Hallituksen uusi puheenjohtaja Mikko Marttunen: Taloushallintoliiton näytettävä suuntaa digimurroksessa

Taloushallintoliiton jäsenkokous valitsi kesäkuun alussa hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Mikko Marttusen, joka on tilitoimisto Balancon toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Luottamustehtävässä häntä kiinnostaa ennen muuta mahdollisuus päästä vaikuttamaan murroksessa olevan toimialan suuntaan.

– Toimiala on nyt voimakkaammassa muutoksessa kuin ehkä koskaan aiemmin. Nyt on oikeasti hieno hetki vaikuttaa, Marttunen perustelee.

Marttunen haluaa vahvistaa liiton roolia edunvalvojana, kouluttajana ja suunnannäyttäjänä, kun tekoäly, digitalisaatio ja uusi sääntely muuttavat työn tekemisen tapoja tilitoimistoissa. Hän ennustaa vauhdin vain kiihtyvän tulevina vuosina. Siksi liiton on pysyttävä aallonharjalla siinä, mitkä megatrendit toimialaan vaikuttavat ja miten niihin vastataan.

– Joku muu rupeaa puhumaan automaation ja tekoälyn asioista, jos me itse emme niistä puhu. Meidän pitää näyttää mallia jäsenistölle, miten tätä liiketoimintaa kannattaa ja tulee jatkossa tehdä.

Alan edunvalvontaan lisää terävyyttä

Taloushallintoliitossa Mikko Marttunen on toiminut aiemmin vaalivaliokunnassa ja hallituksen varajäsenenä. Viime heinäkuussa hänet valittiin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi.

Marttusen mukaan liitto on operatiivisesti hyvässä kunnossa. Suuria suunnanmuutoksia ei toiminnassa tarvita, mutta painopistettä hän siirtäisi entistä enemmän vaikuttamistyöhön ja toimialan murrokseen vastaamiseen.

– Alan edunvalvonnan terävöittäminen on yksi painopisteistämme. Liiton rooli on ollut perinteisesti asiantuntijapainotteinen. Se on antanut lausuntoja, mutta ei ole ottanut asioihin kovin voimakkaasti kantaa. Tätä voisi jatkossa terävöittää ja vaikuttaa esimerkiksi sääntelyä koskeviin uudistuksiin.

Taloushallintoalan kannalta merkittävin uudistus on tällä hetkellä verohallinnon vetämä Virta-hanke, jonka myötä siirryttäisiin hajautetusta viranomaisraportoinnista keskitettyyn tiedonvälitykseen. Uudistus koskisi kirjanpitovelvollisia ja niitä muistiinpanovelvollisia, jotka ovat arvonlisäverovelvollisten rekisterissä.

– Pidämme hanketta erittäin kannatettavana. Yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen on syytä panostaa, ja haluamme tarjota asiantuntemustamme uudistusten valmistelussa, Marttunen sanoo.

Vaikuttamistyöhön kuuluu Marttusen mielestä taloushallintoalan tunnettuuden vahvistaminen laajemminkin. Yksi tapa on korostaa auktorisoinnin merkitystä laadukkaan palvelun takaajana.

– Auktorisoitujen tilitoimistojen määrä on laskenut viime vuosina. Meidän on lisättävä auktorisoinnin asemaa ja kiinnostavuutta.

Tekoäly hoitaa rutiinit, ihmiselle jää vastuu

Taloushallintoliiton tärkeimpiin tehtäviin Mikko Marttunen laskee jatkossakin taloushallinnon koulutuksen, jossa liitto on oppilaitosten ohella maan merkittävin toimija. Hänen mielestään on tärkeää, että koulutuksissa painottuvat tulevaisuudessa alalla tarvittavat tiedot ja taidot.

– Meillä on suuri vastuu siinä, että jäsenyritykset ja niiden työntekijät hahmottavat, millaista tulevaisuuden työ on ja miten sitä tehdään.

Kun Marttuselta kysyy, mikä alalla muuttuu digitaalisuuden ja tekoälyn ajamana eniten, vastaus on ytimekäs:

– Kaikki.

Hän huomauttaa, että tekoäly ja ohjelmistorobotiikka hoitavat jo nyt rutiineja monessa tilitoimistossa. Seuraavaksi laajoja kielimalleja lähdetään opettamaan niin, että ne pystyvät analysoimaan tietoa entistä luotettavammin.

– Ihmiset tekevät kuitenkin jatkossakin vastuullisimmat työt ja lopullisen päätöksenteon. Asiantuntijan tehtäviin kuuluvat laadunvarmistus ja tekoälyn tekemien analyysien avaaminen asiakkaille.

Marttusen mielestä suurin riski on se, ettei toimiala kykene uudistamaan liiketoimintamallejaan vastaamaan digitalisoituvan tulevaisuuden vaatimuksia.

– Siihen meillä ei ole varaa.

Marttunen myöntää, että muutos herättää aina myös pelkoja. Hänen mukaansa liiton ja yritysten johdon tehtävä on puhua avoimesti muutoksesta, rohkaista työntekijöitä ja hälventää pelkotiloja.

– Kyse ei ole maailmanlopusta, vaan työn luonteen muuttumisesta.

Substanssiosaamista tarvitaan jatkossakin

Mikko Marttusen mielestä taloushallintoalan substanssiosaaminen ei ole menettänyt merkitystään. Sen rooli todennäköisesti jopa korostuu, kun ammattilaisten työssä painottuvat entistä enemmän tiedon laadunvarmistus ja analysointi.

– Jatkossa tilitoimistojen pitää laajentaa palveluvalikoimaansa entistä enemmän neuvonantoon, kun rutiiniluonteiset ja sääntöpohjaisella automaatiolla tai tekoälyllä tehtävät työt vähenevät.

Marttusen mukaan taloushallintoalan työpaikkojen määrä on vähentynyt kahtena vuotena peräkkäin noin viisi prosenttia vuodessa. Irtisanomisten sijaan kyse on ennen muuta eläköitymisistä.

Hän ennakoi, että työvoiman tarpeen määrä vähenee jonkin verran tulevinakin vuosina. Toisaalta alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto pysyy ennallaan tai jopa nousee tulevaisuudessa.

– Digitalisaatio, automaatio ja tekoäly näkyvät jo nyt tehokkuuden kasvuna. Liikevaihto työntekijää kohti nousee.

Mappikirjanpito siirtyy kohta historiaan

Iso osa tilitoimistojen asiakasyrityksistä on siirtynyt ainakin osittain digitaaliseen taloushallintoon. Marttunen ennustaa, että viiden vuoden kuluttua paperipohjainen kirjanpito alkaa olla kokonaan historiaa.

– Digitaaliseen taloushallintoon siirtymistä vauhdittaa viranomaisten sääntely, joka edellyttää jatkossa sähköistä raportointia.

Marttusen mielestä on tärkeä ottaa huomioon, että taloushallintoala on digitalisaatiossa polarisoitunut. Liitto voi tukea pieniä ja perinteisemmillä toimintamalleilla vielä toimivia tilitoimistoja esimerkiksi koulutuksella.

Hän korostaa, ettei digitaalinen kirjanpito ole vain suurten toimijoiden etuoikeus.

– Nykyaikaisia työvälineitä ja valmiita ratkaisuja on kaikkien saatavilla.

Työelämä vaatii jatkuvaa oppimista

Digitaalinen murros vaikuttaa myös taloushallintoalan uusiin tulijoihin. Perinteisiä junioritason tehtäviä ei ole enää samalla tavalla tarjolla kuin ennen, vaan uudet työntekijät saavat hoitaakseen alusta lähtien entistä vastuullisempia tehtäviä.

– Oppilaitosten on tulevina vuosina mukautettava opetustaan niin, että koulusta valmistuvilla on entistä paremmat valmiudet vastata työelämän osaamistarpeita.

Jo nyt alalla työskenteleville Marttusen viesti on selvä.

Tulevaisuutta varten kirjanpitäjän ja palkanlaskijan kannattaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta. Myös ohjelmistoista ja sähköisistä järjestelmistä on syytä hallita ainakin perusasiat.

– Uuden jatkuvasta oppimisesta on tullut olennainen osa oman ammattitaidon ylläpitämistä.