- Etusivu
- Testaa tietosi kuntien ja hyvinvointialueiden kirjanpidosta ja taloudesta
Testaa tietosi kuntien ja hyvinvointialueiden kirjanpidosta ja taloudesta
- Työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) siirtyivät vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. TE-palvelut kasvattivat tilinpäätöksessä ainoastaan työvoimaviranomaisena toimivien kuntien ja kuntayhtymien tuottoja ja kuluja.
- Sote-uudistuksen niin sanottu voimaanpanolaki sisältää säännökset kuntien oikeudesta hakea valtiolta korvausta uudistuksen omaisuusjärjestelyistä. Korvattavia kuluja ovat esimerkiksi tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen arvonalentumiset ja kiinteistöjen purkamisesta syntyvät menot, jos niitä ei ole katettu omaisuusjärjestelyistä syntyneillä tuotoilla.
- Hyvinvointialue voi rahoittaa investointejaan pitkäaikaisella lainalla vain silloin, jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta.
- Kunnan taloushallinnossa tekoälyä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ostolaskujen esitiliöinnissä ja reitityksessä.
- Kunnan saama vakuutuskorvaus kirjataan muuksi rahoitustuotoksi.
- Hyvinvointialueet raportoivat vuosittain palveluluokkakohtaiset tilinpäätöstiedot, jotka julkaistaan Valtiokonttorin verkkosivuilla.
- Kunnan omistamaan hankeyhtiöön kuten liikenneväylän rakentamista toteuttavaan yhtiöön tehdyt sijoitukset esitetään muina pitkävaikutteisina menoina myös silloin, kun hankeyhtiö kirjaa sijoitukset omaan pääomaan.
- Kunnan ja hyvinvointialueen liitetiedoissa esitetään henkilöstömääränä joulukuun lopun henkilöstön lukumäärä.
- Kunnan ja hyvinvointialueen tilinpäätöksessä ei tarvitse esittää sellaisia liitetietoja, joissa ei ole ilmoitettavaa tilikaudella ja mahdollisesti liitetiedoissa esitettävällä vertailutilikaudella.
- Työvoimaviranomaisena myönnetyt tuet ja avustukset jaksotetaan kunnan tilinpäätöksessä eri tilikausille saamisoikeuden tai maksuvelvoitteen syntymisen perusteella.
Vastaukset:
- Väärin. TE-palvelujen siirtyminen kunnille vuoden 2025 alussa kasvatti kaikkien kuntien tuottojen ja kulujen kokonaismääriä. Muilla kuin työvoimaviranomaisena toimivilla kunnilla TE-palvelut kasvattivat ainakin valtionosuuksia sekä palvelujen ostoja. Kaikkien kuntien tulee tämän vuoksi vuoden 2025 tilinpäätöksessä kuvata muun muassa, kuinka paljon eri tuotto- ja kululajit kasvoivat uudistuksen vuoksi.
- Oikein. Omaisuusjärjestelyistä aiheutuvia kuluja ovat esimerkiksi tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen arvonalentumiset, kiinteistöjen purkamisesta syntyvät menot sekä siirtymäkauden vuokrasopimusten kohteina olevien toimitilojen hoitokulut ja suunnitelman mukaiset poistot. Korvauksella katetaan omaisuusjärjestelyistä syntyviä nettokustannuksia, eli kulujen ja tuottojen erotusta. Tuottoina huomioidaan esimerkiksi omaisuuden luovutusvoitot ja niin sanotun siirtymäkauden vuokratuotot.
- Oikein. Koska valtio kantaa viimekätisen vastuun hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyydestä, hyvinvointialueilla ei ole itsenäistä oikeutta pitkäaikaiseen lainanottoon. Rajoittamattoman lainanotto-oikeuden myötä myös valtion riskit kasvaisivat ilman valtion omaa päätöksentekoa. Hyvinvointialueelle määritetään lainanottovaltuus vuosittain alueen lainanhoitokyvyn perusteella. Lainanottovaltuuden määrään voi laissa säädetyin edellytyksin hakea muutosta.
- Oikein. Kunnan ostolaskujen käsittely on luontainen tekoälyn hyödyntämisalue, koska prosessissa on useampia toimijoita ja inhimillisen virheen riski on ilmeinen. Mitä enemmän prosessia voidaan automatisoida, sitä enemmän voidaan parantaa tuottavuutta sekä varmistaa laatua ja oikeellisuutta.
- Väärin. Vakuutuskorvausten käsittely kirjanpidossa vaihtelee sen mukaan, millaisia menoja vakuutuskorvaus kattaa. Vakuutuskorvaus on luonteeltaan menonsiirto muun muassa silloin, kun vakuutuskorvaus kattaa vahinkotapahtuman aiheuttamia yksilöitävissä olevia menoja. Vakuutuskorvaus voi olla myös tietyin edellytyksin investoinnin rahoitusosuus tai muu toimintatuotto. Vakuutuskorvausten käsittelyä kirjanpidossa on käsitelty kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnossa 150/2025.
- Oikein. Hyvinvointialueet raportoivat palveluluokkakohtaiset tilinpäätöstietonsa Valtiokonttorille tilikauden päättymisen jälkeen huhti-toukokuussa, ja tiedot julkaistaan Valtiokonttorin verkkosivuilla. Palveluluokkakohtainen tilinpäätösraportointi jakautuu käyttötalouteen ja investointierittelyihin.
- Väärin. Hankeyhtiöön tehdyt sijoitukset, jotka yhtiö merkitsee omaan pääomaan, merkitään kunnassa osakkeiden hankintamenon lisäykseksi. Osakkeisiin ja osuuksiin sisältyviä menoja voidaan tietyin edellytyksin siirtää taseen erien välisenä siirtona muihin pitkävaikutteisiin menoihin silloin, kun investointi luovutetaan yhtiöltä esimerkiksi valtiolle. Kunnan sijoitusten kirjaamista investoinnin toteuttavaan hankeyhtiöön on käsitelty kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnossa 149/2025.
- Väärin. Henkilöstön lukumäärä ilmoitetaan henkilötyövuosina, jotka lasketaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n henkilöstökertomuksen laadintaa koskevan suosituksen mukaisesti. Esittämistapa on muuttunut vuodesta 2025 alkaen, aiemmin liitetiedoissa ilmoitettiin henkilöstön lukumäärä 31.12.
- Oikein. Sellaisia liitetietoja ei tarvitse esittää, joissa ei ole ilmoitettavaa tilikaudella ja mahdollisesti liitetiedoissa esitettävällä vertailutilikaudella. Vertailutiedon esittämistä pidetään suositeltavana oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi. Liitetiedot voidaan esittää ilman yleisohjeiden mukaisia numerotunnisteita.
- Oikein. Koska tukia ja avustuksia ei vastaa mikään tietty tuotannontekijä tai suorite kunnan toimintaprosessissa, tuet ja avustukset jaksotetaan kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnon 148/2025 mukaan eri tilikausille saamisoikeuden tai maksuvelvoitteen syntymisen perusteella. Lopullinen saamisoikeus tai maksuvelvollisuus voi syntyä eri tilikaudella kuin tukea tai avustusta koskeva päätös. Tuet ja avustukset voidaan jaksottaa tilinpäätökseen joko henkilöittäin tai päätöskohtaisesti tai olennaisuuden periaate huomioiden laskennallisesti.
