SVOP-sijoituksen jääminen saamiseksi

Sijoittaja ei ole maksanut SVOP-sijoitustaan rahana tai apporttina, vaan sijoitus on jäänyt yhtiön saamiseksi sijoittajalta. Miten pitkäksi aikaa SVOP-sijoitus voi jäädä saamiseksi? Voiko tätä saamista kuitata yhtiön ostovelkaan SVOP-sijoittajalle? Ostovelka on syntynyt SVOP-sijoittajan yhtiölle tekemästä työstä.

Vastaus:
OYL:ssa on SVOP-rahastosta ainoastaan yksi säännös ja sekin koskee vain sitä, mitä voidaan merkitä SVOP-rahastoon. Asiasta säädetään tarkemmin OYL 8:2:ssä. OYL:sta ei saada kuitenkaan suoraa vastausta sille, kuinka pitkäksi aikaa SVOP-sijoitus voi jäädä saamiseksi.  OYL:ssa ei saa myöskään suoraa vastausta sille, voidaanko yhtiön ostovelkaa SVOP-sijoituksen tekijälle käyttää SVOP-sijoituksen tekijältä olevan SVOP-saamisen kuittaukseen.

OYL:ssa ei aseteta estettä sille, että SVOP-sijoituksena voi olla saaminen. Saaminen SVOP-sijoituksena on poikkeuksellista. Yleensä SVOP-sijoitus on joko rahaa ja/tai apportti.

Saaminen SVOP-sijoituksena ja sen kuittaamiseen vaikuttaa muun muassa se, tapahtuuko SVOP-sijoitus vastiketta vastaan vai ei, mitä SVOP-sijoitusta koskevassa päätöksessä on tarkemmin määrätty, yleiset velvoiteoikeudelliset periaatteet, kuittauksen yleiset edellytykset, saamisen vanhentuminen sekä KPL:ssa tarkoitettu oikea ja riittävä kuva että KPL:n säännökset saamisestaa.

SVOP-sijoitussaamisen ajallisesta pituudesta

Jos SVOP-sijoitus tehdään uusia osakkeita vastaan, maksun tulee tapahtua viimeistään sitten, kun viisi vuotta on kulunut osakeantipäätöksestä, jollei osakeantipäätöksessä ole määrätty lyhyemmästä ajasta (OYL 9:14.2). Jos SVOP-sijoitus tehdään yhtiön hallussa olevia omia osakkeita vastaan tai jos SVOP-sijoitus tehdään vastikkeetta, maksun tulee tapahtua viimeistään SVOP-sijoituspäätöksessä määrätyssä ajassa. Näissä kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa OYL ei rajoita ajallisesti sitä, kuinka pitkäksi ajaksi voidaan määritellä saaminen SVOP-sijoitukseksi. Lisäksi asiassa on otettava huomioon, että vain maksetut uudet osakkeet voidaan rekisteröidä ja että yhtiön hallussa olevan oman osakkeen voi luovuttaa vasta kun kyseinen osake on maksettu (OYL 9:14.1 ja OYL 9:16).Saamisen ajalliseen pituuteen vaikuttaa myös muut säännökset kuin edellä mainitut OYL:n säännökset. SVOP-sijoitussaamiseen kuten muuhunkin saamiseen sovelletaan yleisiä velvoiteoikeudellisia periaatteita. Velvoiteoikeudellisesti saamisen ajallista pituutta ei ole rajoitettu. SVOP-sijoitussaamista ei kuitenkaan voida määritellä olemaan voimassa ikuisesti. Se ei vastaa oikeustoimen luonnetta. Lisäksi velan vanhentumissäännökset voivat myös vaikuttaa saamisen ajalliseen pituuteen. Velka vanhenee kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä, jos eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty (L velan vanhentumisesta 4 § ja 5.1 §). Jos velka on katkaistu joko vapaaehtoisesti tai oikeudellisilla toimilla, velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa uusi kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika paitsi, jos velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste, joka voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio, jolloin uusi vanhentumisaika on viisi vuotta (L velan vanhentumisesta 10 §, 11 §, 13.1 § ja 13.2 §; ks. lisäksi L velan vanhentumisesta 13 a §).

SVOP-sijoitussaamisen tulee olla aito. SVOP-sijoitussaaminen on pääsääntöisesti tarkoitettu lyhytaikaiseksi. Jos SVOP-sijoitusta ei ole maksettu tai jos SVOP-sijoitussaaminen erääntyy maksettavaksi vasta sen jälkeen, kun yhtiö päättää voitonjaosta, vapaan oman pääoman palauttamisesta taikka OYL 3 tai OYL 15 luvuissa tarkoitettujen omien osakkeiden hankkimisesta tai lunastamisesta, SVOP-sijoitussaamisen aitouteen ja määrään yhtiön hallituksen tulee kiinnittää erityistä huomiota (OYL 1:8). Sama koskee myös, jos SVOP-sijoitus on tehty osakepääoman menettämistä koskevan ilmoituksen välttämiseksi (OYL 20:23.1).

SVOP-sijoitussaamisen kuittaamisesta

Alla käsitellään kuittauksen edellytyksiä, kun SVOP-sijoitus tehdään vastiketta vastaan ja vastikkeetta.

SVOP-sijoitus vastiketta vastaan

Jos SVOP-sijoitus tehdään vastiketta vastaan, SVOP-sijoitussaamisen kuittausedellytyksenä on, että jollei osakeantipäätöksessä ole määrätty toisin, merkintähinta voidaan kuitata yhtiöltä olevalla saamisella ainoastaan yhtiön hallituksen suostumuksella (OYL 9:10.2). SVOP-sijoitustekijän oikeus merkintähintavelkansa kuittaamiseen voi perustua vain osakeantipäätökseen. Osakeantipäätöksen mukaan kuittaaminen voi olla ainoa merkintähinnan maksutapa tai vaihtoehtoinen rahamaksun tai apporttimaksun kanssa. Kuittaus voi osakeantipäätöksen mukaan koskea myös sellaista yhtiön velkaa, joka ei ole vielä merkintähetkellä erääntynyt maksettavaksi. Jollei osakeantipäätöksessä ole mainittu SVOP-sijoitustekijän kuittausoikeudesta, hän ei voi sitä saada aikaan muuten kuin yhtiön hallituksen suostumuksella. SVOP-sijoituksentekijä ei voi saada yksipuolisesti pakollista kuittausta aikaan (KKO 1991:103).

Jos jo osakeannista päätettäessä tiedetään, että yhtiön merkintähintasaamista on tarkoitus kuitata yhtiön velalla tulevalle merkitsijälle tai jollekin muulle, asiasta olisi suositeltavaa ottaa maininta osakeantipäätökseen. Sen puuttuminen ei kuitenkaan estä yhtiön hallitusta suostumasta myöhemmin kuittaukseen, vaikka osakeantipäätös olisi hallituksenkin tekemä. Kuittaaminen voidaan tosin kieltää yhtiökokouksen tekemässä osakeantipäätöksessä.

Kuittauskielto ei koske yhtiötä. Hallituksella on oikeus päättää joko omasta aloitteestaan tai SVOP-sijoitustekijän ehdotuksesta kuittauksesta. Yhtiö voi halutessaan suorittaa kuittauksen vastoin SVOP-sijoitustekijän tahtoakin. Tällöin yhtiön SVOP-saaminen kuitataan SVOP-sijoittajan yhtiöltä olevaa saatavaa vastaan (kysymyksen mukaisessa tilanteessa ostovelka). Kuittaus on yleensä yhtiön kannalta katsottuna järkevää, jos SVOP-sijoitustekijän maksukyky on heikko ja hänen vastasaamisensa on selvä. Merkintähintasaamisen perimisen ollessa epävarmaa, yhtiön asioiden huolellinen hoito edellyttää yleensä kuittauksen suorittamista (OYL 1:8). Tarvittaessa hallituksella on oikeus suorittaa merkintähinnan kuittaus myös osittain. Osakkeenomistajien ollessa SVOP-sijoituksentekijöinä heitä on merkintähinnan kuittaamisessa kohdeltava niin, että osa heistä ei saa epäoikeutettua etua joidenkin toisten SVOP-sijoituksia tehneiden osakkeenomistajien kustannuksella (OYL 1:7).

SVOP-sijoitus vastikkeetta

Jos SVOP-sijoitus tehdään vastikkeetta, kuittausedellytykset määräytyvät yleisten kuittausedellytysten mukaan. Vanhentunutta saatavaa voidaan myös käyttää kuittaukseen, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista tai jos osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen (L velan vanhentumisesta 15.1 §). OYL:ssa ei ole säännöstä, joka rajoittaisi SVOP-sijoituksen tekijää tai yhtiötä kuittaamasta saamistaan vastasaatavallaan silloin, kun SVOP-sijoitus tehdään vastikkeetta. Molemmat voivat kuitata saamisensa joko vapaaehtoisesti tai yksipuolisesti pakolla. Vapaaehtoiselle kuittaukselle ei ole laissa säädetty edellytyksiä. Se perustuu asianosaisten väliseen sopimukseen. Pakkokuittauksen edellytykset ovat saatavien molemminpuolisuus, samanlaatuisuus ja perimiskelpoisuus.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.