CTA Paikka
CTA Paikka

Suomeen tuleva ulkomaalainen työntekijä

Suomeen suuntautuvan ulkomaalaisen työntekijän työkomennus on vaativa taloushallinnon osa-alue. Erilaisia raportointivelvoitteita on useita ja oikean päätöksen tekemiseksi tulee tietää runsaasti yksityiskohtia palkanmaksajasta, työntekijästä ja komennuksen kestosta. Vastuuhenkilöllä tulee olla syvällistä osaamista niin verotuksesta kuin sosiaaliturvastakin.
27.8.2019 Esa Johnsson

EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta muuttavalla työntekijällä tulee olla asiaankuuluva työlupa, jota suositellaan haettavaksi ennen Suomeen muuttamista Suomen ulkomaan edustustosta. Lupaprosessi on nopea ja toimiva, mutta ennen prosessin alullepanoa on hyvä tarkastaa, vaaditaanko työskentelyyn tarveharkinta. Sen mukaan työlupaa ei myönnetä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville työntekijöille, jos työpaikkaan olisi saatavissa työvoimaa näiden alueiden sisäpuolelta. Ratkaisuvalta kuuluu Ely-keskuksille.

Oikean työnantajan raportoinnin ja tilitysten tekemiseksi tulee myös tietää, kuinka pitkäksi aikaa henkilö muuttaa Suomeen työskentelemään ja onko hänellä Suomessa muita siteitä, maksaako palkan suomalainen vai ulkomainen yritys ja onko kyseessä varmasti lähetetty työntekijä vai paikallisella sopimuksella palkattu työntekijä tai vuokratyöntekijä. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, millaiset pidätykset ja tulorekisteriraportointi työskentelystä tulee tehdä.

Suomalaiseksi työnantajaksi katsotaan Suomen lakien mukaan perustettu ja täällä rekisteröity yhtiö sekä sellainen ulkomainen yhtiö, jolla on Suomessa tuloverolain sekä mahdollisesti sovellettavan verosopimuksen mukaan kiinteä toimipaikka. Kun ratkaistaan, mikä yhtiö on työntekijän työnantaja, tarkastellaan Suomessa vain työoikeudellista työsuhdetta.

Lupaprosessi on nopea ja toimiva, mutta ennen prosessin alullepanoa on hyvä tarkastaa, vaaditaanko työskentelyyn tarveharkinta.

Yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen palkansaaja

Suomen verolainsäädännössä yksityishenkilöllä voi olla vain kaksi erilaista verovelvollisuusasemaa. Henkilö on joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen henkilö on yleensä Suomessa asuva ja hänellä on maailmanlaajuinen verovelvollisuusasema Suomeen. Palkkatulot verotetaan progressiivisesti ja henkilön tulee antaa veroilmoitus.

Rajoitetusti verovelvollinen henkilö on muualla kuin Suomessa asuva ja hän on velvollinen maksamaan veroa vain Suomesta saadusta tulosta. Verotus toimitetaan lähdeverona ja veroilmoitusvelvollisuutta ei ole, ellei hänellä ole muuta veronalaista tuloa, josta lähdeveroa ei ole maksettu. Vuodesta 2014 alkaen verovelvollinen on voinut myös vaatia verotusta progressiivisella veroasteikolla tietyin edellytyksin.

Henkilö on Suomessa asuva, kun hänellä on Suomessa varsinainen asunto tai koti tai hän oleskelee jatkuvasti Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Todelliset olosuhteet ratkaisevat tulkinnan, ei esimerkiksi vain se seikka, millainen väestörekisterimerkintä asumisesta on tehty. Suomessa oleskelun laskentaa ei ole sidottu kalenterivuoteen eikä tilapäinen, lyhyt poissaolo Suomesta katkaise oleskelun jatkuvuutta. Kokonaisoleskelun pituudella Suomessa on merkitystä, kun harkitaan, kuinka pitkä poissaolo katkaisee Suomessa jatkuvan oleskelun laskemisen. Oikeuskäytännön mukaan alle kahden kuukauden tilapäistä oleskelua on pidetty lyhyenä ja tilapäisenä, eikä se ole katkaissut jatkuvaa oleskelua.

Mitä on Suomesta saatu tulo?

Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö on velvollinen maksamaan veroa Suomesta saadusta tulosta.

Tuloverolain (TVL) 10 §:ssä on annettu esimerkkiluettelo siitä, mikä on Suomesta maksettua tuloa. Suomesta saatua tuloa on muun muassa:

  • palkkatulo yksityiseltä työnantajalta, jos työ on tehty yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa         täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun
  • palkkatulo, joka on saatu Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä
  • palkkio, joka on saatu suomalaisen yhteisön tai
  • yhtymän hallituksen tai siihen rinnastettavan muun hallintoelimen jäsenen tehtävästä
  • palkkatulo, joka on saatu ulkomaiselta työnantajalta Suomessa tehdystä työstä, kun ulkomainen
  • vuokranantaja on vuokrannut työntekijän Suomessa olevalle työnteettäjälle.

 

Miten ensimmäistä esimerkkiä tulisi tulkita eli milloin työ on tehty yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa?

Käytännössä työ on tehty pääsääntöisesti Suomessa, kun vähintään puolet kunkin palkanmaksukauden työskentelypäivistä on työskennelty Suomessa. Palkanmaksukausi voi olla kalenterikuukausi tai kaksi viikkoa riippuen yrityksen palkanmaksukäytännöstä.

Esimerkiksi ruotsalainen henkilö voi työskennellä Suomessa neljän kuukauden ajan ilman veronmaksuvelvollisuutta Suomeen siten, että hän jokaisen kalenterikuukauden (yrityksen palkanmaksukausi) aikana työskentelee Suomessa aina alle puolet kunkin palkanmaksukauden työskentelypäivistä. Jos esimerkiksi huhtikuussa 2019 on 20 työskentelypäivää ja henkilö työskentelee Suomessa huhtikuussa yhdeksän päivää, ei tulo ole Suomesta saatua tuloa, vaikka palkan maksaisi suomalainen työnantaja.

Mikäli esimerkkihenkilö työskentelisi Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, tulisi hänestä Suomessa yleisesti verovelvollinen ja hän olisi verovelvollinen Suomeen kaikesta saamastaan tulosta. Työskentelypäivien määrällä Suomessa palkanmaksukaudella ei olisi enää merkitystä.

Ulkomaisen työnantajan maksama palkka ei ole Suomesta saatua tuloa, ellei yrityksellä ole kiinteä toimipaikka Suomessa. Mikäli ulkomaisella yrityksellä on kiinteä toimipaikka Suomessa, on sillä vastaavat velvoitteet kuin suomalaisella työnantajalla.

Suomalaisen työnantajan velvoitteet

Suomalaisen työnantajan on varmistuttava siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on työskentelyyn oikeuttava työlupa tai että hän voi työskennellä laillisesti ilman työlupaa. Tiedot työskentelyoikeudesta ja henkilöllisyydestä pitää säilyttää työpaikalla vielä neljä vuotta työntekijän työsuhteen päätyttyä. Yleensä tämä velvoite hoidetaan työpaikalla ottamalla kopio työntekijän passista ja työluvasta tai EU-rekisteröinnistä ja säilömällä se asiaankuuluvasti mahdollista työsuojeluviranomaisen tarkastusta varten. Ulkomaalaisen työntekijän palkkaavan työnantajan tulee ilmoittaa ulkomaalaisen palkkaamisesta myös työpaikan luottamusmiehelle ja ilmoittaa sovellettava työehtosopimus.

Suomalaisen työnantajan tulee antaa palkkatietoilmoitus tulorekisteriin, kun ulkomailta Suomeen tullut työntekijä työskentelee Suomessa. Yleisen ja rajoitetusti verovelvollisen tulolajit ovat tulorekisterissä samat. Ennakonpidätys tehdään verokortin mukaisesti. Rajoitetusti verovelvollisen ennakonpidätys voidaan tehdä ilman verokorttiakin, mutta tällöin ei saa tehdä 510 euron kuukausittaista lähdeverovähennystä tuloista.

Lähettävän yrityksen on ennen työn teon aloittamista Suomessa tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle työntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Velvoite koskee siis ulkomaista yritystä, joka lähettää työntekijänsä Suomeen.


Verosäästöjä matkakustannusten korvaamisesta

Yleensä Suomeen komennettava ulkomaalainen työntekijä on ollut saman konsernin palveluksessa ulkomailla. Tällöin on tavallista, että työnantaja korvaa työntekijälle muun muassa muuttokulut ulkomailta Suomeen, kustantaa työntekijälle ja hänen perheelleen asunnon Suomessa ja maksaa esimerkiksi päivärahaa tai muuta vastaavaa korvausta työntekijän lisääntyneistä elantokustannuksista.

Ulkomailta Suomeen tulevalle työntekijälle voidaan korvata asumiskustannukset ja maksaa kotimaan päiväraha verovapaasti samojen periaatteiden mukaisesti kuin täysin kotimaisissakin tilanteissa.

Jos siis työntekijä on Suomessa tilapäisellä työkomennuksella ja hänellä säilyy ulkomailla varsinainen työntekemispaikka kotimaan konserniyhtiön tiloissa, hänelle voidaan kustantaa asunto ja maksaa Suomen päivärahat verovapaasti. Yleensä työkomennusta Suomessa voidaan pitää tilapäisenä, jos työkomennus kestää enintään kolme vuotta. Verotuskäytäntö tämän suhteen on kuitenkin ollut sekava, joten verovapaa käsittely kannattaa vähänkin epäselvissä tapauksissa vahvistaa ennakkoratkaisulla. Kun perhe muuttaa mukana, työsuhdeasuntoa ei voida kokonaan pitää verovapaana etuutena eikä lasten koulumaksuja voida koskaan maksaa työntekijälle verovapaasti Suomessa.

Yleensä työkomennusta Suomessa voidaan pitää tilapäisenä, jos työkomennus kestää enintään kolme vuotta.


Sosiaaliturvan määräytyminen
ja velvoitteet

Uuden, huhtikuun alussa voimaan tulleen lain mukaan ulkomaisella työntekijällä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, mikäli hänen tulonsa on vähintään 696,60 euroa kuukaudessa (2019). Aikaisempi neljän kuukauden työskentelyraja sekä viikkotyömäärä on poistettu uudesta laista. Jos työntekijää ei ole lähetetty työskentelemään Suomeen muusta valtiosta vaan hänellä on vain paikallinen työsopimus Suomessa, tulee työntekijä vakuuttaa Suomessa kuten paikallinen työntekijä.

Lähetetty työntekijä voi säilyä kotimaan sosiaaliturvassa määräajan, jonka pituus riippuu siitä, onko Suomeen lähetetty työntekijä EU-alueelta, sosiaaliturvavaltiosta vai muusta maasta. EU-maista lähetetyt työntekijät voivat työskennellä Suomessa enintään kahden tai poikkeusluvalla kolmen–viiden vuoden ajan säilyen kotimaan sosiaaliturvassa. Sosiaaliturvasopimusmaissa aika on enintään joko kolmen tai viiden vuoden pituinen. Sosiaaliturvasopimusmaita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Chile, Australia, Intia, Korea ja Kiina.

Sopimuksettomasta maasta Suomeen lähetettävä (esim. Venäjä tai Japani) työntekijä on vakuutettava Suomessa. Poikkeuksena on niin sanottu TyEL-vapautus, jonka mukaan työeläkevakuutus otetaan vain, mikäli työntekijä on lähetty Suomeen yli kahden vuoden komennukselle. Jos työntekijä on vakuutettu ulkomailla, voi ETK myöntää vapautuksen maksimissaan viideksi vuodeksi.

Lähettävän työnantajan tulee hakea EU-alueella työskentelyä varten A1-todistus kotimaansa sosiaaliviranomaisilta. Mikäli A1:stä tai vastaavaa todistusta ei esitetä, tulee suomalaisen palkanmaksajan pidättää kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ulkomaalaiselle maksettavasta palkasta. Sosiaaliturvasopimusmaista lähetetyt työntekijät ovat yleensä vapautettuja vain Suomen eläkevakuutusmaksuista, sillä sosiaaliturvasopimukset eivät yleensä kata kaikkia sosiaalivakuutusmaksuja. Henkilö voi kuitenkin olla oikeutettu Kelan etuuksiin, vaikka ei kuuluisikaan TyEL:in piiriin. Sosiaaliturvasopimuksen kattavuus tulee aina tarkastaa erikseen, kun tällaisesta maasta tulee lähetetty työntekijä väliaikaisesti Suomeen työskentelemään.

 

INFO

  • Suomessa työskentelee kymmeniä tuhansia ulkomailta Suomeen lähetettyjä eri alojen ammatti-laisia.
  • Uusia työlupia ulkomaalaisille myönnetään vuosittain reilu 5000 kappaletta, mikä ei sisällä EU:n sisältä tulevaa ulkomaista työvoimaa.
  • Uudenmaan alueella talonrakennustyömaiden työntekijöistä noin joka neljäs on ulkomaalainen, joten on todennäköisintä kohdata ulkomaalaisia työntekijöitä rakennusalalla.
  • Paljon ulkomaalaisia on työllistynyt myös palvelu- ja myyntialalle, ja erityisesti lähetetyistä työntekijöistä moni työskentelee IT-alalla.
Asiantuntijana
Esa Johnsson Senior Manager Global Mobility
PalkkahallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki