Luottokorttiyhtiön vastuu kuluttajasuojalain nojalla myyjän sopimusrikkomuksesta

20.8.2011
harri
Harri Vento

Ratkaisu KKO 2007:6 käsittelee tilannetta, jossa luotto, jonka Luottokunnan myöntämän Visa-kortin haltija sai maksaessaan hankkimiaan kulutushyödykkeitä luotolla, oli kuluttajasuojalain tarkoittama hyödykesidonnainen luotto. Kysymys oli siitä, oliko Luottokunta kuluttajasuojalain 7 luvun 13 §:n 1 momentin nojalla vastuussa myyjän sopimusrikkomuksesta.

Korkein oikeus lähti ratkaisussaan siitä, että Visakorttia voidaan käyttää laajasti maksuvälineenä kulutushyödykkeiden hankinnassa. Sellaisten yritysten ja elinkeinonharjoittajien piiri, joiden myyntitoimintaa kortin käytöllä rahoitetaan, on maailmanlaajuisesti suuri. Kuluttajalla on siten laajat mahdollisuudet valita myyjä, jolta hän hyödykkeen hankkii. Kuluttajalla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta käyttää kortin sisältämää luottoa hankkimalla hyödyke sellaiselta myyjältä, joka ei em. järjestelmään ole liittynyt, jolloin kuluttaja ei voi tässä suhteessa vapaasti valita luoton käyttötapaa. Usein varsinkin ns. etämyynnissä luottokorttijärjestelmää perustuva luotto on usein ainoa mahdollisuus hyödykkeen maksamiseen.

Korkein oikeus totesi, että hyödykesidonnaisen luoton käsitettä ei ole perusteltua tulkita niin ahtaasti, että sellainen luotto olisi kyseessä vain silloin, kun kyseisen hyödykkeen tai hyödykkeitä myyvän elinkeinonharjoittajan luototuksesta on nimenomaisesti sovittu luotonantajan ja myyjän välillä. Luottoa voidaan pitää hyödykesidonnaisena laajempienkin kuluttaja luotottamista koskevien järjestelyjen, kuten luottokorttijärjestelyjen yhteydessä. Tällöin ei ole välttämätöntä se, että myyjä ja luottokortin liikkeellelaskija olisivat suoraan sopimussuhteessa toisiinsa. Riittävää on se, että myyjä on sitoutunut luottojärjestelyyn sopimalla siitä yhden kokonaisuuden muodostavan luottokorttiyhteisön jonkun luotonantajan kanssa. Visakorttiin liittyvää kuluttajien luotottamista koskeva järjestely perustuu luottokorttiyhteisön ja myyjien välisiin ja toisaalta luottokorttiyhteisen sisäisiin sopimuksiin. Kuluttajan kortilla maksetun hyödykkeen hankkimiseksi saama luotto perustuu sopimuksiin nojautuvaan myyjän myyntitoiminnan rahoittamista koskevaan järjestelyyn. Korkein oikeus totesi, että hankittaessa kulutushyödykettä tällä tavoin luotonantajan ja myyjän välille muodostuu kuluttajaan nähden etujenyhteys.

Kortinhaltija voi korttiin sisältyvällä luotolla hankkia hyödykkeitä laajasti järjestelmään kuuluvilta myyjiltä. Hän ei kuitenkaan voi käyttää luottoa hyödykkeen hankkimiseen sellaiselta myyjältä, joka ei kuulu sanotun luottojärjestelyn piiriin, minkä vuoksi visakorttiin sisältyvää luottoa ei olekaan perusteltua pitää sellaisena luottona, jonka käyttötavan kuluttaja voi itse valita. Korkein oikeus päätyi siihen, että visakorttiin sisältyvä luotto on kuluttajasuojalaissa tarkoitettu hyödykesidonnainen luotto, ja Luottokunta oli vastuussa myyjän sopimusrikkomuksesta. Luottokunta velvoitettiin näin ollen korvaamaan kortinhaltijalle myyjän toimittamatta jättäminen tilattujen tuotteiden Visakortilla maksettu arvo.

KKOUusimmat Artikkelit
Katso kaikki