Poistoaika, aineettoman hyödykkeen käsite ja tilinpäätöskäsittely
Hakijan toimialana on moottoriteiden suunnittelu, rakentaminen, rahoittaminen ja kunnossapito. Hakija on tehnyt Tiehallinnon kanssa ns. kokonaishoitopalvelusopimuksen. Sen mukaan hakijalla on sopimuskauden ajan käyttö- ja hallintaoikeus hanketta koskevaan maa-alueeseen. Omistusoikeutta rakentamaansa ja ylläpitämäänsä tiehen hakijalla ei ole. Sopimusajan, yleensä 25 vuotta, jälkeen hakijan tekemät investoinnit siirtyvät Tiehallinnon omistukseen ja hallintaan.
Tilaaja maksaa hakijalle vuosittain palvelumaksun. Se on mitoitettu niin, että maksun rutiiniosa kattaa hakijan kiinteät ja muuttuvat kulut. Hakija voi saada palvelumaksuun myös lisäosuuden. Se määräytyy palvelun hyvyyden perusteella. Hyvyyttä mitataan tien käytettävyydellä, suorituskyvyllä ja kestävyydellä. Lisäosa mahdollistaa voiton muodostumisen. Palvelumaksun lisäosuus voi kasvattaa tai alentaa palvelumaksua enintään 10 prosenttia.
Kirjanpitolautakunta lausui, että palvelumaksuja voidaan käsitellä juoksevassa kirjanpidossa suorite- tai maksuperusteella. Mahdollista on käyttää laskutusperustettakin, kunhan laskutuksen perusteen olemassaolo ensin varmistetaan. Tilinpäätöstä laadittaessa tulee selvittää sovitun maksumekanismin mukaisesti määräytyvä palvelumaksutuottojen lopullinen määrä tai ainakin mahdollisimman tarkka arvioi siitä.
Tien rakentamisesta hakijalle aiheutuvat investoinnit ja muut rakentamisen menot hakijan tulee merkitä lähtökohtaisesti pysyvien vastaavien ryhmään Aineettomat hyödykkeet. Merkinnät tehdään aineettomiin eikä aineellisiin hyödykkeisiin siltä osin kuin hakijalla on ainoastaan hallintaoikeus puheena oleviin eriin. Omistusoikeushan on ainakin pääasiassa Tiehallinnolla. Aktivoitujen aineettomien hyödykkeiden hankintameno tulee vähentää suunnitelman mukaisina poistoina. KPL 5:11 §:ssä poistoajan ehdottomaksi enimmäispituudeksi on säädetty 20 vuotta. Siltäkään osin kuin tehdyn sopimuksen perusteella aineettoman menon vaikutusaika on 25 vuotta, 20 vuoden enimmäisaikaa ei ole mahdollista ylittää. Vuotuiseen huoltoon ja korjaustöihin liittyvät menot tulee vähentää vuosikuluina.
Aineettoman menon käsite on esitetyssä ratkaisussa kirjanpitolautakunnan aiemmissa lausunnoissaan linjaaman periaatteen mukainen. Esimerkiksi vuokralaisen vuokraamiinsa tiloihin tekemien peruskorjausten samoin kuin huoneistoa asunto- tms. osakkeiden perusteella hallitsevan osakkeenomistajan (taloyhtiön omistamaan) huoneistoon tekemien peruskorjausten menot tulee vähentää joko vuosikuluina tai jaksotettuina suunnitelman mukaisin poistoin (KILA 1999/1588). Oman rakennuksen peruskorjausmenoa koskee lähtökohtaisesti aktivointivelvollisuus (KPL 5:5 §) joko osana rakennuksen hankintamenoa tai erillisenä poistokohteena (kirjanpitolautakunnan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista 27.9.1999).
