CTA Paikka

Yleisohje henkilöstörahaston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja arvonmäärityksestä 11.6.2013

15.10.2013
jarmo
Jarmo Leppiniemi

Yleisohje korvaa annetun yleisohjeen Henkilöstörahaston tilinpäätöstä koskevat määräykset ja ohjeet (28.2.2006) sekä Yleisohjeen henkilöstörahaston arvonmääritystä (2.4.1991). Yleisohjetta tulee soveltaa tilikausilla, jotka alkavat 1.9.2013 tai sen jälkeen, estettä ei ole ohjeen aiemmalle soveltamiselle.

Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta säännellään myös henkilöstörahastolaissa. Toimintakertomuksessa on muun muassa annettava tietoja sellaisista henkilöstörahaston tilan ja sen toiminnan arvostelemista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa, sekä rahaston kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyä. Toimintakertomuksessa on tehtävä ehdotus rahaston ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Yleisohjeen liitteenä on kirjanpitolautakunnan antamat henkilöstörahastoja koskevat tuloslaskelma- ja tase­kaavat. Kaavat eroavat kirjanpitoasetuksen liikekaavoista sekä erityiskirjanpito­velvollisille asetuksessa annetuista kaavoista. Yleisohjeessa ohjataan myös liitetietojen antamista ja toimintakertomuksen sisältöä ja laatimista.

Henkilöstörahaston varojen sekä kunkin jäsenen rahasto-osuuden arvo määritetään rahaston tilinpäätöspäivänä. Arvonmäärityksessä varat arvostetaan käypään arvoon. Arvonmäärityksen ensisijainen tarkoitus on selvittää rahasto-osuuksien suuruus tilanteessa, jossa rahaston jäsenet nostavat rahasto-osuutensa tai osan niistä. Varojen arvon määrittäminen käypään arvoon koskee ainoastaan jäsenosuuspääoman sijoituksia. Se ei koske henkilöstörahaston muun rahasto­pääoman sijoituksia tai henkilöstörahaston muuta omaisuutta.

Varojen arvostaminen käypään arvoonsa tarkoittaa lähtökohtaisesti niistä realisoitaessa todennäköisesti saatavan rahamäärän selvittämistä. Toden­näköiseen luovutushintaan voivat vaikuttaa myös realisoitavien varojen määrä ja realisointiin käytettävissä oleva aika.

Henkilöstörahaston tilinpäätöspäivä, tilikauden päättymispäivä,
on aina arvonmäärityspäivä. Sijoitettujen varojen käypä arvo voi muuttua arvonmäärityspäivän jälkeen ennen arvonmäärityslaskelmien laatimista. Rahaston arvo määritetään tällöinkin arvonmäärityspäivän tilanteen mukaisesti.

Sijoitukset pörssinoteerattuihin arvopapereihin arvostetaan arvonmäärityspäivänä vallinneen markkinahinnan mukaisesti paitsi, jos markkinahinta on vinoutunut poikkeuksellisista seikoista johtuen. Markkinahinnaksi katsotaan arvopaperilla kaupankäynnissä arvonmäärityspäivänä tehtyjen kauppojen alin kauppahinta. Ellei arvonmäärityspäivältä ole saatavissa kauppakurssia, arvona käytetään arvopaperin viimeksi noteerattua ostokurssia. Näin saadusta arvosta vähennetään kaupasta aiheutuvat todennäköiset­ erilliskustannukset. Jos markkinahinta on arvonmäärityspäivänä poikkeuksellisen korkea tai alhainen ja on ilmeistä, ettei henkilöstörahaston sijoitusten realisointihinta vastaisi markkinanoteerausta, arvonmäärityksessä on pyrittävä eliminoimaan poikkeuksellisten tekijöiden vaikutus.
Sijoitukset julkisesti noteeraamattomiin osakkeisiin ja osuuksiin arvostetaan niiden todennäköiseen luovutushintaan arvonmäärityspäivänä vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla todennäköisillä erilliskustannuksilla. Jos henkilöstörahastolle on tehty sitova osakkeiden tai osuuksien ostotarjous, voidaan ne arvostaa tarjouksen mukaiseen hintaan. Vastaavasti jos henkilöstörahastolla on osakassopimuksen perusteella mahdollisuus osakeyhtiölain mukaisesti lunastuttaa yhtiöllä omistamiaan osakkeita, voidaan osakkeet arvostaa sopimuksen perusteella tai muuten määräytyvään lunastushintaan.

Jos osakkeiden tai osuuksien todennäköisen luovutushinnan määrittämiselle ei ole muuta luotettavaa perustetta, arvostetaan ne osakkeen tai osuuden tuottoarvon ja substanssiarvon perusteella edellyttäen, että osakkeille tai osuuksille on kohtuullisella todennäköisyydellä tarjolla kyseisen yrityksen tai sen osan hankkimisesta kiinnostunut ostaja siinä vaiheessa, kun osakkeita tai osuuksia tosiasiassa realisoidaan. Liiketoimintaa jatkuvasti ja suunnitelmallisesti harjoittavan, voittoa tavoittelevan yrityksen arvo ja sen pohjalta matemaattisesti laskettava yrityksen osakkeen tai osuuden arvo arvioidaan lähtökohtaisesti tuottoarvon perusteella. Substanssiarvon merkitys korostuu yrityksen ollessa todennäköisesti lopettamassa toimintansa. Osakkeen tai osuuden arvo määritetään yleensä substanssiarvon perusteella myös silloin, kun tuottoarvo on substanssi­arvoa alhaisempi.

Tuottoarvo pyritään määrittelemään yrityksestä tulevaisuudessa odotettavissa olevien nettotulojen nykyarvona osakkeen- tai osuudenomistajan näkö­kulmasta. Jos tuottoarvon määritys joudutaan perustamaan yrityksen menneisyyttä koskeviin tietoihin, lasketaan se yleensä kolmen viimeisimmän tilinpäätöksen tietojen perusteella. Substanssiarvo pyritään määrittelemään yrityksen nettovarojen arvonmäärityspäivän likvidaatioarvona. Substanssiarvon määritys joudutaan yleensä perustamaan yrityksen viimeisimmän taseen tietoihin. Erikseen luovutettavissa olevia varoja vastaavat tase-erät arvostetaan todennäköiseen luovutushintaansa.

Kun osakkeiden tai osuuksien arvo johdetaan kyseisen yrityksen arvosta, on niiden matemaattisen arvon ohella otettava huomioon osakkeiden tai osuuksien omistusosuuden ja äänivaltaosuuden mahdolliset vaikutukset todennäköisen luovutushinnan suuruuteen.

Jos henkilöstörahaston sijoituksille julkisesti noteeraamattomiin osakkeisiin tai osuuksiin ei niiden vähäisen omistus- ja äänivaltaosuuden vuoksi tai muusta sellaisesta syystä todennäköisesti ole tarjolla ostajaa, kun osakkeita tai osuuksia tosi­asiassa pitäisi realisoida, katsotaan ne varojen arvoa määritettäessä arvottomiksi.

Sijoitukset julkisesti noteeraamattomiin joukkovelkakirjoihin, sijoitus- ja yritystodistuksiin sekä velkakirjoihin arvostetaan niiden todennäköiseen luovutus­hintaan arvomäärityspäivänä vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla todennäköisillä erilliskustannuksilla.

Velkakirjan todennäköisenä luovutushintana pidetään velkakirjasta saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa. Markkina­korkona pidetään saamistodistuksen juoksuaikaa vastaavaa Euribor-korkoa tai Suomen Pankin viitekorkoa taikka ulkomaanrahan määräisten saamistodistusten osalta niitä vastaavaa kansainvälistä, yleisesti noteerattua viitekorkoa arvonmäärityspäivänä. Velkakirja voidaan arvostaa myös sitä ominaisuuksiltaan vastaavan, julkisesti noteeratun velkakirjan markkinahinnan perusteella. Jos velkakirjan ehtojen mukainen korko ei poikkea olennaisesti markkinakorosta, voidaan velkakirja arvostaa saamisen arvonmääritys­päivänä jäljellä olevaan määrään.

Sijoitukset kiinteistöihin sekä kiinteistö- ja asuntoyhteisöjen osakkeisiin tai osuuksiin arvostetaan niiden todennäköiseen luovutushintaan arvonmääritys­päivänä vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla todennäköisillä erilliskustannuksilla. Arvostusta ei voida perustaa esimerkiksi kiinteistön tekniseen arvoon tai nykykäyttöarvoon, joilla ei ole yhteyttä kiinteistön realisointimahdollisuuksiin.

Kiinteistöjen sekä kiinteistö- ja asunto-osakkeiden tai -osuuksien todennäköinen luovutushinta voidaan määritellä myös laillistetun kiinteistönvälittäjän antaman hinta-arvion tai muun vastaavan luotettavan selvityksen perusteella.

Muut kuin edellä mainitut sijoitukset arvostetaan soveltaen vastaavia arvostusperiaatteita ja ottaen erityisesti huomioon sijoitusten mahdollinen luonne joko oman pääoman ehdoin tai lainaehdoin tehtyinä sijoituksina.

Kirjanpitoaineiston säilytysajoissa henkilöstörahaston on noudatettava kirjanpitolain säännöksiä. Muuhun lainsäädäntöön, kuten esimerkiksi työttömyysturva- ja työsopimuslakiin, saattaa sisältyä kirjanpitolain vähimmäissäilytysaikoja pidempiä tiedonantovelvollisuuksia. Näiden tietojen tuottamiseksi saattaa olla perusteltua säilyttää jäsenten rahasto-osuuksien arvonlaskentaan liittyvät tiedot pidempään kuin kirjanpitolainsäädäntö velvoittaa.

Henkilöstörahaston arvonmääritys on dokumentoitava yksityiskohtaisella laskelmalla. Laskelmasta tulee käydä ilmi sekä jäsenosuuspääoman sijoitusten että jäsenten rahasto-osuuksien arvon muodostuminen. Laskelmaan on tase-erittelyjen tapaan liitettävä tiedot markkina-arvoista, asiantuntijoiden hinta-arviot, lausunnot ja vahvistukset, yrityksen osakkeiden tai osuuksien arvonmäärityksen perustana olleet tilinpäätöstiedot ynnä muut sellaiset selvitykset, joihin laskelmassa käytetyt arvot perustuvat.

Jokaiselle henkilöstörahaston jäsenelle on annettava viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen kirjallinen selvitys hänen osuuteensa liitetystä henkilöstörahastoerän ja sen lisäosan osasta sekä niiden perusteista ja hänen osuutensa arvosta ja tämän jakautumisesta sidottuun ja nostettavissa olevaan osaan. Jäljennökset selvityksistä on säilytettävä arvonmäärityksen dokumentaationa.

 

 

KILAUusimmat Artikkelit
Katso kaikki