Ulkomaisten työntekijöiden lupa-asiat selkeytyivät

Ulkomaalaisten työhontuloa Suomeen säännellään varsin hienojakoisesti. Uusi laki astui voimaan vuoden alusta.
22.1.2014

Mikko Räsänen, asiantuntija, EK

Ulkomaalaislain mukaan työntekoon voi oikeuttaa oleskelulupa työntekoa varten tai oleskelulupa muulla perusteella rajoittamattomasti tai rajoitetusti luvan pysyvyyden tai työtehtävän perusteella. Työnteko voi olla mahdollista myös ilman oleskelulupaa viisumilla tai ilman. Työntekijän perheenjäsen saa oleskeluluvan perhesiteen nojalla.

Ulkomaisten Suomessa työskentelyä koskevat säännökset uusittiin ja ne tulivat voimaan 1.1.2014. Suuria sisällöllisiä muutoksia lakiin ei tehty, vaan kyse on yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä.

 

 

Lähtökohta on edelleen, että työskennelläkseen Suomessa EU/ETA -alueen ulkopuolelta tuleva henkilö tarvitsee oleskeluluvan työntekoa varten. Sen myöntäminen ratkaistaan kahdessa vaiheessa. Työvoimatoimisto harkitsee luvan myöntämisen työmarkkinaedellytykset. Se tarkoittaa käytännössä, että työpaikan tulee olla avoimena TE-toimistossa kaksi viikkoa ilman, että sitä pystytään täyttämään ja työsuhteen ehdot ovat lainmukaiset. Lopullisen lupapäätöksen tekee ulkomaalaisvirasto ja jatkolupien osalta paikallispoliisi.

Koska työvoiman saatavuus vaihtelee eri alueilla ja toimialoilla, ELY-keskukset antavat alueelliset työlupalinjaukset, joissa määritellään työvoimapulasta kärsivät ammatit. Niihin voidaan myöntää työntekijän oleskelulupa ilman edelä mainittua saatavuusharkintaa. Tällaisia ammatteja ovat Uudellamaalla esimerkiksi siivoojat, maataloustyöntekijät ja terveydenhoitoalan ammattilaiset. Linjaukset tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa.

 

Toimeksiantaja tarkistaa lähetetyt

Työnantajalla on velvollisuus tarkistaa, että ulkomaisella työntekijällä on asianmukainen voimassaoleva lupa työskentelyyn tai että tämä ei sellaista tarvitse. Lähetettyjen työntekijöiden osalta tarkistamisvelvollisuus on asetettu toimeksiantajalle (tilaajalle).

Lähetetty työntekijä on henkilö, joka työskentelee tavallisesti muussa maassa kuin Suomessa ja jonka toiseen maahan sijoittautunut työnantaja lähettää työsuhteen kestäessä rajoitetuksi ajaksi Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja. Lähetetty työntekijä on siis ulkomaankomennuksella Suomessa. Hän voi suorittaa urakointityötä tai vuokra­työtä toimeksiantajan tiloissa tai työmaalla taikka olla yrityksen sisäisellä komennuksella.

Oleskelulupavaatimus ei koske EU/ETA-alueen kansalaisia eikä heidän perheenjäseniään. EU:n liikkuvuusasetuksen nojalla he saavat työskennellä kaikkialla EU:n alueella. Heidän tulee kuitenkin rekisteröidä oleskelunsa paikallispoliisilla kolmen kuukauden kuluessa Suomeen saapumisestaan. Oleskeluoikeus rekisteröidään, jos henkilö tulee toimeen ilman toimeentulotukea eikä hän ole vaaraksi turvallisuudelle.

Käytännössä vain pieni osa Suomessa työskentelevistä ulkomaalaisista tarvitsee työntekoon varsinaisen työntekijän oleskeluluvan.

 

Sininen kortti neljän vuoden jälkeen

Ehdottomasti suurin Suomessa työtä tekevä ulkomaalaisryhmä ovat EU/ETA-maiden kansalaiset. Heitä työskentelee suoraan suomalaisten yritysten palveluksessa tai lähetettyinä työntekijöinä ulkomaisten yrityksen palveluksessa. Työskentelyjaksot voivat olla lyhyitäkin.

Muutoin eniten työntekijöitä tulee Suomeen Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta. Uusia lupia myönnetään näistä maista tuleville vuosittain noin 1 500.

