Maine ja mielikuvat vetoavat työnhakijoihin

Taloushallintoalan työnhakijat kiinnittävät entistä enemmän huomiota yrityksen työilmapiiriin. Osaajia houkuttelevat myös hyvät koulutusmahdollisuudet sekä selkeä toimenkuva.
20.5.2015

Ari Rytsy

Kuva Vesa Tyni

Maailmantalouden pitkästä notkahduksesta huolimatta taloushallintoalalla riittää edelleen töitä. Monessa tilitoimistossa on jouduttu tilanteeseen, jossa sopivaa työvoimaa on jopa vaikea löytää. Tämä pätee erityisesti kouliintuneisiin ja tilinpäätökset hyvin hallitseviin kirjanpitäjiin. Osaajien kysynnästä kertoo nopea piipahtaminen TE-palvelujen Avoimet työpaikat -verkkopalveluun, jossa hakusanalla ”kirjanpitäjä” löytyy Helsingistä 31 avointa työpaikkaa. Niistä 29 on kokopäiväisiä ja yli vuoden mittaiseksi kaavailtuja työsuhteita.

– Viime vuonna taloushallintoalan työpaikkojen määrässä tapahtui pieni notkahdus, mutta tilanne piristyi vuoden 2015 alussa. Töitä on taas tarjolla, mikä näkyy meillä toimeksiantojen lisääntymisenä, kertoo taloushallinnon henkilöstöpalveluihin erikoistuneen Operaria Oy:n osakas Paula Peltolin.

Työssään lähes päivittäin potentiaalisia työnhakijoita tapaava Peltolin kertoo muillakin aloilla vahvistuneesta trendistä, missä rekrytoitavilla on entistä enemmän ajatuksia ja näkemyksiä mieluisesta työpaikasta. Perinteisesti uraansa aloittelevat ovat olleet kiinnostuneempia pienistä ja keskisuurista tilitoimistoista, sillä niissä on päässyt oppimaan alaa tekemisen kautta. Kokeneemmilla hakijoilla on puolestaan ollut kiikarissa myös muut toimialat ja suuremmat yritykset.

– Nykyaikana työnantajayrityksen maineella ja sen itsestään viestimällä mielikuvalla on entistä suurempi merkitys. Työnhakijan on saatava näistä asioista riittävästi tietoa esimerkiksi yrityksen kotisivujen kautta, Peltolin muistuttaa.

 

Sähköinen toimintaympäristö kiinnostaa

Hyviä työntekijöitä ei houkutella töihin pelkillä mielikuvilla. Lupausten takaa on löydyttävä aitoa tekemistä, joka on linjassa yrityksen henkilöstökäytäntöjen ja johtamiskulttuurin kanssa. Taloushallinnon asiantuntijoiden ammattitaitoa kunnioittavalla lähestymistavalla on mahdollista vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin ja sitä kautta yrityksen kiinnostavuuteen työmarkkinoilla. Myös toimipaikan keskeistä sijaintia, toimi­tilojen toimivuutta sekä selkeää toimenkuvaa arvostetaan.

– Monet työnhakijat kysyvät, miten yrityksen henkilöstöä koulutetaan. Tähän on oltava tarjolla muita vaihto­ehtoja kuin pelkkä viittaus netistä löytyviin verottajan ohjeisiin, täydentää Peltolin.

Henkilökohtaisen ammattitaidon ylläpitämisen lisäksi työnhakijat ovat entistä enemmän kiinnostuneet sähköisestä toimintaympäristöstä, joka mahdollistaa esimerkiksi etätyö­ratkaisujen toteuttamisen. Päällimmäisenä toiveena on kuitenkin hyvä ja mukava työyhteisö. Pitkästä listasta huolimatta työnantajan ei kannata säikähtää työhakijoiden toiveiden määrää. Alan yritysten tapaan myös työnhakijoilla on toisistaan eroavia tarpeita, jotka vaihtelevat elämäntilanteen mukaan.

– Jokaisella on varmasti ajatus siitä, millainen on oma ihannetyöpaikka. Usein elämässä tulevat kuitenkin määrätyt realiteetit vastaan. Esimerkiksi pitkän yt-rumban läpikäyneen työnhakijan prioriteettina on se, että jotain töitä on vain saatava, sanoo Peltolin.

 

Nuoret ja vanhat samalla viivalla

Kilpailu osaavasta työvoimasta korottaa yritysten paineita onnistuneeseen rekrytointiin. Parhaaseen lopputulokseen ei ole olemassa yksiselitteistä reseptiä, mutta tiettyihin seikkoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Usein pitkän työuran tilitoimistossa tehnyttä kirjanpitäjää pidetään automaattisesti oikeana valintana. Todellisuudessa pitkänkin työsuhteen takana saattaa olla suhteellisen kapea toimenkuva, joka ei takaa taloushallinnon laaja-alaista ammattitaitoa. Pienissä ja keskisuurissa tilitoimistoissa kirjanpitäjiltä toivotaan myös asiakaspalveluun ja asiakkaille tapahtuvaan tuotteiden tarjoamiseen liittyvää osaamista, joka on oma taitolajinsa. Toinen yleinen kompastuskivi on työnhakijan ikä, joka ei kerro koko totuutta henkilön ahkeruudesta, osaamisesta ja ammatillisista valmiuksista. Peltolinin kokemuksen mukaan nuorempi sukupolvi ei ole julkisuudessa esitettyjen ajatusten mukaisesti valmis vain viihtymään työpaikalla. Sinne tullaan tekemään töitä.

– Ahkeruus ei ole sukupolvisidonnainen ominaisuus, vaan enemmänkin tyyppikysymys. Intoa ammattitaitoon, onnistumiseen ja kehittymiseen on kaikilla sukupolvilla, Peltolin summaa.

Hänen mielestään taloushallintoala kaipaa nykyisessä tilanteessa entistä enemmän opiskeluaikana tapahtuvaa työharjoittelua ja työssäoppimista, jonka kautta nuoret pääsevät kiinni työelämään ja käytännön tekemiseen. Sen avulla olisi myös mahdollista tehdä ennakoivaa rekrytointia sekä huolehtia joustavasti taloushallintoalan yritysten erilaisista sijaisuuksista.

 

Paraskin rekrytointi voi epäonnistua

Onnistuneessa rekrytointiprosessissa kannattaa kiinnittää hakijoiden määrän sijasta enemmän huomiota hakijoiden laatuun. Operarian avustamissa rekrytoinneissa hakijakanta pyritään rajaamaan mahdollisimman tarkasti esimerkiksi työpaikkailmoituksen avulla. Samassa yhteydessä on syytä arvioida kriittisesti avoimen toimen tehtäväprofiilia ja siihen liittyviä tehtäviä. Monesti Tiinan paikalle halutaan vain palkata mahdollisimman nopeasti toinen Tiina.

– Me pyrimme tuomaan rekrytointiprosessiin ulkopuolisen toimijan näkökulman. Siinä yhteydessä keskustelemme esimerkiksi yrityksen tulevista kehityshankkeista ja niiden vaikutuksesta palkattavan henkilön toimenkuvaan, sanoo Peltolin.

Toisinaan yritykset lähtevät etsimään huipputyöntekijää, jonka löytäminen on äärimmäisen vaikeaa. Tällaisissa tilanteissa Peltolin hakee sopivaa kompromissiratkaisua, jonka avulla tehtävään löydetään paras mahdollinen taloushallinnon osaaja. Prosessin edetessä hakijoita seulotaan haastattelujen, osaamiskartoituksen sekä toimialakohtaisten lisätestien avulla. Joskus rekrytointi voi epäonnistua kaikesta työstä ja valmistelusta huolimatta.

– Työnantaja saattaa ihastua ammattitaitoisen työnhakijan esiintymiskykyyn ja puhetapaan, mutta henkilökemiat yrityksen muiden työntekijöiden kanssa eivät vain toimi. Vastaavasti itsenäiseen työhön tottunut työnhakija ei välttämättä sopeudu kontrolloidussa työyhteisössä toimimiseen, luettelee Peltolin.

 

Monet työnhakijat kysyvät, miten yrityksen henkilöstöä koulutetaan, kertoo Operarian Paula Peltolin.

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki