- Etusivu
- Testaa tietosi
- Työmarkkinakeskusjärjestöt tekevät Suomessa keskeisimmät työehtosopimukset.
- Työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus on keskeinen työnantajan oikeus ja olennainen työsuhteen tunnusmerkki. Direktio-oikeuden perusteella työnantajan on aina mahdollista määrittää työntekijälle myös muita töitä kuin työsopimuksessa määritettyjä tehtäviä.
- Koeaikana työnantaja voi päättää työntekijän työsuhteen, vaikka päättämiseen ei olisi työsuhteen kannalta asiallisia syitä.
- Kilpailukieltosopimuksella voidaan erityisen painavista ja työntekijän ammattitaitoon liittyvistä syistä rajoittaa työntekijää käyttämästä ammattitaitoaan työsuhteen päättymisen jälkeen toisessa työsuhteessa sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa edellisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
- Työntekijän työsopimuksessa sovittua työntekijälle edullisempaa ehtoa voidaan soveltaa, vaikka työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa olisi sovittu kyseisestä ehdosta jotain muuta.
- Merja on työntekijänä kampaamossa. Yhtenä päivänä Merjan työnantaja Janette huomauttaa Merjalle siitä, että tämän tekemät hiustenleikkuut kestävät liian kauan ja ellei Merja nopeuta tekemisiään, joudutaan hänen työsuhteensa tavalla tai toisella päättämään. Kuukautta myöhemmin Janette ilmoittaa Merjalle, että tämä on edelleen liian hidas ja Merjan työsopimuksen irtisanominen alisuoriutumisperusteella on tilanteessa perusteltua. Merja puhuu asiasta kaverilleen Åkelle, jonka mielestä Merjan irtisanominen on laiton.
- Määräaikaista työsopimusta ei voi koskaan irtisanoa.
- Voimassa olevan työehtosopimuksen aikana on kokonaan kiellettyä toimeenpanna työtaisteluja.
- Työhönotossa syrjintäkieltoa ja tasapuolista kohtelua voidaan rikkoa vain, mikäli kyseessä on aito rekrytointitilanne eli tilanne, jossa työnantaja hakee tiettyyn tehtävään työntekijää esimerkiksi työpaikkailmoituksella.
- Yleissitova työehtosopimus on järjestäytymättömiä työnantajia koskeva tavanomaisten työmarkkinajärjestöjen välisten työehtosopimusneuvotteluiden ulkopuolella solmittu työehtosopimus.
Johannes Lamminen
Vastaukset:
- Väärin. Työehtosopimukset tehdään liittotasolla, ei lainkaan keskusjärjestötasolla. Keskusjärjestöt ovat perinteisesti osallistuneet kolmikantaiseen tulopolitiikkaan ja tehneet keskenään keskusjärjestösopimuksia (esim. irtisanomissuojasopimus). Tulopoliittinen sopiminen ja keskusjärjestösopiminen näyttäisi kuitenkin pysyvästi loppuneen EK:n sääntöihinsä vuonna 2015 tekemän muutoksen ja vuonna 2017 keskusjärjestösopimuksiin kohdistettujen irtisanomistoimien jälkeen.
- Väärin. Työnjohto-oikeuden perusteella työntekijälle voidaan määrätä muita tehtäviä vain tietyissä rajoissa. Työnjohto-oikeutta rajaavat työsopimuksessa määritettyjen tehtävien lisäksi muun muassa lainsäädäntö, työehtosopimuksen määräykset, työnantajan toimiala, työntekijän ammattipätevyys, työturvallisuusnäkökohdat sekä työntekijän työmatka ja työsopimuksen mukainen työnteon paikka. Työsuhteen kannalta olennaisten ehtojen muutoksia ei voida tehdä pelkästään työnjohto-oikeuteen nojaten.
- Oikein. Koeaikapurku on sidottu koeajan tarkoitukseen eli tehtävään soveltuvuuden tarkastelun arviointiin. Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n perusteella koeaikapurkua ei saa toteuttaa syrjivällä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Syiden ei kuitenkaan edellytetä olevan yleisesti työsuhteen velvoitteiden kannalta asiallisia.
- Väärin. Kilpailukieltosopimuksen perusteena ei voi olla työntekijän työssä karttuneen ammattitaidon käytön rajoittaminen. Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n perusteella kilpailukieltosopimukselta edellytetty erityisen painava syy tulee liittyä työnantajan toiminnan laatuun ja sellaiseen suojan tarpeeseen, joka johtuu esimerkiksi liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta huomioiden myös työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.
- Oikein. Vaikka työehtosopimus onkin työsuhteen ehtoja koskevassa etusijajärjestyksessä ylempänä kuin työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus, sovelletaan työoikeudessa niin sanottua edullisemmuussääntöä. Sen perusteella työsuhteen ehtoja koskevissa ristiriitatilanteissa valitaan lähtökohtaisesti aina työntekijän kannalta objektiivisesti arvioiden edullisin normilähde riippumatta etusijajärjestyksestä.
- Oikein. Ennen työsuhteen päättämistä työntekijälle on työsopimuslain mukaan annettava varoitus, jolla työntekijä tehdään tietoiseksi lain tai sopimuksen vastaisesta menettelystä. Työsopimuslaki lähtee siis siitä, että ennen työsuhteen päättämistä työntekijälle on annettava mahdollisuus korjata toimintaansa. Tapauksessa Merjalle on annettu toiminnasta lähinnä suullinen huomautus, ei selvää varoitusta. Varoituksen tulisi olla pääsääntöisesti kirjallinen ja irtisanomisuhkainen, jotta irtisanominen toistuvan toiminnan vuoksi on perusteltua. Työntekijällä pitäisi olla myös riittävästi aikaa toiminnan korjaamiseen (alisuoriutumisessa voidaan edellyttää useampia kuukausia). Asianmukainen varoitusmenettely, riittävän ajan kuluminen ja puutteellisen toiminnan ilmeinen toistuminen eivät ole tapauksessa toteutuneet.
- Väärin. Työsopimus voi olla tehty määräaikaisena, mutta irtisanomisehtoisena. Tämä tarkoittaa, että työsopimukseen on otettu ehto, joka mahdollistaa työsopimuksen päättämisen työsopimuslain mukaisin irtisanomisperustein. Tällöin voidaan puhua olevan kyse niin sanotusta sekamuotoisesta työsopimuksesta.
- Väärin. Työehtosopimuskauden aikana on voimassa työehtosopimuslain 8 §:n mukainen työrauhavelvollisuus, jonka mukaisesti kiellettyjä ovat vain ne työtaistelutoimenpiteet, joilla pyritään vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin. Työrauhavelvollisuus on siis periaatteessa relatiivista eli suhteellista. Se, mikä ei ole työrauhavelvollisuuden perusteella kiellettyä, on lähtökohtaisesti sallittua. Tietyin edellytyksin sallittuja työtaistelutoimenpiteitä työehtosopimuskaudellakin voivat olla esimerkiksi puhtaat myötätunto- ja poliittiset työtaistelutoimenpiteet, joilla ei osaksikaan pyritä vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen.
- Oikein. Mikäli varsinaista rekrytointia ei ole käynnissä, jäävät lähtökohtaisesti yleiset kyselyt, tiedustelut ja avoimet hakemukset mahdollista työnhakijan syrjintää ja erilaista kohtelua arvioitaessa arvioinnin ulkopuolelle.
- Väärin. Kun työnantaja on järjestäytymätön, voi velvollisuus noudattaa työehtosopimusta seurata työehtosopimuslain sijaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaisen yleissitovuuden nojalla. Yleissitovuuden taustalla on kuitenkin aina työmarkkinaosapuolten välillä solmittu ja työehtosopimuslain mukaisen normaalisitovuuden vaikutuksin sovellettava työehtosopimus. Työehtosopimusten yleissitovuudet vahvistetaan tietyin edellytyksin sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivassa yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa.
