Sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen tuoton kirjaaminen

Kapitalisaatiosopimus on vakuutus­yhtiöön tehty sijoitus. Lausunnon kohteena olevassa kapitalisaatiosopimuksessa vakuutusyhtiö oli luvannut sijoitukselle vuotuisen takuutuoton. Sen sijaan sijoitettua pääomaa se ei ollut turvannut, vaan takaisinmaksettava määrä riippui niiden markkinanoteerattujen sijoitusten arvon kehityksestä, mihin sopimus oli sidottu. Kirjanpitolautakunta otti kantaa muun muassa siihen, voiko sijoituksen tehnyt kirjanpitovelvollinen tulouttaa takuutuoton, jos sijoituksen takaisinmaksettava määrä on alentunut indeksin alentumisen johdosta.

Kirjanpitolautakunta katsoi, että pääomaltaan turvaamattomalle kapitalisaatio­sopimukselle suoritettua takuutuottoa voitiin käsitellä kirjanpidossa tuottona silloinkin, kun tuoton määrä oli pääoman arvon alentumista pienempi.

Kapitalisaatiosopimuksen pääomaa tuli kirjanpitolautakunnan mukaan käsitellä pysyviin vastaaviin kuuluvana sijoituksena. Mahdollinen arvonalennus tuli vähentää KPL 5:13 §:n mukaisesti eli silloin, kun sijoituksen todennäköisesti kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi.

Jos sijoituksella on markkinanoteeraus (esimerkiksi pörssikurssi), tämä kuvaa parhaiten sijoitukseen liittyviä tulon­odotuksia. Ellei markkinahintaa ole, tulonodotuksia kuvaa parhaiten sijoituksen tuottamien rahavirtojen nykyarvo. Jos sijoituksen arvo on olennaisesti kirjan­pitoarvoa alempi, erotus on lähtökohtaisesti vähennettävä vuosikuluna. Vähentämistä ei kuitenkaan vaadita, ellei arvonalentumista voi pitää luonteeltaan pysyvänä. Jos arvonalentuminen jätetään vähentämättä sillä perusteella, ettei se ole pysyvä, kirjanpitovelvollisen tulee kyetä osoittamaan luotettavasti sen tilapäisyys. Arvonalentuminen sekä se seikka, jonka perusteella alentuminen ei ole pysyvä, tulee mainita liitetietona.