CTA Paikka

Testamentilla saadun omaisuuden edelleen testamenttausoikeus

20.8.2011
harri
Harri Vento

Ratkaisussa KKO 2007:21 oli kyse tilanteesta, jossa A oli testamentissaan määrännyt, että hänen omaisuutensa oli ensiksi menevä täysin omistusoikeuksin hänen pojalleen B:lle ja B:n kuoleman jälkeen tämän rintaperillisille sekä ettei B:n puolisolla ollut avio-oikeutta tuohon omaisuuteen. Vähän ennen kuolemaansa B lahjoitti valtaosan omaisuudestaan puolisolleen. Kysymys oli siitä, oliko puoliso velvollinen palauttamaan B:n hänelle lahjoittaman omaisuuden arvon B:n pojalle.

Korkein oikeus lähti siitä, että vakiintuneiden tulkintasääntöjen mukaan testamentin tärkein vaikutus on siinä, että ensisijainen saaja ei ole oikeutettu itse testamentilla määräämään siitä omaisuudesta, jota toisen hyväksi tehty toissijaismääräys koskee, ellei testamentista erityisesti muuta johdu. Korkein oikeus totesi, että tarkasteltavana olevassa tapauksessa ei ollut perusteita katsoa, ettei tämä testamenttauskielto olisi sitonut ensisijaista testamentin saajaa. Korkein oikeus totesi, että vakavasti sairastunut ensisijainen testamentin saaja oli muutamia vuosia ennen kuolemaansa tekemillään rahalahjoituksilla toteuttanut sen, mitä hän ei olisi voinut testamentilla pätevästi tehdä. Menettelyn ilmeisenä tarkoituksena oli ollut pitää lahjoitukset salassa rintaperilliseltä, koska lahjoitukset olivat tapahtuneet lyhyehkön ajan kuluessa eikä niistä oltu tehty lahjakirjoja tai lahjaveroilmoituksia. Korkein oikeus katsoi, että lahjoituksiin oli ryhdytty, jotta voitaisiin kiertää testamentin toissijaismääräyksestä johtuvaa testamenttauskieltoa. Lahjoituksilla oli huomattavilta osin tosiasiallisesti tyhjäksi testamenttiin sisältynyt toissijaismääräys, jolloin lopputulos ei ollut testamentin tekijän tarkoituksen mukainen. Lahjoituksilla oli siten loukattu toissijaismääräykseen perustuvaa rintaperillisen oikeutta.

Oikeusjärjestys ei anna suojaa testamenttauskiellon kiertämisen kaltaiselle moitittavalle menettelylle. Oikeusjärjestyksessä on vastaavien palauttamisvaatimusten menestymiseltä edellytetty yleensä, että edunsaaja on ollut vilpillisessä mielessä ja että palauttamisvaatimus on tehty kohtuullisessa ajassa. Tässä tapauksessa Korkein oikeus arvioi palauttamisen edellytysten olleen olemassa.

KKOUusimmat Artikkelit
Katso kaikki