Raportointi – aliarvostettu supervoima
Kaikkia suomalaisia yrityksiä yhdistää yksi asia: lakisääteiset velvoitteet, joihin kirjanpitokin luetaan. Elämme epävakaata aikaa, jossa moni yritys kamppailee selviytyäkseen. Konkurssien määrä Suomessa on ennätyskorkealla, mutta samaan aikaan myös uusia yrityksiä syntyy ennätystahtia. On yritys sitten kriisissä, kasvussa tai vasta aloittamassa toimintaansa, oikeanlaisen kirjanpidon tärkeys korostuu.
Taloushallinnon palveluja on nykyään tarjolla monipuolisesti. On kevyitä palveluja ilman ihmiskontaktia ja palveluja, joissa ollaan kiinteässä vuorovaikutuksessa oman kirjanpitäjän kanssa sekä kaikkea siltä väliltä. Ottamatta kantaa siihen, mikä palvelu on kullekin yritykselle paras vaihtoehto, lienee kuitenkin selvää, että kaikki yritykset tarvitsevat palvelun, jossa lakisääteiset asiat hoituvat. Mutta riittääkö se?
Sähköiset järjestelmät tuottavat meille nykyään valtavan määrän erilaisia raportteja, mitä ikinä vain keksimme järjestelmästä ulos tulostaa. Monissa tapauksissa tilitoimisto – tai edes oma kirjanpitäjä – ei enää tulosta raportteja asiakkaalle valmiiksi, vaan asiakas on tottunut hakemaan raportit itse suoraan järjestelmästään.
Kun raportointi on tehty näin helpoksi, tarvitseeko meidän enää edes miettiä, mitä raporttien tulisi kertoa lukijalleen tai kuka näitä raportteja ylipäätään lukee? Mietimmekö taloushallinnossa tarpeeksi, mitä asiakas tällä erilaisten raporttien määrällä todellisuudessa tekee ja mihin hän niitä oikeastaan tarvitsee?
Valitettavan usein törmätään siihen, että yrittäjä saapuu pankkiin, rahoittajalle tai yritysneuvojalle raportin kanssa, joka ei kerro lukijalle yhtään mitään. Kun rahoittaja tai tuen myöntäjä lukee raportteja, jotka ovat sinänsä oikein, mutta eivät anna yrityksen toiminnasta oikeaa kuvaa, on suuri riski, että rahoitus tai tuki jää saamatta. Hyvin laaditut raportit ja raportointi voivat toisaalta kasvattaa yrityksen arvoa ja lisätä sen uskottavuutta raporttien lukijan silmissä.
Raportit ja raportointi kertovat paljon myös meistä taloushallinnon ammattilaisina. Tiivistämme niihin oman osaamisemme ja annamme niiden kautta kuvan asiantuntijuudestamme muille alan ammattilaisille. Se on meidän kädenjälkemme ulospäin. Hyvä raportointi ei ole pelkästään taloushallinnon oma työkalu, vaan hyvin laaditut raportit toimivat näyteikkunana ulospäin yrityksen eri sidosryhmille.
Erityisesti kriisitilanteissa taloushallinnon raportoinnin ja seurannan merkitys korostuu. Ajantasainen ja selkeä raportointi mahdollistaa kassavirran hallinnan, maksuvalmiusongelmien ennakoinnin ja perustellun päätöksenteon. Samalla se rakentaa luottamusta sidosryhmien suuntaan aikana, jolloin luottamus on usein ratkaiseva tekijä yrityksen jatkon kannalta.
Mitä hyvä raportointi sitten vaatii? Me taloushallinnon ammattilaiset tiedämme, mitä hyvien raporttien taustalla on. Tarkkaan suunniteltu tilikartta, oikeat ja oikea-aikaiset kirjaukset, syvä ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta, tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa sekä määrätietoinen ja jatkuva asiantuntijatyö. Hyvä raportointi on tärkeää, kun kriisissä oleva yritys hakee lisää lainaa, nousukiidossa oleva yritys tarvitsee tukea kasvuun tai uusi yritys rakentaa pohjaa uudelle toiminnalleen.
Erityisen tärkeäksi hyvät raportit nousevat yrityskaupoissa, jolloin potentiaalinen ostaja tarvitsee paljon muutakin kuin julkiset raportit yrityksen toiminnasta. Silloinkin vastuu raporteista ja raporttien oikeellisuudesta jää meille taloushallinnon ammattilaisille.
Pysähdytään siis hetkeksi hyvien raporttien äärelle. Niiden avulla voimme olla ylpeitä omasta tekemisestämme sekä tarjota asiakkaillemme paljon enemmän kuin lakisääteisen kivijalan – voimme tarjota välineet kestävään menestykseen.