Viisumilla tai viisumivapaasti voi työskennellä tietyissä tehtävissä kolme kuukautta ilman oleskelulupaa. Suurin ryhmä ovat maatalouden kausityöntekijät, joita saapuu Suomeen vuosittain yli 10 000. Tänä syksynä julkisuutta saaneet metsämarjanpoimijat eivät kuulu tähän ryhmään, sillä he eivät ole työsuhteessa marjanostajiin.

EU-maissa asuvia tai työskenteleviä kolmansien maiden kansalaisia ei ole vapautettu työntekijän oleskelulupavelvoitteesta. Poikkeuksen tästä muodostaa tilanne, jossa toisessa EU-maassa toimiva yritys lähettää siellä laillisesti työskentelevän kolmannen maan kansalaisen palvelujen tarjoamisvapauden piirissä Suomeen urakointityöhön. Lisäksi EU:n alueella neljä vuotta laillisesti oleskellut henkilö voi saada niin sanotun EU:n Sinisen kortin, Blue Cardin, joka oikeuttaa työskentelyyn kaikkialla EU:n alueella.

 

Velvoitteista voidaan vapauttaa

Kolmannen maan kansalainen voi olla vapautettu oleskelulupavelvollisuudesta myös työn luonteen vuoksi. Hän voi olla vapautettu kaikista oleskelulupavelvoitteista tai vain työntekijän oleskelulupavelvoitteesta.

Kaikista oleskelulupavelvoitteista vapautettu henkilö tarvitsee Suomeen saapuakseen viisumin, jos kyse ei ole sellaisen maan kansalaisesta, jonka kanssa Suomi on solminut viisumivapaussopimuksen. Viisumia haetaan Suomen edustustosta ulkomailla. Viisumivapaita maita ovat esimerkiksi USA ja Kanada.

Kaikista oleskelulupavelvoitteista on vapautettu muun muassa kutsut asiantuntijat ja kausityöntekijät, jos työ kestää enintään kolme kuukautta. Myöskään tiettyjä rajanylittäviä kuljetuksia suorittava lähetetty työntekijä ei tarvitse lupaa työntekoon. Turvapaikanhakija saa tehdä töitä, kun on oleskellut Suomessa vähintään kolme kuukautta.

Työntekijän oleskelulupavelvoitteesta vapautettu henkilö tarvitsee työntekoon pelkän oleskeluluvan. Heitä ovat esimerkiksi yrityksen yli- ja keskijohto taikka erityisosaamista vaativiin asiantuntijatehtäviin tuleva henkilö sekä ammattimainen tieteenharjoittaja. Pysyvän tai jatkuvaluonteisen oleskelu­luvan muulla syyllä saanut henkilö ei myöskään tarvitse työntekijän oleskelulupaa. Heitä ovat vaikkapa paluu­muuttajat ja perheenjäsenet. Myös opintoihin ja työharjoitteluihin sekä erilaisiin konsultointitehtäviin tulevien henkilöiden työntekoon riittää yleensä oleskelulupa. Työnteon enimmäiskesto on rajattu. Opiskelijat saavat valmistumisensa jälkeen jäädä Suomeen puoleksi vuodeksi hakemaan työtä.

 

Lupahakemukseen selvitys työehdoista

Ensimmäinen työntekijän oleskelulupa on haettava ennen työntekijän saapumista Suomeen. Työnteon voi aloittaa vasta asianmukaisen luvan myöntämisen jälkeen. Poikkeuksen tästä muodostaa kuitenkin tilanne, jossa luvan myöntämättä jättäminen Suomesta käsin haettuna olisi työntekijän tai työnantajan kannalta perusteetonta.

Työnantaja tai toimeksiantaja voi hakea työvoima­toimistolta kirjallista ennakkotietoa työntekijän oleskeluluvan myöntämisedellytyksistä yksittäistapauksessa. Työvoimatoimiston on annettava ennakkotieto viipymättä ja noudatettava sitä työnantajan vaatimuksesta määräajan. Ennakkotieto on maksuton.

Jatkolupaa voidaan hakea Suomesta käsin, kunhan sitä koskeva hakemus pannaan vireille ennen aiemman luvan voimassaolon umpeutumista. Työntekijä voi jatkaa työskentelyä samoissa tehtävissä hakemuksen käsittelyn ajan, vaikka aiemman luvan voimassaolo päättyisi tänä aikana.

Lupahakemukseen on liitettävä selvitys työehdoista, vakuutus työehtojen säännösten ja määräysten mukaisuudesta ja työvoimatoimiston vaatiessa selvitys siitä, että työnantaja pystyy huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan.

