CTA Paikka
CTA Paikka

Mihin erikoistuisin? Taloushallintoalan ja tilintarkastusalan pätevyydet

Taloushallinnosta ja tilintarkastuksesta kiinnostuneilla on valittavinaan useita urapolkuja ja erikoistumisvaihtoehtoja. Työuraa ja kehittymistä voi tukea esimerkiksi kouluttautumalla, pätevöitymällä ja suorittamalla erilaisia tutkintoja. Mitkä ovat alan yleisimmät tutkinnot ja mitä tutkinnon suorittaneet tekevät työkseen?
26.8.2019 Riikka Hirsimäki, Mirka Marttunen, Jarkko Raitio

KLT – taloushallintoalan asiantuntijatutkinto

Alun perin kirjanpidon ja laskentatoimen tutkintona tunnettu KLT on laaja-alainen ja arvostettu taloushallintoalan asiantuntijatutkinto, jonka suorittanut henkilö on osoittanut kykenevänsä toimimaan kokonaisvaltaisesti taloushallinnon vaativissa työtehtävissä. Tutkintoa järjestää Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tili-instituuttisäätiö.

Millaisia töitä KLT tekee?

KLT-tutkinnon suorittamisen jälkeen kirjanpitäjät ja taloushallinnon asiantuntijat tekevät tutkimusten mukaan monipuolisempia ja haastavampia työtehtäviä kuin ne asiantuntijat, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet. KLT-asiantuntijat tekevät enemmän esimerkiksi konserni- ja IFRS-raportointia, rahoituslaskelmia ja ennusteita, sekä vähemmän reskontria ja tiliöintejä. KLT-tutkinnon suorittaneita työskentelee muun muassa nimikkeillä kirjanpitäjä, pääkirjanpitäjä, talouskonsultti, liiketoimintajohtaja, controller, talouspäällikkö ja laskentapäällikkö. Taloushallintoliiton tekemän palkka- ja uratutkimuksen mukaan KLT-asiantuntijat saavat noin 10 prosenttia parempaa palkkaa kuin ne asiantuntijat, jotka eivät ole suorittaneet KLT-tutkintoa.

KLT-tutkinto edellyttää jatkuvaa kouluttautumista pätevyyden ylläpitämiseksi.

Miten KLT:ksi pääsee?

Tutkinto on tarkoitettu taloushallintoalan ammattilaisille, joilla on jo alan tutkinto, esimerkiksi yliopistotutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai merkonomin tutkinto taloushallinnon tai laskentatoimen suuntautumisesta. Tämän lisäksi henkilöllä on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus monipuolisista taloushallinnon työtehtävistä. Tutkintoon voi myös hakea erityisen syyn perusteella. Jos hakijalta puuttuu esimerkiksi alan tutkinto, mutta hänellä on 10 vuoden laaja työkokemus kirjanpitäjän työtehtävistä, hän voi hakea suorittamaan KLT-tutkintoa.

KLT-tutkinto suoritetaan läpäisemällä tentti. Koko päivän kestävä tentti on kaksiosainen – ensin vastataan laskennan osion tehtäviin ja lounaan jälkeen oikeustieteen osion tehtäviin. KLT-tenttiin voi hakea täyttämällä ja lähettämällä hakemuksen Taloushallintoliiton sivuilla. Hakemukseen täytetään tiedot työhistoriasta ja liitetään todistukset taloushallintoalan tutkinnosta sekä mahdollisista täydennyskoulutuksista. Vuoden 2020 syksyn KLT-tentin hakuaika alkaa lokakuussa 2019.

Tenttiin valmistaudutaan itseopiskeluna. Taloushallintoliiton sivuilla julkaistaan KLT-tutkinnon kirjallisuusluettelo. Kaikkiin luettelossa mainittuihin aineistoihin tulee perehtyä. KLT-tenttiin osallistuja voi osallistua myös tenttiin valmentavaan koulutukseen. Taloushallintoliitto järjestää ennen tenttiä KLT-treenin, useiden eri koulutuspäivien kokonaisuuden, jossa käsitellään perusteellisesti tentin eri aihealueita, tehdään monipuolisia tehtäviä ja harjoitellaan vastaustekniikkaa.

KLT-tentin läpäisseitä tuoreita KLT-asiantuntijoita juhlitaan valmistumistilaisuudessa Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivillä tammikuussa.

KLT-tutkinnon ylläpitovaatimukset

KLT-tutkinto edellyttää jatkuvaa kouluttautumista pätevyyden ylläpitämiseksi. Valmistumisen jälkeen KLT-asiantuntijat raportoivat kolmen vuoden välein Tili-instituuttisäätiölle työtehtävistään ja osaamista ylläpitävistä koulutuksista. Kolmen vuoden raportointiajalla KLT-asiantuntijan tulee osallistua ylläpitokoulutukseen 8 koulutuspäivän edestä. Koulutukset saa valita itse sen mukaan, miten ne tukevat KLT-asiantuntijaa päivittäisissä työtehtävissä ja urasuunnitelmien toteuttamisessa.

KLT-asiantuntijoita on tällä hetkellä noin 3000.

PHT osaa palkka- ja henkilöstöhallinnon kiemurat

PHT on arvostettu palkka- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijatutkinto. PHT-tutkinto on osoitus laaja-alaisesta palkka- ja henkilöstöhallinnon osaamisesta ja sen suorittaneet ovat rautaisia ammattilaisia. Tutkintoa järjestää Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tili-instituuttisäätiö.


Millaisia töitä PHT tekee?

PHT-tutkinnon suorittamisen jälkeen palkka- ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset tekevät tutkimusten mukaan monipuolisempia ja haastavampia työtehtäviä kuin ne asiantuntijat, jotka eivät ole suorittaneet PHT-tutkintoa. Palkanlaskennan lisäksi PHT-asiantuntijat muun muassa neuvovat työsuhdeasioissa.

PHT-asiantuntijoita on tällä hetkellä noin 550. He työskentelevät muun muassa nimikkeillä palkanlaskija, palkka-asiantuntija, kirjanpitäjä, yrittäjä, yritysneuvoja, asiakkuuspäällikkö, toimistopäällikkö, palvelupäällikkö ja palkkakoordinaattori. Taloushallintoliiton tekemän palkka- ja uratutkimuksen mukaan PHT-asiantuntijat saavat noin 10 prosenttia parempaa palkkaa kuin ne asiantuntijat, jotka eivät ole suorittaneet PHT-tutkintoa.


Miten PHT:ksi pääsee?

Tutkinto on tarkoitettu palkka- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille, joilla on jo alan tutkinto, esimerkiksi yliopistotutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai merkonomin tutkinto taloushallinnon tai laskentatoimen suuntautumisesta. Tämän lisäksi henkilöllä on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus monipuolisista taloushallinnon tai palkkahallinnon työtehtävistä.

PHT-tutkinto suoritetaan läpäisemällä tentti. Tentti kestää noin neljä tuntia. PHT-tenttiin voi hakea täyttämällä ja lähettämällä hakemuksen Taloushallintoliiton sivuilla. Hakemukseen täytetään tiedot työhistoriasta ja liitetään todistukset taloushallintoalan tutkinnosta sekä mahdollisista täydennyskoulutuksista. Vuoden 2020 syksyn PHT-tentin hakuaika alkaa lokakuussa 2019.

PHT-asiantuntijat saavat noin 10 prosenttia parempaa palkkaa kuin ne asiantuntijat, jotka eivät ole suorittaneet PHT-tutkintoa.

Tenttiin valmistaudutaan itseopiskeluna. Taloushallintoliiton sivuilla julkaistaan PHT-tutkinnon aineistoluettelo. Kaikkiin luettelossa mainittuihin aineistoihin tulee perehtyä. PHT-tutkintoon osallistuva voi osallistua myös tenttiin valmentavaan koulutukseen. Taloushallintoliitto järjestää ennen tenttiä PHT-treenin, useiden eri koulutuspäivien kokonaisuuden, jossa käsitellään perusteellisesti tentin sisältöjen eri aihealueita.

Taloushallintoliitto järjestää myös syksyllä käynnistyvän Palkkahallinnon erikoistumisohjelman, joka vastaa sisällöiltään aikaisempaa PHT-koulutusohjelmaa. Koulutuksessa syvennetään osaamista ja kehitytään palkanlaskijoista palkkahallinnon monipuolisiksi osaajiksi.

PHT-tentin läpäisseitä tuoreita PHT-asiantuntijoita juhlitaan valmistumistilaisuudessa Taloushallintoliiton Palkka- ja henkilöstöhallinnon päivässä joulukuussa.


PHT-tutkinnon ylläpitovaatimukset

Vuodesta 2019 lähtien PHT-tutkinto on KLT:n tavoin ylläpidon alainen asiantuntijatutkinto. PHT-asiantuntijat raportoivat kolmen vuoden välein Tili-instituuttisäätiölle työtehtävistään ja osaamista ylläpitävistä koulutuksista. Kolmen vuoden raportointiajalla PHT-asiantuntijan tulee osallistua ylläpitokoulutukseen 8 koulutuspäivän edestä. Koulutukset saa valita itse sen mukaan, miten ne tukevat PHT-asiantuntijaa päivittäisissä työtehtävissä ja urasuunnitelmien toteuttamisessa. PHT-ylläpito on vasta alkamassa ja Tili-instituuttisäätiö tiedottaa siitä lisää myöhemmin.

PHT-asiantuntijoita on noin 550.

 

Polku KLT-asiantuntijaksi tai PHT-asiantuntijaksi

 

HT, KHT ja JHT – tilintarkastajatutkinnot

Tilintarkastus tarjoaa laajat uramahdollisuudet yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tilinpäätösten varmentamista tarvitaan perheyrityksistä pörssiyrityksiin sekä yhdistyksistä asunto-osakeyhtiöihin ja säätiöihin.


Millaisia töitä tilintarkastajat tekevät

Tilintarkastuksessa riippumaton tilintarkastaja tarkastaa yrityksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon. Osakeyhtiön yhtiökokouksen valitsema ja kaupparekisteriin yrityksen tilintarkastajaksi merkitty tilintarkastaja antaa tilintarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen ja tekee myös sitä koskevan tilinpäätösmerkinnän tilinpäätökseen.

– Kaikkien tilintarkastajiksi aikovien tulee suorittaa hyväksytysti tilintarkastajatutkinto, HT-tutkinto. Tilintarkastajatutkinto riittää pätevyysvaatimukseksi suurimpaan osaan tilintarkastuskohteista.

– KHT-tilintarkastajan pätevyyttä edellytetään suurissa yli 50 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä ja yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä, kuten pankeissa ja vakuutusyhtiöissä.

– Jos tähtäät kunnan tai seurakunnan tilintarkastajaksi, valintasi on julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan erikoistumistutkinto JHT-tilintarkastaja.


Polku tilintarkastajaksi

Tilintarkastajan ammattinimikkeitä HT-, KHT- ja JHT-tilintarkastaja saavat käyttää vain tilintarkastuslain mukaisesti hyväksytyt ja Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään tilintarkastajarekisteriin merkityt tilintarkastajat.

Urapolku tilintarkastajaksi edellyttää ennakointia, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tilintarkastajan hyväksymisedellytyksien suorittaminen ottaa useamman vuoden.

Valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin! Taklaa nämä kolme asiaa:

  • taustatutkinto- / opintovaatimukset
  • tarkastajakokemus
  • tilintarkastajatutkinnon suorittaminen.


Suorita korkeakoulututkinto

  • Tilintarkastajaksi aikovalla tulee olla korkeakoulututkinto.
  • Jos korkeakoulututkintoa ei ole, tarvitaan vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa toimitusjohtajan, talousjohtajan tai sisäinen tarkastajan tehtävät.
  • KHT- ja JHT-erikoistumistutkintoihin vaaditaan lähtökohtaisesti ylempi korkeakoulututkinto. Ylempi korkeakoulututkinto on korvattavissa viiden vuoden toimimisella HT-tilintarkastajana tai seitsemän vuoden ammattikokemuksella.
  • Korkeakoulututkinto tai muut pätevyysvaatimukset on suoritettava ennen tilintarkastajan tutkintoon osallistumista.

Kauppatieteiden maisterin tai kaupallisen alan trade–nomin opinnoissa sopivilla suuntautumisvalinnoilla voi suorittaa huomattavan osan opintovaatimuksista. JHT-erikoistumistutkintoon osallistuvalta edellytetään julkishallinnon opintoja tai tarkastuskokemusta julkishallinnon tehtävistä.

Vaadittavat laskentatoimen, oikeustieteen ja muut kauppa- ja taloustieteelliset opinnot yksilöidään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa. Tietoa opintovaatimuksista antaa myös PRH:n tilintarkastusvalvonta.

Niin sanottua vastaavuustodistusta kannattaa tiedustella oman oppilaitoksen opintosihteeriltä tai laskentatoimen opettajalta. Käytännöt vaihtelevat oppilaitoksittain.

Vaadittavat opinnot tulee olla suoritettuna ennen tutkintotilaisuutta. Poikkeustilanteissa puuttuvia opintoja on mahdollista korvata lisätehtävillä. Tällainen mahdollisuus on vain yli seitsemän vuoden työuran tehneillä tilintarkastajakokelailla.


Hanki työkokemusta

Opintojen lisäksi tarvitaan työkokemusta.

  • Työkokemus on saavutettavissa toimimalla tilintarkastajan apulaisena tarkastustehtävissä.
  • HT-tilintarkastajaksi hyväksyttävällä tulee olla vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksesta. Käytännön kokemuksesta voi uupua enintään 12 kuukautta tilintarkastustutkinnon suorittamisajankohtana.
  • Kahden vuoden käytännön työkokemus riittää tutkintoon osallistumiseksi. HT-nimikettä voi kuitenkin käyttää vasta, kun vaadittu työkokemus on kasassa.
  • Kolmen vuoden tarkastuskokemusvaatimus ei ole ehdoton, jos sattuu olemaan 15 vuoden työkokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen tai oikeudellisen alan tehtävistä.


Suuntaa tilintarkastajatutkintoon

Osallistumisoikeutta tilintarkastajatutkintoihin haetaan keväisin PRH:n tilintarkastusvalvonnalta, ja tutkinnot järjestetään kerran vuodessa syksyisin.

  • HT-tutkinto on kaksiosainen ja kaksipäiväinen. Ensimmäisessä osassa testataan kokelaan tietämystä hyvästä tilintarkastustavasta ja hyvästä kirjanpitotavasta. Toisessa osassa keskitytään tilintarkastuskertomukseen ja tilintarkastajan muuhun raportointiin.
  • KHT-tutkinnossa pääsee ratkomaan yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen, kuten julkisiin osakeyhtiöihin tai pankkeihin liittyviä kysymyksiä. Tällöin myös IFRS-tilinpäätökset tulevat tutummiksi.
  • JHT-tutkinnossa puolestaan keskitytään erityisesti kuntapuolen kysymyksiin.

Tutkinnoissa saa käyttää lähes kaikkea mahdollista painettua tai sähköistä lähdemateriaalia sekä internetiä. Kaverilta ei saa kysyä.

Tentin läpäistyään ja tilintarkastajarekisteriin päädyttyään tilintarkastaja onkin valmis tositoimiin.


Tiesitkö tätä:

  • Suomessa on noin 160 henkilöä, joilla on sekä tilintarkastajatutkinto että KLT tutkinto
  • Suomessa on noin 100 henkilöä, joilla on sekä KLT että PHT tutkinto

 

Asiantuntijana
Riikka Hirsimäki viestintä- ja julkaisuliiketoimintajohtaja Taloushallintoliitto
Mirka Marttunen koulutus- ja viestintäkoordinaattori Taloushallintoliitto
Jarkko Raitio asiantuntija, KTT (talousoikeus) Suomen TIlintarkastajat ry
Työ & uraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki