Miten toimii yhdistyksen taloushallinto?
Yhdistymisvapaus kuuluu Suomessa perustuslaissa turvattuihin poliittisiin perusoikeuksiin.
Suomessa on noin 100 000 toimivaa yhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 000 jäsentä. Lähes jokainen suomalainen on tavalla tai toisella mukana yhdistysten toiminnassa, esimerkiksi urheiluseurojen, ammattiyhdistysten, harrastuspiirien ja muiden vastaavien kautta.
Yhdistyksen perustaminen
Yhdistyksen voi perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Aatteellisia yhdistyksiä ovat esimerkiksi:
- kulttuuri-, sosiaali- ja hyväntekeväisyysyhdistykset
- ajanviete-, urheilutoiminta- ja harrastusyhdistykset
- ammatilliset etujärjestöt
- poliittiset puolueet
Yhdistyksen perustajia pitää olla vähintään kolme. Perustajajäsenten pitää olla 15 vuotta täyttäneitä. Myös yhteisö, kuten rekisteröity yhdistys, yritys ja säätiö voi olla yhdistyksen perustajana.
Vain rekisteröity tai lain erikseen määrittelemä muu yhdistys on itsenäinen oikeushenkilö.
Yhdistyksen juridinen asema
Yhdistys voi olla rekisteröity, rekisteröimätön tai laissa tai asetuksessa erikseen määritelty yhdistys. Vain rekisteröity tai lain erikseen määrittelemä muu yhdistys on itsenäinen oikeushenkilö.
Rekisteröimätön yhdistys ei voi olla yleishyödyllinen. Rekisteröitymättömän yhdistyksen toiminnasta vastaavat sen johdossa toimivat henkilöt, kunnes yhdistys on saanut rekisterimerkinnän.
Yhdistyksellä on oltava säännöt, jotka ohjaavat yhdistyksen toimintaa. Mikäli jotakin asiaa ei ole mainittu säännöissä, noudatetaan yhdistyslakia. Jos asiaa ei ole yhdistyslaissa, toimitaan vakiintuneen käytännön mukaan.
Kirjanpitäjän on aina ensin hyvä tutustua yhdistyksen sääntöihin, sillä niissä usein määritellään varsinaisen toiminnan muodot, sijoitustoiminta ja varainhankinta. Kirjanpidon tulee noudattaa samaa jakoa ja käyttää tarvittaessa toimintakohtaista tuloslaskelmaa.
Yhdistyksen verotuksellinen status voi olla yleishyödyllinen, jolloin yhdistys ei maksa tuloveroa.
Yleishyödyllisyyden kriteerejä ovat:
- yhdistys toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi
- toiminta ei kohdistus vain rajattuun henkilöpiiriin
- ei tuota taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai muuna hyvityksenä
Rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys ei maksa tuloveroa, jos kaikki toiminta on yleishyödyllistä tai se harjoittaa vain vähäistä elinkeinotoimintaa.
Yleishyödyllisellä yhdistyksellä voi olla myös tuloveron alaista elinkeinotoimintaa, jolloin kirjanpidossa eritellään selkeästi eri toiminnot toisistaan. Usein tällainen yhdistys voi olla myös osittain arvonlisäverovelvollinen ja silloin kirjanpidon tarkkuus on ensiarvoisen tärkeää.
Mikäli yhdistys omistaa kiinteistöjä, määräytyy kiinteistön tuottaman vuokratulon veronalaisuus kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan. Muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevasta kiinteistöstä saatu tulo on veronalaista. Vuonna 2019 kiinteistötulon vero on 6,26 prosenttia. Esimerkiksi yleishyödyllisen yhteisön jäsenten henkilökohtainen vapaa-ajan käyttö ei ole kiinteistön yleistä tai yleishyödyllistä käyttöä.
Yhdistyksien elinkeinotoimintaan luettava toiminta on usein vastaavien palveluntarjoajien kanssa kilpailevaa toimintaa.
Suomessa on useita tukiyhdistyksiä, jotka omistavat asuinkiinteistöjä ja päätoimisesti vuokraavat niiden asuntoja. Tällainen asunnonvuokraus on arvonlisäverotonta ja tuloverotuksessa se on henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.
Jos kiinteistössä on liiketiloja ja yhdistys vuokraa niitä elinkeinotoimintaa varten, voi yhdistys hakeutua kiinteistönluovutuksesta arvonlisäverovelvolliseksi.
Elinkeinotoiminnan kriteereitä ovat muun muassa palkattu henkilökunta, palvelun tai tavaran myynti kilpailuolosuhteissa (kuten palvelutalotoiminta) sekä voiton tavoittelu tai ainakin kulujen kattaminen kertyneillä tuotoilla.
Jos yhdistys harjoittaa elinkeinotoimintaa, on tulovero 20 prosenttia.
Yhdistyksen tulolajit ja verollisuus
Yleishyödyllisellä yhdistyksellä voi siis olla kolmenlaisia tuloja: elinkeinotuloa, kiinteistötuloa ja henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Jos yhdistys ei ole yleishyödyllinen, sen on maksettava kaikesta tulosta veroa 20 prosenttia.
Kilpailevatko yhdistykset muiden yrittäjien kanssa?
Yhdistyksien elinkeinotoimintaan luettava toiminta (usein myös arvonlisäverollinen toiminta) on usein vastaavien palveluntarjoajien kanssa kilpailevaa toimintaa. Jotta yhdistykset eivät saa yhtiömuotonsa vuoksi näiden palveluiden myynnistä kilpailuetua, on ne säädetty tavanomaisen elinkeinoverolain alaisiksi ja samoin arvonlisäverollisuuden piirin. Siten yhdistystoiminnan muodossa harjoitettu elinkeinotoiminta vastaa muiden yhtiömuotojen toimintaa, kuten jo edellä on muutaman case-esimerkin kautta todettu.
Elinkeinotulot yhdistyksessä käytetään usein yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen ja siten yhdistys ei tavoittele elinkeinotoiminnalla samalla tavalla voittoa kuin muut yritysmuodot.
Case Palvelutalo
Yleishyödyllinen yhdistys jolla on:
- Vanhoja ARA:n rahoituksella rakennettuja asuinkiinteistöjä
- Lomakiinteistö, jota vuokrataan vain yhdistyksen omille jäsenille
- Uusi palvelutalo, jossa vuokra-asuntoja ja palkattu henkilöstö, yhdistys myy hoitopalveluita ja ateriapalveluita.
- Henkilöstöllä on mahdollisuus vastikkeettomaan ruokailuun.
Asuinvuokrat ovat henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Lomakiinteistön vuokrista maksetaan kiinteistötulon vero.
Hoito- ja ateriapalvelut ovat elinkeinotoimintaa, siis tuloveron alaista. Jos palvelutalo myy aterioita muille kuin omille asukkailleen, on myynti arvonlisäverollista. Henkilöstöruokailusta on arvonlisäverolaissa oma säädös.
Case Taloushallintoliitto
- Koulutus, julkaisut ja palvelut ovat elinkeinotoimintaa, siis tuloveron alaista
- Toiminta on laajaa, joten myös arvonlisäverollista
- Auktorisointi ja edunvalvonta ovat yhdistyksen perustoimintaa, ei tuloveroa, eikä myöskään arvonlisäveroa
- Tarkastus on samoin yhdistyksen perustoimintaa, mutta sitä on voinut hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi.
- Jäsenmaksut ovat varainhankintaa, ei tuloveron alaista