Työntekijän oleskelulupa on pääsääntöisesti ammattialakohtainen, eli lupa oikeuttaa työskentelemään siinä mainitulla ammattialalla. Erityisestä syystä lupa voi olla kuitenkin työnantajakohtainen, jolloin se oikeuttaa työskentelemään vain luvassa mainitulla työnantajalla. Jos työnantajakohtaisen luvan saanut haluaa vaihtaa työnantajaa, hänen tulee hakea tältä osin muutos lupaansa ennen työpaikan vaihtoa.

Ensimmäinen työntekijän oleskelulupa myönnetään yleensä yhdeksi vuodeksi. Jatkolupa myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Työntekijän oleskelulupa ei ole työsopimus eikä se velvoita työoikeudellisesti työntekijää tai työnantajaa. Työsopimus voidaan näin ollen esimerkiksi irtisanoa luvan voimassaoloaikana normaalisti työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa säädetyin perustein.

 

Työnantajan säilyttää tiedot

Työnantajan pitää säilyttää työpaikalla tiedot rekrytoimistaan ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista. Tiedot on säilytettävä sekä EU/ETA-kansalaisista että kolmansien maiden kansalaisista. Tiedoista tulee käydä ilmi kunkin työntekijän henkilötiedot sekä se, perustuuko tämän työnteko-oikeus Suomessa EU/ETA-maan kansalaisuuteen, asianmukaiseen työntekijän oleskelulupaan tai lupavelvoitteesta vapauttamiseen. Tiedot on säilytettävä neljä vuotta työsuhteen päättymisestä. Säilytysvelvollisuus ei koske vuokra­työvoiman käyttäjää.

Työnantajan on ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle rekrytoimansa kolmannen maan kansalaisen nimi ja häneen sovellettava työehtosopimus.

Kolmannen maan kansalaisen, jolla on voimassaoleva ammattialakohtainen työntekijän oleskelulupa tai joka on vapautettu lupavelvoitteesta, rekrytoivan työnantajan on viivytyksettä toimitettava työvoimatoimistolle selvitys keskeisistä työehdoista, vaikka tällaisille kolmansien maiden kansalaisille ei tarvitse hakea (uutta) työntekijän oleskelulupaa. Lähetettyjen työntekijöiden osalta selvitysvelvollisuus on asetettu toimeksiantajalle.

 

Työn teettäjällä huolehtimisvelvoite

Ulkomailta Suomeen työntekijöitä lähettävällä työnantajalla pitää olla Suomessa edustaja. Edustajaa ei kuitenkaan tarvitse asettaa, jos työskentely kestää enintään 14 päivää. Suomalaisen työn teettäjän on huolehdittava siitä, että lähettävä yritys asettaa edustajan. Huolehtimisvelvoite voidaan huomioida esimerkiksi alihankintasopimuksissa.

Lähetettyjen työntekijöiden työnantajaa ja työsuhteen ehtoja koskevien tietojen pitää olla työnantajan Suomessa olevalla edustajalla. Jos edustajaa ei ole velvollisuus asettaa, tiedot ovat työnantajalla ulkomailla. Tiedot koskevat työnantajan ja työntekijän henkilötietoja ja selvitystä lähetetyn työntekijän keskeisistä työehdoista ja hänen työnteko-oikeudestaan. Tiedot on säilytettävä kaksi vuotta.

Työnantajan tai työnantajan edustajan on annettava selvitys Suomeen lähetetyn työntekijän työehdoista työntekijän valtuutuksella luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle.

Lisäksi työnantajan edustajalla tai itse työnantajalla pitää olla hallussaan työaikakirjanpito Suomessa työskentelyn osalta ja tieto maksetuista palkoista, jos työskentely Suomessa kestää yli kahdeksan päivää.

Tilaajanvastuulain mukaan vuokratyön käyttäjän ja alihankkijan on hankittava ennen sopimuksen tekoa sopimuskumppaninsa rekisteritiedot sekä todistus verojen maksamisesta, eläkevakuutussopimus ja selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Velvollisuutta ei ole, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuskumppanin, esimerkiksi julkisyhteisön tai oyj:n, täyttävän lakisääteiset velvoitteensa. Velvollisuutta ei myöskään ole, jos yrityksen toiminta tai sopimussuhde on vakiintunut.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun pyynnöstä tilaajan on ilmoitettava perustiedot alihankintaa/vuokratyötä koskevasta sopimuksesta. Niitä ovat alihankkijan/vuokraus­yrityksen yksilöintitiedot, sopimuksen kesto, työvoiman määrä, työkohde ja työtehtävät sekä sovellettava työehtosopimus.

 

 

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki