Peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärä uuden työaikalain mukaan

17.3.2020

Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan 1.1.2020. Siinä säännöllisen työajan enimmäismäärä on yhä enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan kuitenkin laissa nimenomaisesti säädetyissä töissä järjestää jaksoissa. Työt ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä on tehtävä toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi jokaisena vuorokauden tuntina seitsemänä päivänä viikossa tai ainakin pääosan vuorokaudesta. Tällöin työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Lain 7 §:ssä oleva luettelo jaksotyöajan käyttöalasta on aiempaa yleisempi ja väljempi. Laissa säädetty jaksotyöluettelo on yhä tyhjentävä.

Työaikalain 8 §:ssä säädetään niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä työntekijällä saadaan teettää säännöllistä yötyötä eli kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan sijoittuvaa työtä. Yötyön teettäminen on sallittua muun muassa jaksotyöaloilla riippumatta siitä, onko työ järjestetty jaksotyöksi (”Yötyötä saa teettää säännöllisesti työssä, joka saadaan järjestää 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi.”). Yötyö on muun ohessa sallittua myös vuorotyössä riippumatta käytössä olevien vuorojen lukumäärästä.
Yötyötä voidaan siis teettää kaikissa työaikalain 7 §:ssä säädetyissä töissä, vaikka työaikaa ei tosiasiassa olisi järjestetty jaksoihin. Peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärästä on säädetty lain 8 §:n 5 momentissa ja sen mukaan yövuoroja voi jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä olla peräkkäin enintään viisi. Yövuoro on sellainen vuoro, jossa vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan.

SAK ry pyysikin heti työaikalain voimaantulon aikaan työneuvostoa lausumaan peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärän rajoituksesta. Työneuvostolta pyydettiin vastausta siihen, soveltuuko mainittu rajoitus työhön, joka ylipäänsä voidaan järjestää jaksotyöksi vai koskeeko se vain tosiasiassa jaksotyöksi järjestettyä työtä.

Työneuvosto kiinnitti lausunnossaan TN 1478-20 (20.1.2020) huomiota siihen, että yötyön teettäminen laajentui 1.1.2020 jaksotyöksi tosiasiassa järjestetyn työn ohella työhön, jossa työnantaja ylipäänsä saa järjestää säännöllisen työajan jaksoihin. Riittävää säännöllisen yötyön teettämisen kannalta on siis se, että työ kuuluu lain 7 §:n mukaiseen jaksotyöaikaluetteloon. Yötyön teettämisen edellytyksenä ei näin ollen ole se, että työ on myös tosiasiallisesti järjestetty jaksoihin. Työaikalain 8 §:n 5 momentissa on sen selkeänä pidettävän sanamuodon mukaan rajoitettu peräkkäisten yövuorojen määrää vain ”jaksotyössä”. Viimeksi mainittu rajoitus koski työneuvoston näkemyksen mukaan vain työtä, joka on tosiasiallisesti järjestetty jaksotyöajan mukaisiin jaksoihin. Rajoitus ei siis ulotu kaikkiin niihin töihin, joissa työaika voidaan lain 8 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan ylipäänsä järjestää jaksoihin.

Työneuvosto vastasi siis esitettyyn kysymykseen noudattaen työaikalain 8 §:n 5 momentin selkeää sanamuotoa, jossa viitataan tosiasiallisesti jaksotyönä järjestettyyn työhön.

Mikä työneuvosto?

Työneuvosto on vuonna 1946 perustettu työ- ja elinkeino­ministeriön hallinnon alalla toimiva riippumaton erityis­viranomainen, jonka toiminta perustuu lakiin työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista (400/2004). Työneuvosto voi antaa lausuntoja työaikalain, vuosilomalain, työturvallisuuslain ja nuorista työntekijöistä annetun lain soveltamisesta ja tulkinnasta. Lisäksi lausunto voidaan antaa siitä, onko yritykseen tai yritysryhmään sovellettava yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettua lakia. Lausunnon pyytämisen mahdollisuudesta on säädetty kussakin laissa erikseen.

Lausunnon pyytäjistä on myös säädetty. On hyvä huomata, että yksittäinen työnantaja tai työntekijä ei voi pyytää työneuvostolta lausuntoa.

Lausunnot ovat oikeudellisesti sitomattomia asiantuntija­lausuntoja. Työneuvoston kokoonpanoon kuuluu yhdeksän sivutoimista jäsentä, joista kolme on puolueettomia. Yksi puolueettomista jäsenistä nimitetään puheenjohtajaksi. Muut jäsenet edustavat työnantaja- ja työntekijätahoja. Valtioneuvosto nimittää jäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi.

Asiantuntijana
Jaana Paanetoja OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, Työneuvosto
Lakiratkaisut ja suosituksetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki