Miten menetellä, jos yhtiön pääosakas ei pysty maksamaan takaisin yhtiön hänelle antamaa rahalainaa?
Yhtiössä on yksi pääosakas (äänet yli 50 %) ja kaksi vähemmistöosakasta. Kaikki ovat myös yhtiön hallituksessa. Pääosakkaalle on annettu rahalaina, mutta hänen maksukykynsä on heikko. Tilinpäätöksen yhteydessä pitää arvioida mahdollinen rahalainan alaskirjaaminen joko osittain tai kokonaan. Samalla hallituksen pitänee ryhtyä toimiin rahalainan eräännyttämiseksi ja takaisinperimiseksi. Jos pääosakas ei tätä halua, minkälainen on vastuuasetelma, jos yhtiö ajautuu konkurssiin. Onko vähemmistön pitänyt nostaa asia esille tai kirjata mahdollinen eriävä mielipide, jos asiaa on käsitelty? Jos hallituksen jäseniä on useampia, hallituksen jäsenten on esitettävä eriävä mielipide ja esitettävä asian viemistä yhtiökokouksen päätettäväksi?
Hallituksen jäsen, joka on omalla toiminnallaan vaikuttanut siihen, että yhtiö ei ole ryhtynyt yhtiön saatavan eräännyttämis- tai perimistoimiin, on lähtökohtaisesti mahdollisesta vahingosta vastuussa yhtiölle osakeyhtiölain (OYL) 22 luvun säännösten mukaisesti. Pelkkä eriävän mielipiteen esittäminen asiassa ei välttämättä vapauta hallituksen jäsentä vastuusta. Myöskään asian vieminen yhtiökokouksen päätettäväksi ei vapauta hallituksen jäsentä vastuusta.
Yhtiön jokainen hallituksen jäsen on vastuussa OYL 22 luvun mukaisesti. OYL 22:1.1:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään OYL 1:8:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Pääsääntöisesti hallituksen jäsenen on korvattava aiheuttamansa vahinko täysimääräisesti. Vahingonkorvausta voidaan kuitenkin sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon hallituksen jäsenen ja vahingon kärsineen varallisuus ja muut olosuhteet. Tahallisesti aiheutetusta vahingosta on kuitenkin maksettava täysi korvaus, jollei tuomioistuin erityisistä syistä harkitse kohtuulliseksi alentaa korvausta (OYL 22:5 ja VahKL 2:1.2). Tässä tapauksessa kuten yleensä muulloinkin vahingonkorvausta voidaan lisäksi kohtuuden mukaan sovitella, jos vahingon kärsinyt on myötävaikuttanut vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen hallituksen jäsenen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä (OYL 22:5 ja VahKL 6:1).
Hallituksen jäsenten vastuuta arvostellaan yksilöllisesti, eli kussakin tapauksessa on jokaisen hallituksen jäsenen osalta erikseen selvitettävä vastuun edellytysten olemassaolo. Jos kaksi tai useampi hallituksen jäsen ovat aiheuttaneet saman vahingon, kaikkien heidän korvausvastuunsa on yhteisvastuullista (OYL 22:5 ja VahKL 6:2). Korvausmäärää on jaettava hallituksen jäsenten kesken sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin hallituksen jäsenen osaksi jäävän syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat. Jos hallituksen jäsen on yhteisvastuun perusteella maksanut vahingonkorvausta yli oman osuutensa, hänellä on oikeus saada muilta maksuvelvollisilta, mitä hän on heidän osaltaan maksanut. Jos joku hallituksen jäsenistä on ilmeisesti maksukyvytön tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, kunkin muista hallituksen jäsenistä on maksettava osuutensa vajauksesta (OYL 22:5 ja VahKL 6:3).
Osakeyhtiön hallituksen jäsenten on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (OYL 1:8).
Yhtiön jokaisen hallituksen jäsenen on toimittava huolellisesti. Huolellisuusvelvollisuuden vastaisena voidaan pitää myös sitä, että jokin toimi, joka pitäisi tehdä yhtiön edun vuoksi, jätetään kokonaan tai osittain tekemättä. Huolellisuutta arvioidaan objektiivisista lähtökohdista, ei hallituksen jäsenen omien kykyjen perusteella tai sen perusteella, miten hallituksen jäsen hoitaa omia asioitaan. Hallituksen jäsenen on toimittava siten kuin huolellinen henkilö toimisi vastaavissa olosuhteissa (HE 109/2005 vp s. 40–41).
Huolellisuuden vaatimus korostuu päätökseen tai toimeen liittyvän riskin kasvaessa sekä silloin, kun vastapuolena on yhtiön lähipiiriin kuuluva taho kuten hallituksen jäsen. Riittävänä huolellisuutena voidaan yleensä pitää sitä, että ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto, sen perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi eivätkä päätöksen tai muun toimen tekoon ole vaikuttaneet yhtiön johdon jäsenten kuten hallituksen jäsenten eturistiriidat (HE 109/2005 vp s. 41).
Toimiminen yhtiön edun mukaisesti merkitsee yhtiön hallituksen jäsenille asetettua lojaliteettivelvollisuutta yhtiötä ja viimekädessä kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.
Yhtiön edun mukaan toimiminen sisältää toimimisen yhtiön tarkoituksen mukaisesti. Jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, tarkoituksena on, että yhtiön liiketoiminta tuottaa osakkeenomistajille etua yhtiön välityksellä. Toimiminen pelkästään tietyn osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaryhmän taikka kolmannen henkilön välittömien etujen mukaisesti ei ole sallittua. Vain tietyn omistajan etujen mukaisesti toimiminen ei ole sallittua silloinkaan, kun hallituksen jäsen on nimetty tämän omistajan toimesta (HE 109/2005 vp s. 41).
Yhtiön edun mukaista ei ole, että yhtiön saatava, joka on erääntynyt, oikeudellisesti pätevä ja riidaton, jätetään kokonaan tai osittain perimättä. Myöskään saatavan eräännyttämistoimien laiminlyönti ei ole yhtiön edun mukaista. Saatavan perimättä jättäminen voidaan tulkita tilanteesta riippuen joko velan anteeksiannoksi (lahjaksi) ja/tai laittomaksi varojenjaoksi. Se, että yhtiön kirjanpidossa saatava mahdollisesti alaskirjataan tai on alaskirjattu kirjanpitolautakunnan säännösten mukaisesti, ei vaikuta asiaan.
Kun yhtiön hallitus käsittelee yhtiön hallituksen jäsenen rahalainan eräännyttämistä tai perimistä, hallituksen jäsen, jolla on rahalaina yhtiöltä, on esteellinen. Hän ei saa osallistua rahalainaa koskevan asian käsittelyyn eikä siihen liittyvään päätöksentekoon (OYL 6:4).
Kun hallitukseen on valittu kolme jäsentä, yhden jäsenen esteellisyys ei vaikuta hallituksen päätösvaltaisuuteen. Hallitus on päätösvaltainen, kun kaksi hallituksen jäsentä osallistuu päätöksentekoon (OYL 6:3.1). Tällöin rahalainan eräännyttämis- tai perimisasiaa ei tarvitse viedä yhtiökokouksen ratkaistavaksi. Hallitus voi halutessaan siirtää asian yhtiökokouksen ratkaistavaksi (OYL 6:7.2). Hallituksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jos hallituksen kaksi jäsentä hallituksen kokouksessa tai ilman kokousta päättävät, että rahalainaa ei eräännytetä tai peritä, kyseiset hallituksen jäsenet ovat mahdollisesta vahingosta vastuussa yhtiölle (OYL 6:3.2 ja OYL 22:1). Jos hallituksen kaksi jäsentä ovat erimielisiä asiasta ja äänestävät, hallituksen päätökseksi tulee se kanta, jota puheenjohtaja on kannattanut (OYL 6:3.1). Puheenjohtaja on pääosin mahdollisesta vahingosta vastuussa yhtiölle, jos hän kannatti, että rahalainaa ei eräännytetä tai peritä.
Hallituksen jäsen voi jättää eriävän mielipiteensä hallituksen pöytäkirjaan (OYL 6:6). Eriävän mielipiteen kirjaamisella on merkitystä asianomaisen vastuun tullessa harkittavaksi, joskaan eriävä mielipide ei välttämättä vielä yksinään vapauta esittäjäänsä siitä vastuusta, mikä voi aiheutua hallituksen vahinkoa aiheuttaneesta päätöksestä täytäntöönpanoineen. Se, mitä muuta hallituksen jäsenen tulee tehdä, jotta eriävän mielipiteen esittänyt hallituksen jäsen vapautetaan vastuusta, on oikeudellisesti epäselvä. Asiasta pitäisi saada tuomioistuimen ratkaisuja.
Kun hallituksessa on kaksi esteetöntä jäsentä, eriävä mielipide ei käytännössä tule kysymykseen, koska päätös syntyy käytännössä silloin, kun he molemmat ovat asiasta samaa mieltä. Jos he ovat asiasta erimielisiä, laillista päätöstä ei välttämättä synny, koska hallituksen jäsenellä on mahdollisuus äänestää jaloillaan eli poistua paikalta kesken hallituksen kokousta, jolloin jäljelle jäänyt jäsen ei voi tämän jälkeen tehdä yksin päätöstä, koska hallituksen jäsenen poistumisen jälkeen hallitus ei ole enää päätösvaltainen (OYL 6:3.1). Jos hallitus ei edellä mainitun vuoksi pysty tekemään asiassa päätöstä, hallituksen jäsen, joka esti päätöksen syntymisen on lähtökohtaisesti mahdollisesta vahingosta vastuussa yhtiölle, koska päätöksen tekemättä jättäminen tarkoittaa, että rahalainaa ei eräännytetä tai peritä.
Jos yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen päätösvaltaisuus edellyttää kaikkien kolmen hallituksen jäsenen paikallaoloa ja yksi hallituksen jäsen on esteellinen, hallitus ei voi tehdä päätöstä rahalainan eräännyttämisestä tai perimisestä (OYL 6:3.1). Tässä tilanteessa hallituksen on saatettava rahalainan eräännyttämis- tai perimisasia yhtiökokouksen ratkaistavaksi.
Jos yhtiökokous käsittelee rahalainan eräännyttämis- tai perimisasiaa, osakkeenomistaja, jolla on rahalaina yhtiöltä, on esteellinen (OYL 5:14). Esteellinen osakkeenomistaja tai hänen asiamiehensä ei saa äänestää asiassa. Se, että hänellä on yli puolet yhtiön kaikista osakkeista ei vaikuta asiaan. Esteellinen osakkeenomistaja riippumatta siitä kuuluko hän samanaikaisesti yhtiön hallitukseen vai ei, on kuitenkin oikeutettu olemaan asian käsittelyn ajan läsnä yhtiökokouksessa ja hän saa myös käyttää puheenvuoroja tuodakseen esille oman näkökantansa asiassa. Lisäksi hän on oikeutettu tekemään myös ehdotuksen yhtiökokouksen päätökseksi. Yksittäisellä osakkeenomistajalla ei ole oikeutta saada eriävää mielipidettä pöytäkirjatuksi yhtiökokouksen pöytäkirjaan. Jos yhtiökokouksessa muu tai muut osakkeenomistajat kuin esteellinen osakkeenomistaja päättävät, että rahalainaa ei eräännytetä tai peritä, kyseinen tai kyseiset osakkeenomistajat ovat mahdollisesta vahingosta vastuussa yhtiölle tai muulle henkilölle (OYL 22:2.1). Vahinko, joka on aiheutettu yhtiön hallituksen jäsenen eduksi tehdyllä toimella, katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti (OYL 22:2.2).
Jos yhtiö ajautuu konkurssiin, pesänhoitajan tehtävänä on arvioida, onko hallituksen menettelyllä aiheutettu vahinkoa yhtiölle ja, jos on (syy-yhteys ja vahingon määrä), mihin oikeudellisiin toimenpiteisiin tällöin ryhdytään – esimerkiksi takaisinsaanti (rahalainan peräyttäminen) ja vahingonkorvauskanne yhtiön hallituksen jäseniä vastaan.
