovarallisuutta ja sen kautta määriteltävää osakkeiden matemaattista arvoa oikaistaan positiiviseen suuntaan kiinteistöjen ja tiettyjen arvopapereiden vertailuarvoerotuksella, mikäli se on suurempi kuin taseeseen merkitty määrä. Toisaalta taas sitä pienennetään osakaskohtaisesti lainasaamisilla ja osakkeenomistajan käytössä olevan asunnon tasemäärällä. Jakokelpoisista varoista vähennetään aktivoitujen kehittämismenojen määrä sekä tiettyjen saatujen tukien ja avustusten määrä (kuten ravintola-alan saamat koronatuet).

Pääomatulo-osinko, joka on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, verotetaan 150000 euroon asti siten, että 25 prosenttia siitä on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa. 150000 euron ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verotonta tuloa. Osinko, joka ylittää 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, verotetaan ansiotulo-osinkona. Tästä määrästä 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verotonta tuloa.

Kun osinkoa jaetaan, on maksajan tehtävä osingonjaosta ennakonpidätys ja tilitettävä vero päätöspäivämäärää seuraavan kuukauden 12. päivä. Verohallintoon on tehtävä näissä tilanteissa ilmoitus osingon ennakonpidätyksestä ja lisäksi jakajan on tehtävä vuosittain jokaisesta jakokerrasta osingonjaon vuosi-ilmoitus osingonsaajittain.

Osakeyhtiön saama osinko on ketjuverotuskiellon mukaan saajalleen verovapaa eli siitä ei tehdä osingon ennakonpidätystä eikä kuukausittaista ilmoitusta veroista. Vuosi-ilmoitus osingonsaajista on tehtävä silloinkin osingonsaajittain.

Kirjanpito

Jaettava osinko kirjataan osingon nostettavissa olopäivänä vähentämään taseessa olevia voittovaroja. Järkevintä on kirjata juoksevassa kirjanpidossa tuo osinko päätöspäivämäärälle ja merkitä sitten myöhemmin maksetut osingot esim. lyhentämään tuota osakkaille olevaa velkaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että tilinpäätöksen tai virallisten välitilinpäätösten tilanteissa nuo osingot on kirjattu oikeaan kauteen.

 

Taloushallintoliitto kouluttaa:

Pk-yrityksen verosuunnittelu – kaikki, mitä kirjanpitäjän tulee vähintään tietää, Risto Walden
Osinkoverotuksen erityiskysymyksiä, Markku Ojala
koulutus.taloushallintoliitto.fi

 

 

 

Uusi kirjoitussarja
Lyhyestä virsi kaunis on uusi kolumnisarja, jossa esitellään napakasti jokin taloushallintoalan käsite. Kolumnisarjan
kirjoittajina toimivat alan parhaat asiantuntijat. Minkä aiheen sinä haluaisit esiteltävän?
Lähetä meille juttuvinkkisi: toimitus@tilisanomat.fi

 

 

Lyhyestä virsi kaunisUusimmat Artikkelit
Katso kaikki