CTA Paikka

Osaajista käydään kisaa

Taloushallinnon ammattilaiset ovat nykyisillä työmarkkinoilla haluttuja henkilöitä. Työkokemuksen lisäksi työnantajat arvostavat moniosaamista, sosiaalisia kykyjä sekä kielitaitoa.
13.3.2012

Ari Rytsy

Kuva AJ Savolainen

Taloushallinnon ammattilaisten rekrytointiin erikoistuneen Operaria Oy:n toiminnassa näkyy alalla käytävä kilpailu osaavasta työvoimasta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tilitoimistoihin tarvittavista kirjanpitäjistä on lähes krooninen pula. Kehä kolmosen ulkopuolella tilanne on hieman parempi. Esimerkiksi Vaasassa henkilöstön kysyntä ja tarjonta ovat hyvässä tasapainossa. Kuopion seudulla on puolestaan runsaasti työnhakijoita, mutta ei riittävästi sopivia työpaikkoja.

– Yleisesti tilitoimistojen lähettämä viesti on se, että töitä tulee sisään ovista ja ikkunoista. Tämä luonnollisesti lisää henkilöstötarvetta monella paikkakunnalla, Operarian osakas Paula Peltolin kertoo.

Rekrytointipalveluihin turvautuvat yhä useammin 3–10 hengen tilitoimistot, jotka eivät kiireiltään ehdi paneutua yksityiskohtaiseen valintaprosessiin. Ulkopuolisen toimijan käyttöä puoltavat myös haastatteluvaiheessa tehtävä ammattitaidon tarkistaminen sekä kolmannen osapuolen näkemys hakijan sopivuudesta. Tilitoimistojen erilaisuudesta johtuen yksittäinen työnhakija ei välttämättä sovellu yhteen organisaatioon, mutta voi olla täydellinen valinta johonkin toiseen. Operaria hyödyntääkin rekrytoinnissa omaa CV-pankkiaan, jotta työ ja tekijä kohtaisivat parhaalla mahdollisella tavalla.

– Tehtävä on haastava. Hyvän työtilanteen takia harva kirjanpitäjä edes lukee työpaikkailmoituksia muuten kuin pakon edessä, Peltolin toteaa.

Palvelut keskittyvät kasvukeskuksiin

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila uskoo taloushallinnon palvelujen jatkavan keskittymistään Uudellemaalle sekä muihin kasvukeskuksiin. Alalle koulutetaan osaajia tasaisen tahtiin, mutta ongelmaksi on muodostumassa työvoiman heikko liikkuvuus. Pitkät työmatkat tai muuttaminen työn perässä eivät yksinkertaisesti kiinnosta työnhakijoita. Työmahdollisuudet ovat kuitenkin kasvussa, sillä yhä useampi yrityssektorin organisaatio on kiinnostunut taloushallinnon taitajista. Parhaassa asemassa ovat ne henkilöt, joilta löytyy jonkinlaista erikoisosaamista.

– Esimerkiksi kirjanpitäjän toimenkuva voi ulottautua konsultoinnin ja neuvonnan puolelle. Kyky talousanalyyseihin sekä hyvät sosiaaliset taidot ovat myös plussaa, Metsä-Tokila listaa.

Peltolin vahvistaa, että työnantajat arvostavat taloushallinnon moniosaajia sekä sosiaalisesti taitavia työntekijöitä. Tällaiseksi jalostuminen vaatii kuitenkin runsaasti työkokemusta, jota vastavalmistuneilla opiskelijoilla ei ole.

– Jotkut yritykset ovat valmiita palkkaamaan uraansa aloittelevia nuoria tekijöitä. Näissä tilanteissa on olemassa se riski, että henkilö ottaa vastaan tarvitsemansa opin ja hakeutuu sitten töihin muualle. Työntekijän olisi hyvä ymmärtää, että tuoreen kirjanpitäjän toimenkuvaan kuuluvat tietyt rutiinitehtävät, Peltolin sanoo.

Alan yleisenä ongelmana on edelleen oppilaitosten tarjoaman opetuksen ja työelämän todellisuuden välinen kuilu. Siitä syystä työharjoittelu on tärkeä asia, jonka arvo tulisi ymmärtää myös yrityssektorilla. Tulevaisuuden huippuosaajien kasvattaminen edellyttää riittävästi hyviä ja työelämän käytäntöjä avaavia harjoittelupaikkoja.

Uudet työskentelytavat tekevät tuloaan

Kirjanpidon sähköistyminen ja automatisointi ovat taloushallinnon toimintakenttää muokkaavia trendejä, joiden avulla voidaan helpottaa työvoiman liikkuvuutta koskevia ongelmia. Etätyön käyttömahdollisuuksia hidastaa kuitenkin edelleen asiakaskunta, joka arvostaa face-to-face kohtaamisia kirjanpitäjän kanssa. Yksi vaihtoehto on, että taloushallinnon rutiinit ja asiakkuuksien hoito eriytetään toisistaan.

– Tulevaisuudessa tilitoimistot saattavat tehdä kirjanpidon keskitetysti yhdessä paikassa. Asiakasvastuullinen henkilöstö toimisi tuolloin itsenäisenä kontaktipintana asiakkaisiin päin, Metsä-Tokila pohtii.

Vaikka perinteistä toimintamallia tullaan varmasti vaalimaan esimerkiksi palkanlaskennan saralla, on totta, että työmatkan pituus vaikuttaa yhä useammin työnhakijan tekemiin valintoihin. Erityisesti tilinpäätösaikaan työpäivät venyvät pitkiksi, eikä jäljelle jääviä vuorokauden tunteja haluta kuluttaa matkustamiseen. Operaria on vastannut alan muutospaineisiin julkaisemalla konkaripalvelut-konseptin. Siinä eri-ikäisiä ja vaihtelevan osaamistaustan omaavia taloushallinnon osaajia vuokrataan määräajaksi asiakasyritysten palvelukseen. Vuokrattavien henkilöiden erityisosaaminen voi olla esimerkiksi syvällistä tilinpäätös- tai kirjanpitotietoa tai kokemusta IFRS:stä, laskennan kehitysprojekteista sekä talouden tietojärjestelmien käyttöönottoprojekteista. Kysyntää on myös tietojärjestelmätaitajille sekä palkkahallinnon ja palkanlaskennan asiantuntijoille.

– Konkarit ovat ihmisiä, jotka tekevät sopimustyötä omasta halustaan. Sen taustalla voi olla jokin tietty elämäntilanne tai pelkkä kiinnostus itsenäiseen työntekoon, kertoo Peltolin.

Yrityssektori arvostaa kielitaitoa

Yritysten kohdalla työvoiman saatavuus on tilitoimistoja paremmalla tolalla. Päteviä controlloreita ja sisäistä laskentaa hallitsevia kirjanpitäjiä löytyy ainakin pääkaupunkiseudulla riittävästi. Osaamispuolella yritykset arvostavat tällä hetkellä erityisesti makrotason excel-taitoja, joiden avulla pystytään hallitsemaan ja käsittelemään suuria tietomassoja. Myös kielitaito on yritysmaailmassa selkeä etu.

– Muutamassa tapauksessa englannin kielen osaamattomuus on maksanut muuten pätevälle hakijalle hyvän työpaikan. Englanti on monessa konsernissa sisäinen kieli, jolla on pystyttävä kommunikoimaan sujuvasti niin henkilöstön kuin asiakkaiden kanssa, Peltolin selittää.

Hakukriteerit eivät ole nykyaikana pelkästään työnantajan yksinoikeus. Yhä useampi rekrytoitava edellyttää yritykseltä sähköistä toimintaympäristöä, joka helpottaa taloushallinnon rutiinien hoitamista.

– Olen sitä mieltä, että kaikkien taloushallinnon osaajien tulisi jossain määrin ymmärtää sähköisen toimintaympäristön perusteet. Ilman niitä nykyisillä työmarkkinoilla voi jäädä muiden jalkoihin. Tälläkin alalla on seurattava aikaansa, pohtii Peltolin.

Henkilöstömäärät kasvussa kautta koko maan

Taloushallintoliiton vuonna 2011 tekemän jäsentutkimuksen tulokset tukevat asiantuntijoiden havaintoja alan rekrytointitarpeen kasvusta. Esimerkiksi Helsinki-Espoo-Vantaa-alueella kahden seuraavan vuoden rekrytointimäärä on 31 prosenttia nykyisestä henkilömäärästä. Kyseinen luku on saatu aikaan lisäämällä eläkkeelle jäävien määrä tilitoimistojen ilmoittamaan kasvuarvioon. Pääkaupunkiseudulla tilitoimistojen henkilömäärän arvioidaan kasvavan tuona aikana yhteensä 26 prosenttia. Selkeää rekrytointitarvetta on havaittavissa myös Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Huomattavasti vähemmällä selvitään Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Lapissa, missä uuden henkilöstön tarve on kaikkein alhaisin.

Työ & uraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki