CTA Paikka
CTA Paikka

Brexit tulee – mitä siitä on hyvä tietää?

Ison-Britannian EU-eron, Brexitin siirtymäkausi päättyy vuoden 2020 lopussa. Eron kaikkia yksityiskohtia ja niiden vaikutuksia ei vielä tiedetä, ja asiat voivat vielä muuttua ajan mittaan. Valotamme Brexitin vaikutuksia taloushallinnon eri osa-alueiden – arvonlisäverotuksen, tullimuodollisuuksien ja henkilöstöhallinnon – kannalta.
26.11.2020 Petri Salonen, Sanna Ahtiainen ja Arja Iisakkala

Brexit ja arvonlisäverotus

Petri Salomaa

Euroopan unionin ja Ison-Britannian aiemmin sopima Brexitin siirtymäkausi on tällä tietoa päättymässä vuoden 2020 lopussa, mutta Brexitin yksityiskohtaiset arvonlisäveroseuraamukset ovat yhä epävarmoja.

Siirtymäkauden aikana ei vielä ole tapahtunut muutoksia EU:n ja Ison-Britannian välisen kaupan arvonlisäverotuksessa. Osapuolten tarkoituksena on ollut siirtymäkauden aikana neuvotella eron jälkeisistä järjestelyistä ja sovellettavista käytännöistä, mutta neuvottelut ovat edenneet hitaasti ja ovat tätä kirjoitettaessa yhä kesken.

Tavarakauppa

Selvää on, että Brexit tulee arvonlisäverotuksessa vaikuttamaan erityisesti tavarakauppaan. Käytännössä varmaa on, että siirtymäkauden päättymisen jälkeen Ison-Britannian kanssa käytävä tavarakauppa ei enää ole yhteisökauppaa, vaan vienti- ja tuontikauppaa. Kauppaan ei siis enää sovelleta yhteisömyynteihin ja- hankintoihin tai esimerkiksi kolmikantakauppaan liittyviä EU-säännöksiä eikä myöskään kuluttajamyyntejä koskevia niin sanottuja kaukomyyntisäännöksiä.

Siirtymäkauden päättymisen jälkeen Ison-Britannian kanssa käytävä tavarakauppa ei enää ole yhteisökauppaa, vaan vienti- ja tuontikauppaa.

Kauppaan soveltuvat jatkossa lähtökohtaisesti samat säännöt kuin muuhunkin EU:n ulkopuoliseen kauppaan, ja tavaraviennit ja -tuonnit Isoon-Britanniaan tai Isosta-Britanniasta tulee ilmoittaa tullille sekä Isossa-Britanniassa että kyseessä olevassa EU-valtiossa. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta niille suomalaisyrityksille, jotka ovat aiemminkin käyneet kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tavaran EU:ssa tapahtuvia asennusmyyntejä koskevaa erityissääntöä, jonka mukaan koko myynnin verotus tapahtuu asennusmaassa, ei myöskään jatkossa enää sovelleta suhteessa Isoon-Britanniaan eli sinne tai sieltä tehtäviin tavaran asennusmyynteihin ja -ostoihin. Myytäessä tavara asennettuna Isoon-Britanniaan tavaran verotus tapahtuu maahantuonnin verotuksena, asennustyön verotus puolestaan palvelukaupan säännösten mukaisesti. Verokäsittelyn muutos on erityisen tärkeää huomioida siirtymäkauden päättyessä kesken olevien asennustoimitusten ja -hankintojen osalta.

Palvelukauppa

Brexitin vaikutuksia Ison-Britannian kanssa käytävään palvelukauppaan on jossain määrin vaikeampi ennakoida, koska palvelujen osalta EU:n arvonlisäverosäännöksissä ei pääsääntöisesti ole erillisiä EU- ja ei-EU-säännöksiä. Palvelumyyntien ja -ostojen osalta alv-käsittely ei ilmeisesti tule ainakaan alkuvaiheessa ja erityisesti yritysten välisen palvelukaupan osalta olennaisesti muuttumaan. Yksityiskohtien osalta tarkennukset ja muutokset ovat kuitenkin mahdollisia.

Lisäksi on luonnollisesti huomioitava ne nykyiset palvelukauppaa koskevat säännökset, joissa EU-/ei-EU-jaottelulla on jo nyt merkitystä; tällaisia ovat muun muassa:

  • tavaroiden kuljetuspalvelut (vientikuljetusten verottomuus, tuontikuljetusten verotus maahantuonnin yhteydessä)
  • EU:n ulkopuolella luovutettujen matkatoimistopalvelujen marginaaliverottomuus
  • tietyt palveluiden kuluttajakauppaa koskevat säännökset (esim. sähköisten palvelujen myynti ja immateriaalipalvelujen myynti).

Menettelyasiat

Iso-Britannia on Brexitin yhteydessä ottamassa käyttöön eräitä uusia joustavia menettelyjä, kuten EU:sta Isoon-Britanniaan maahantuotavia tavaroita koskevan yksinkertaistetun ilmoitusmenettelyn ja maahantuonnin arvonlisäveron uuden ilmoittamismenettelyn (vrt. Suomessa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu menettely). Näitä menettelyitä voivat kuitenkin hyödyntää vain Isoon-Britanniaan sijoittautuneet ja/tai alv-rekisteröityneet toimijat.

Tärkeää on myös huomata, että Ison-Britannian verohallinnon (HMRC) uuden tulkinnan mukaan maahantuonnin arvonlisäveron on oikeutettu vähentämään vain tavaran omistaja. Jos maahantuojana siis toimii joku muu taho, maahantuonnin vero on lähtökohtaisesti vähennyskelvoton; agentin käyttö on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollista.

On myös hyvä huomata, että tavara- ja palveluostojen sisältämää Ison-Britannian arvonlisäveroa ei jatkossa enää voida hakea takaisin OmaVeron kautta, vaan Ison-Britannian määrittelemällä prosessilla.

Lopuksi

Ison-Britannian kaupan osapuolten on tärkeää sopia keskinäisistä vastuista, jotta tavaratoimitukset voidaan järjestää mahdollisimman joustavasti ja ilman ylimääräisiä hallinnollisia tai alv-kustannuksia. Iso-Britannia ei siirtymäkauden jälkeen enää sovella ALV-direktiivin säännöksiä ja jatkossa sen kansalliset säännökset voivat poiketa EU:ssa sovelletuista – menettelyt tulee siksi aina tarkistaa paikallisesti kuten muistakin ei-EU maista. Lisäksi on tärkeää huomioida Pohjois-Irlannin erityisasemaan liittyvät tavarakauppaa koskevat poikkeukset.

 

Britannian EU-ero muuttaa tullimuodollisuuksia

Sanna Ahtiainen

Brexitin kaikki puolet eivät ole vielä tiedossa, ja asioiden ollessa kesken tilanteet saattavat muuttuakin. Tämä kuitenkin tiedetään: Ison-Britannian erotessa EU:sta Britanniasta tulee tullauksen näkökulmasta 3. maa. Tämä tarkoittaa sitä, että Isoon-Britanniaan suuntautuvista vienneistä ja sieltä tulevista tuonneista pitää antaa tulli-ilmoitus.

Tulli-ilmoitukset korvaavat EU:n sisäkaupan Intrastat-ilmoitukset

Iso-Britannia ei enää 1.1.2021 jälkeen ole osa EU:n yhteistä tullialuetta. Näin ollen Isoon-Britanniaan vietävistä ja tuotavista tavaroista ei anneta enää sisäkaupan Intrastat-ilmoituksia vaan aivan samoja ilmoituksia kuin muihinkin EU-alueen ulkopuolisiin maihin: vienti- ja tuonti-ilmoituksia, passituksia, tullivarastointia sekä saapumisen ja poistumisen ilmoituksia. Tässä kohdin Isoon-Britanniaan ei lasketa Pohjois-Irlantia, vaan sitä kohdellaan kuin mitä tahansa unionimaata. Tämä on hyvä muistaa ilmoituksia tehdessä.

Tullinimikkeen oikeellisuus on avain myös taloudellisten riskien hallintaan

Tulliselvityksessä täytyy tavaroille antaa myös nimike. Se, mihin nimikkeeseen tavara kuuluu, määrää siitä kannettavat tullimaksut, rajoitukset ja tuonti/vientikiellot. Nimikkeen voi löytää Fintaric-palvelustamme, jotkut tavarantoimittajat merkitsevät sen myös valmiiksi laskuun. On ensiarvoisen tärkeää, että tuo nimike on oikein.

Nimikkeistössä tapahtuu myös muutoksia. Esimerkiksi aina vuodenvaihteessa jotkut nimikkeet lakkaavat olemasta: se, joka toimii 3.12.2020 ihan hyvin, ei välttämättä enää toimikaan 7.1.2021. Mikäli yritys on antanut väärän nimikkeen ilmoituksessaan ja se havaitaan esimerkiksi yritystarkastuksen yhteydessä, kannetaan tullimaksut takautuvasti kolmen vuoden ajalta. On siis parempi varmistaa kuin luulla. On myös mahdollista hakea sitovaa tariffitietoa, jolloin Tullin asiantuntijat määrittelevät tavaran nimikkeen yrityksen antamien tietojen pohjalta.

Mitä pitää tehdä ajoissa ennen vuoden vaihdetta?

Valmistautuminen vuodenvaihteeseen kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista, ettei yrityksen liiketoiminta Ison-Britannian yritysten kanssa halvaannu. Valtuutukset, luvat ja numerot on syytä hakea hyvissä ajoin, vaikka juuri tammikuun alussa ei olisikaan lähetystä menossa.

Ensimmäiseksi yrityksen toimitusjohtajan tai muun henkilön, jolla on nimenkirjoitusoikeus, pitää antaa yrityksen tulliasioita hoitaville henkilöille Suomi.fi-valtuuksia sen mukaan, mitä tulliasioita henkilöt hoitavat. Valtuutuksella todennetaan, että juuri tällä henkilöllä on esimerkiksi oikeus hoitaa yrityksen tulli-ilmoitusten tekeminen asiointipalvelussa tai lupien hakeminen. Pitkään käytössä ollut Katso-tunnistautuminen päättyy 31.12.2020.

Toiseksi yrityksellä pitää olla EORI-numero. EORI on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. EORI-rekisteröiminen tarkoittaa sitä, että Tulli myöntää yritykselle EORI-numeron, jota yrityksen tulee käyttää tunnisteena asioidessaan minkä tahansa EU-jäsenmaan tulliviranomaisen kanssa. Tämä koskee myös Ison-Britannian kanssa asioimista. Jos yrityksellä on Ison-Britannian myöntämä EORI-numero käytössään, pitää yrityksen hakea nyt uusi numero Suomessa.

Tulliasioinnin sujuvoittamiseksi yritys tarvitsee myös erilaisia lupia. Tuonnissa yleisvakuuslupa ja maksunlykkäyslupa ovat tyypillisimpiä myöntämiämme lupia, jotka helpottavat Tullin kanssa asioivien yritysten toimintaa ja antavat joustoa. Erityismenettelyt kuten ulkoinen jalostus saattavat vaatia lisää lupia. Lupien käsittelyaika lupatyypistä riippuen 30-120 päivää, joten kannattaa laittaa hakemus vireille ajoissa.

Mikäli tullitoiminnot tuntuvat haasteellisilta tai liian aikaa vieviltä, on yrityksen mahdollista myös ulkoistaa ilmoitusten tekeminen ja käyttää edustajana vaikkapa huolintaliikettä. Se ei kuitenkaan poista yrityksen vastuuta antamistaan ilmoituksista eikä tarvetta hakea EORI-numeroa tai lupia.

Kannattaa varautua siihen, että tavaran kulku saattaa ainakin aluksi hidastua, kun rajamuodollisuudet astuvat taas voimaan.

Kannattaa myös varautua siihen, että tavaran kulku saattaa ainakin aluksi myös hidastua, kun rajamuodollisuudet astuvat taas voimaan.

Miten pysyn ajan tasalla tulliasioinnin muutoksista?

Tullin nettisivuilta löydät paitsi kattavan tietopaketin Brexitistä ja sen vaikutuksista, myös tietoa luvista ja muita yrityksen tulliasiointia helpottavia asioita. Jokaisen Tullin asiakkaan kannattaa myös tilata uutiskirje, joka auttaa pysymään ajan tasalla tulliasioinnin muutoksissa. Kiperissä tilanteissa Tullin yritysneuvonta on vain puhelinsoiton tai sähköpostin päässä.

 

Brexit vaikuttaa työntekijöiden vakuuttamiseen ja sosiaaliturvaan

Arja Iisakkala

Saamme todennäköisesti jännittää aina Auld Lang Synen ensitahteihin asti sitä, miten Suomen ja Ison-Britannian välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturva järjestetään 31.12.2020 jälkeen.

Nyt tiedetään kuitenkin se, että erosopimuksen perusteella EU:n sosiaaliturva-asetuksen soveltamista voidaan jatkaa niihin Isoon-Britanniaan tai Isosta-Britanniasta lähetettyihin työntekijöihin ja kahdessa maassa työskenteleviin työntekijöihin, jotka ovat saaneet A1-todistuksen ennen 31.12.2020 ja joiden tilanne jatkuu keskeytyksettä muuttumattomana 31.12.2020 jälkeen. Eli edellä mainituissa tapauksissa työntekijät voivat saada jatkoa A1-todistukselle ja työnantajamaksut maksetaan todistuksen antaneeseen maahan kuten tähänkin asti. A1-todistuksen saaneen työntekijän sairaanhoito järjestyy A-todistuksen voimassaoloaikana kuten tänäänkin.

Tilanne on toinen niiden henkilöiden osalta, joihin erosopimusta ei voida soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä lähetetään työskentelemään Isoon-Britanniaan 1.1.2021 tai sen jälkeen. Mikäli uutta sopimusta ei saada voimaan ennen 1.1.2021 siirrytään ainakin hetkeksi sopimuksettomaan tilanteeseen. Sopimuksettomassa tilanteessa suomalaisia työnantajia uhkaa tuplamaksut Isoon-Britanniaan lähetetyistä työntekijöistä, koska Suomen lainsäädännön mukaan työnantajan on vakuutettava sopimuksettomaan maahan lähetetty työntekijä ilman aikarajaa työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksessa. Isolle-Britannialle syntyy puolestaan oikeus periä lakisääteiset maksut työntekomaan periaatteen mukaan. Omasta työeläkeyhtiöstä voi siinä tapauksessa saada todistuksen, jolla voi hakea vapautusta Ison-Britannian eläkemaksuista.

Työntekijän on lisäksi haettava Kelasta erikseen päätöstä siitä, että hän voi jatkaa kuulumista Kela-turvan piiriin 1.1.2021 jälkeen. Mikäli Kelan päätös on myönteinen, maksetaan työnantajan sava-maksu vakuutuspalkan perusteella ja työntekijän palkasta tehdään jatkossakin minipidätys, jos palkka maksetaan Suomesta. Mutta sairaanhoidon kustannuksia ei korvata nykyiseen tapaan. Työnantajien olisi siksi hyvä varautua hankkimaan komennusmatkavakuutus ja varmistaa sairausvakuutusturva kuntoon, koska sen puuttuminen voi aiheuttaa suurimmat yllätykset.

Päinvastaisessa tilanteessa 1.1.2021 jälkeen alle kahdeksi vuodeksi Suomeen Isosta-Britanniasta lähetettyä työntekijää ei vakuuteta TyEL:n mukaan, vaikka komennuksen aikainen palkka maksettaisi suomalaisesta konserniyrityksestä. Myöskään sava-maksuvelvollisuutta ei ole, jos brittiläiselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa eikä työntekijä pääse Kelaturvan piiriin.

Tapaturmavakuutuksessa tai työttömyysvakuutuksessa ei ole poikkeuksia koskien sopimuksettomasta maasta lähetettyjä työntekijöitä, vaan heidät on vakuutettava Suomessa riippumatta työskentelyn kestosta, asuinmaasta ja työnantajan kansalaisuudesta.

Eläkkeiden maksaminen turvattu

Sopimukseton tilanne ei muuta Suomessa suomalaisen työnantajan palveluksessa työskentelevän brittiläisen työntekijän sosiaaliturvaa tai eläkkeen karttumista. Ison-Britannian kansalaisten tulee kuitenkin rekisteröidä oleskelunsa, jotta oleskelu Suomessa voi jatkua samoilla säännöillä kuin EU-jäsenyyden aikana. Suomessa karttuneet työeläkkeet myönnetään ja maksetaan jatkossakin myös Ison-Britannian kansalaisille, minne päin maailmaa tahansa. Ja vastavuoroisesti Iso-Britannia on luvannut myöntää ja maksaa Isossa-Britanniassa ansaitut eläkkeet EU-maihin kuten tähänkin asti. Eläkehakemusten välittäminen maiden viranomaisten välillä tulee mahdollisesti keskeytymään, kunnes uusi sopimus saadaan voimaan.

Lisätietoa

Useat tahot ovat julkaisseet lisätietoa ja ohjeistusta Brexitin varalta:

  • Verohallinto on julkaissut omat Brexit-sivunsa. Sivuille on myös koottu linkkejä muihin asiaa koskeviin dokumentteihin ja ohjeisiin.
  • Myös Tullilla on omat Brexit-sivunsa.
  • EU:n komissio on koonnut sivuilleen Brexit-materiaalia ja -ohjeistusta.
  • Myös Ison-Britannian viranomaiset ovat julkaisseet merkittävän määrän Brexit-tietoa, -ohjeita ja -päätöksiä.
Asiantuntijana
Petri Salomaa arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte Oy
Sanna Ahtiainen Tulli, yritysneuvonta
Arja Iisakkala asiakaspalvelupäällikkö, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Katso kaikki