CTA Paikka
CTA Paikka

Työnantajan ottaman sairaus­kulu­vakuutuksen verotus

Työnantajien henkilökunnalleen ottamat vapaaehtoiset sairauskuluvakuutukset ovat yleistyneet viime vuosina nopeaa vauhtia. Vuonna 2020 yritysten ottamilla sairauskuluvakuutuksilla on vakuutettu jo yli neljännesmiljoona henkilöä. Sairauskuluvakuutusten suosiota lienee osaltaan lisännyt niiden edullinen verokohtelu, sillä vakuutus voi olla työntekijälle verovapaa etu.
26.11.2020 Janne Myllymäki

Verotuksessa työnantajan ottamaan sairauskuluvakuutukseen sovelletaan työterveyshuollon verotusta koskevia säännöksiä. Sairauskuluvakuutuksen verokohtelu ratkaistaan siten samojen lähtökohtien mukaisesti kuin muunkin työnantajan järjestämän työterveyshuollon. Eräiltä osin vakuutuksen verokohtelun ratkaisemiseen sovelletaan kuitenkin omia periaatteitaan.

Jäljempänä keskitytään tarkastelemaan, millä edellytyksin työnantajan ottama sairauskuluvakuutus voi olla työntekijälle verovapaa etu. Lisäksi tarkastellaan veronalaisen edun määrän laskemista tilanteessa, jossa vakuutus katsotaan veronalaiseksi eduksi. Työnantajan järjestämän lakisääteisen ja muun vapaaehtoisen työterveyshuollon verotusta on käsitelty Tilisanomien numerossa 5/2020 julkaistussa artikkelissa.

Työnantajan ottama vakuutus

Työnantajan ottamasta sairauskuluvakuutuksesta muodostuvan edun verovapauden edellytyksenä on ensinnäkin se, että kysymyksessä on työnantajan ottama vakuutus. Jos työnantaja maksaa työntekijän ottaman vakuutuksen maksuja, verotetaan työnantajan maksama määrä työntekijän palkkana.

Työnantajan ottamasta sairauskuluvakuutuksesta muodostuvan edun verovapauden edellytyksenä on, että kysymyksessä on työnantajan ottama vakuutus.

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon verovapauden yleisenä edellytyksenä on, että työterveyshuolto perustuu työterveydenhuolto-ohjesääntöön tai muuhun vastaavaan asiakirjaan. Tämä koskee myös sairauskuluvakuutusta. Vakuutuksen verovapauden edellytyksenä on siten se, että vakuutusta koskevat ohjeet ja säännöt on sisällytetty työnantajan työterveyshuoltoa koskevaan ohjeisiin.

Työntekijälle otettu vakuutus

Sairauskuluvakuutuksen verovapauden edellytyksenä on, että vakuutetun henkilön on oltava työntekijä tai tähän rinnastuva henkilö, esimerkiksi hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka omassa yrityksessään työskentelevä osakkeenomistaja tai yhtiömies. Esimerkiksi alihankkijalle, yhteistyökumppanille tai työntekijän perheenjäsenelle otettu vakuutus ei voi olla verovapaa etu. Verovapaaksi eduksi voidaan katsoa myös työnantajan palveluksesta eläkkeelle jääneelle henkilölle otettu vakuutus.

Koko henkilökunnalle otettu vakuutus

Verovapaata työterveyshuoltoa voi olla pääsääntöisesti ainoastaan koko henkilökunnalle järjestetty työterveyshuolto. Esimerkiksi yksinomaan yrityksen johtoryhmän jäsenille otettu sairauskuluvakuutus on siten veronalainen etu (KVL 43/2002 ja KHO 2017:60).

Verovapaata työterveyshuoltoa voi olla pääsääntöi-sesti ainoastaan koko henkilökunnalle järjestetty työterveyshuolto.

Sairauskuluvakuutuksen verovapautta ei toisaalta estä se, että työnantaja vakuuttaa työntekijän vasta tietyn ajan kuluttua työsuhteen alkamisesta taikka rajaa edun ulkopuolelle ruuhka-apulaiset tai muut satunnaiset työntekijänsä. Esimerkiksi alle kuusi kuukautta työskennelleiden työntekijöiden rajaaminen vakuutusturvan ulkopuolelle ei ole oikeuskäytännössä muodostanut estettä verovapaudelle (KHO 2011:27). Hyväksyttävänä on pidettävä myös sitä, että työnantaja jättää tarjoamatta vakuutusturvan vuorotteluvapaan tai muun vastaavaan työskentelyn keskeytymisen aikana.

Vakuutusyhtiö ei välttämättä myönnä yksittäiselle työntekijälle sairauskuluvakuutusta tämän terveydentilaan liittyvistä syistä. Vakuutus voi olla tästä huolimatta verovapaa etu muille työntekijöille, kunhan muut verovapauden edellytykset täyttyvät. Jos työnantaja korvaa vakuutusturvan ulkopuolelle jääneelle työntekijälle saamatta jääneen vakuutuksen, korvaus on veronalaista tuloa. Vakuutus voi tällöinkin olla verovapaa etu muille työntekijöille.

Tavanomainen ja kohtuullinen

Työterveyshuollon verovapauden yleisenä edellytyksenä on, että työterveyshuoltoa voidaan pitää tavanomaisena ja kohtuullisena. Tämä koskee myös työnantajan ottamaa sairauskuluvakuutusta. Vakuutuksesta muodostuvan edun tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta arvioidaan kuitenkin osin eri perusteilla kuin työnantajan suoraan kustantaman työterveyshuollon tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon vakuutusturvan sisältö, vakuutuksesta korvattava enimmäismäärä ja vakuutusmaksun määrä.

Sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa etu, kun vakuutusturva kattaa vastaavia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluita, jotka työnantajan suoraan kustantamina olisivat verovapaita. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäritasoiset sairaudenhoitopalvelut, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä fysioterapia. Lisäksi vakuutusturvaan voivat sisältyä muun ohessa korvaukset työkyvyn ylläpitämisen ja sairauden hoidon vuoksi tarpeellisista leikkauksista ja sairaalan hoitopäivämaksuista.

Sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa etu, kun vakuutusturva kattaa vastaavia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluita, jotka työnantajan suoraan kustantamina olisivat verovapaita.

Sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa myös silloin, kun vakuutuksesta voidaan korvata työkyvyn ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon liittyvä hammashoito, kuten reikien paikkaukset ja hammaskiven poisto. Markkinoilla on myös erillisiä hammasvakuutuksia, jotka voivat olla verovapaita (KVL 43/2019).

Verotuskäytännössä on katsottu, että sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa etu, jos vakuutuksen perusteella maksettava enimmäiskorvaus on enintään 10 000 euroa yksittäistä sairaustapausta tai tapaturmaa kohden. Jos vakuutuksesta voidaan yksittäisen vakuutustapahtuman johdosta maksaa tätä suurempi korvaus, vakuutus katsotaan veronalaiseksi eduksi. Vakuutukseen ei toisaalta sovelleta samaa kohtuullisuuden eurorajaa (nykyisin 3 000 euroa), jota sovelletaan työnantajan suoraan maksamiin työterveyshuollon kustannuksiin. Vakuutuksen avulla on siten mahdollista tarjota työntekijälle verovapaasti huomattavasti kalliimpaa hoitoa kuin työnantajan suoraan kustantamana.

Sairauskuluvakuutuksesta muodostuvan edun tavanomaisuuden ja kohtuullisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös työnantajan maksaman vakuutusmaksun määrä. Kohtuulliselle maksun määrälle ei ole määritettävissä ehdotonta rajaa. Verotuskäytännössä on katsottu, että yli 1 000 euron vakuutusmaksu vakuutettua henkilöä kohden ei ole enää kohtuullinen. Ratkaisevaa on lähtökohtaisesti työnantajan vakuutetuista työntekijöistään maksaman keskimääräisen vakuutusmaksun määrä.

Ei korvata palkan maksamista

Työnantajan ottamiin vakuutuksiin sovelletaan verotuksessa yleisesti periaatetta, jonka mukaan palkan maksamisen korvaaminen vakuutuksella johtaa vakuutuksesta muodostuvan edun veronalaisuuteen. Tämä koskee myös sairauskuluvakuutusta. Esimerkiksi rahapalkan alennus vakuutusturvan saamiseksi voi siksi johtaa vakuutuksesta muodostuvan edun veronalaisuuteen.

Veronalaisen edun määrä

Tilanteessa, jossa kaikki sairauskuluvakuutuksen verovapauden edellytykset eivät täyty, vakuutuksesta muodostuu veronalainen etu. Tällöin työntekijän veronalaista palkkatuloa on työnantajan maksaman vakuutusmaksun määrä. Sen sijaan vakuutusyhtiön korvaamasta hoidosta tai muista kustannuksista ei muodostu veronalaista palkkatuloa.

Jos vakuutusturva on järjestetty koko henkilökunnalle, mutta osalle henkilökunnasta on tarjottu paremman tasoinen vakuutusturva, veronalaiseksi eduksi katsotaan vain se osuus vakuutusmaksusta, jolla on kustannettu koko henkilökunnalle tarjottua vakuutusturvaa parempi turva (KHO 2017:60). Seuraava esimerkki havainnollistaa tällaista tilannetta:

ESIMERKKI: TA Oy on ottanut koko henkilökunnalleen XXX sairauskuluvakuutuksen, jonka keskimääräinen maksu on 500 euroa vuodessa. TA Oy on lisäksi ottanut johtoryhmän jäsen A:lle kattavamman YYY vakuutuksen, jonka maksu 1 200 euroa vuodessa. A:lle muodostuu vakuutusturvasta veronalainen etu. A:n saaman veronalaisen edun määräksi katsotaan (1 200–500) 700 euroa.

Lopuksi

Työnantajan ottama sairauskuluvakuutus voi mahdollistaa työntekijälle nopean ja laadukkaan hoidon. Työnantajalle vakuutus voi olla hyvä keino edesauttaa henkilökunnan työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja. Vakuutus voi myös edesauttaa osaavan työvoiman rekrytointia ja sitouttamista. On kuitenkin hyvä muistaa, että vakuutus on aina pelkästään lakisääteistä työterveyshuoltoa täydentävä järjestely, eikä työterveyshuoltoa voi siksi järjestää yksinomaan vakuutuksella.

Vakuutuksesta maksettujen korvausten verotus

Vakuutusyhtiön sairauskuluvakuutuksen perusteella maksama korvaus ei ole työnantajalta saatua palkkaa, vaan vakuutusyhtiöltä saatua vakuutuskorvausta. Vakuutuksen perusteella maksettavien korvausten verotus määräytyy sen mukaan, millä perusteella korvaus maksetaan. Käytännössä korvaukset ovat useimmiten verovapaata sairauskustannusten korvausta. Veronalaista tuloa voivat olla lähinnä korvaukset ansion menetyksestä, esimerkiksi vakuutuksesta maksetut päivärahat.

Kiinteähintainen työterveyshuollon sopimus

Keskusverolautakunnan ratkaisussa KVL 10/2017 verovapaaksi eduksi katsottiin lakisääteistä työterveyshuoltoa sairauskuluvakuutuksen tavoin täydentävä työterveyspalvelukokonaisuus, johon sisältyvien palveluiden palkansaajakohtaiset enimmäiskustannukset palvelun tuottajalle olivat 10 000 euroa jokaista yksittäistä tapaturmaa tai sairautta kohden. Ratkaisussa työterveyspalvelun vuosittainen kustannus työnantajalle oli 500 euroa palkansaajaa kohden eikä työnantaja vastannut yksittäisten hoitojen suorista kustannuksista. Tällainen kiinteähintainen sopimus mahdollistaa siten kalliidenkin toimenpiteiden ja hoitojen järjestämisen työntekijälle verovapaasti ilman vakuutusta, kunhan työnantajalle koituvat kustannukset eivät nouse kohtuuttoman suuriksi.

Asiantuntijana
Janne Myllymäki yliopisto-opettaja, OTL, KTL, Tampereen yliopisto
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki