CTA Paikka
CTA Paikka

Pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittely tilinpäätöksessä

21.5.2014
jarmo
Jarmo Leppiniemi

Lausunnon hakija kuvasi tilannetta, johon liittyviä koronvaihtosopimuksia lausuntopyyntö koski. Rahoittaakseen investointejaan yritys (joka ei ole pieni kirjanpitovelvollinen) on ottanut pankista vuonna 2007 lainan, jonka pääoma on 2 miljoonaa euroa, juoksuaika 10 vuotta ja korko Euribor 3 kk + 2,5 prosenttiyksikköä. Yritys on tehnyt saman pankin kanssa koronvaihtosopimuksen, jonka mukaan osapuolet vaihtavat vaihtuvaa ja kiinteää korkoa. Koronvaihtosopimus on ollut voimassa lainan nostohetkestä lähtien, sen juoksuaika sekä nimellispääoma vastaavat lainan juoksuaikaa ja nimellispääomaa. Yrityksen koronvaihtosopimuksen perusteella saama vaihtuva korko vastaa pankkilainasta maksettavaa korkoa, Euribor 3 kk + 2,5 prosenttiyksikköä, ja yritys maksaa kiinteää korkoa 4,5 prosenttia. Suojaussuhteesta ei ole laadittu erillistä dokumentaatiota eikä suojaussuhteen tehokkuutta ole testattu.

Yritys laatii kirjanpitonsa ja tilinpäätöksensä kirjanpitolain mukaan ja arvostaa rahoitusinstrumenttinsa KPL 5:2 §:n mukaisesti. Hakijan mukaan yritys on käsitellyt koronvaihtosopimuksen tilinpäätöksessään suojaavana, eikä ole kirjannut sopimuksen käypää arvoa (arvostusvoittoa tai -tappiota). Yritys on kirjannut sopimusperusteiset korot lineaarisesti, ajan kulumisen perusteella. Tilikauden neljännellä kvartaalilla yritys on lyhentänyt pankkilainaa siten, että tilinpäätöshetkellä lainapääomaa on jäljellä 1,8 milj. euroa. Koronvaihtosopimukseen ei ole tehty muutoksia. Tilinpäätöshetkellä koronvaihtosopimuksen markkina-arvo on 450 000 euroa negatiivinen. Markkina-arvo on sopimuksen vastapuolena olevan pankki A:n määrittämä, ja se perustuu markkinakoroilta diskontattujen sopimusperusteisten kassa­virtojen nykyarvoon.

Hakija tiedusteli kirjanpitolautakunnalta seuraavia seikkoja:

1. Voidaanko yllämainittua johdannaissopimusta käsitellä suojaavana?

2. Jos johdannaissopimukseen voidaan soveltaa kirjanpidossa suojauslaskentaa, onko arvostusvoiton tai -tappion kirjaamatta jättäminen hyvän kirjanpitotavan mukaista?

3. Muuttaako lainapääoman lyhentäminen kannanottoa, eli voidaanko koronvaihtosopimusta käsitellä edelleen suojaavana (ja jättää tällä perusteella arvostustappio kirjaamatta), vaikka lyhennyksen jälkeen suojauskohteena olevan lainan pääoma on pienempi kuin suojaavan koronvaihtosopimuksen nimellispääoma?

4. Mikä on hyvän kirjanpitotavan mukainen käsittelytapa, ellei koronvaihtosopimusta enää voida käsitellä suojaavana?

5. Jos yritys järjestelee johdannaissopimuksen uudelleen siten, että se purkaa aikaisemman johdannaissopimuksen ja tekee uuden erillisen johdannaissopimuksen, jonka nimellispääoma vastaa lyhennettyä lainapääoma, voidaanko uudelleenjärjesteltyä johdannaissopimusta käsitellä kirjanpidossa suojaavana?

6. Huomioitava on, että johdannaissopimuksen sopimusperusteinen vaihtuva korko vastaa edelleen lainan vaihtuvaa korkoa, ja että uudelleenjärjestelyyn liittyvä aikaisemman johdannaissopimuksen purkamisesta aiheutuneiden kulujen käypä arvo sisältyy kiinteään korkoon marginaalin muodossa. Jos järjestelyä voidaan pitää edelleen suojaavana, voidaanko purkamisesta aiheutuneet kulut sisällyttää edelleen suojaussuhteeseen vai tuleeko niitä käsitellä suojauksesta erillisenä tapahtumana?

Hakijan mukaan lainaan liittyy erityisiä ehtoja, ns. kovenantteja. Ne koskevat muun muassa yrityksen omavaraisuusastetta. Kovenanttiehtojen rikkoutuessa pankilla on mahdollisuus eräännyttää laina välittömästi. Lausunnon hakija tiedusteli kovenanttiehtojen tilinpäätöskäsittelystä seuraavat kolme seikkaa:

7. Ellei yritys ole rikkonut kovenanttiehtoja tilikauden aikana tai tilinpäätöshetkellä, tuleeko niistä antaa tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa tai toimintakertomuksessa?

8. Jos yritys on tilikauden aikana rikkonut lainaan liittyvän kovenananttiehdon mutta tilanne on tilinpäätöshetkeen mennessä korjaantunut esimerkiksi kovenanttiehtojen muuttamisen seurauksena, tuleeko tapahtuneesta esittää tietoja toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksessä?

9. Jos kovenanttiehto on tilinpäätöshetkellä rikkoutunut, eikä yritys ole saanut rahoittajalta ns. waiveria, mitä tietoja tilanteesta tulee esittää toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä? Tuleeko lainapääoma esittää tilinpäätöksessä lyhytaikaisena? Huomioitavaa on, että neuvottelut yrityksen ja rahoittajan välillä ovat käynnissä tilinpäätöksen laadintahetkellä. Miten tilanne muuttuu, jos waiver on saatu tilinpäätöshetken jälkeen?

Kirjanpitolautakunta totesi, että hakemuksessa on kyse velan ja siihen liittyvän johdannaissopimuksen tilinpäätöskäsittelystä, kuten velasta aiheutuvien hoitomenojen ja johdannaissopimuksesta aiheutuvien tulojen ja menojen tuloslaskelmaan merkitsemisestä sekä johdannaissopimuksen arvostamisesta ja järjestelystä annettavista tiedoista. Kirjanpitolautakunta rajasi tarkastelunsa yksinomaan hankintamenottomiin koronvaihtosopimuksiin. Lautakunta totesi, ettei koronvaihtosopimuksista tavanomaisesti suoriteta erillistä hankintamenoa.

Rahoituskulujen merkitseminen tuloslaskelmaan

Kirjanpitolautakunta viittasi lausuntoonsa 1878/2011, jossa se on käsitellyt samankaltaista tilannetta kuin mistä lautakunnalta nyt kysytään. Velkapääomaa suojaavasta koronvaihtosopimusjärjestelystä aiheutuvien rahoitusmenojen tuloslaskelmaan merkitsemisestä siinä todetaan:

” – – sopimusten toimiessa kirjanpitovelvolliselle suotuisasti, olisi sopimusten perusteella koronvaihdon johdosta saavutetut säästöt kirjattava korkomenoja vähentäväksi oikaisuksi. Kirjanpitolautakunta katsoo, että suojaustarkoituksessa saavutetut korkomenojen vähennykset eivät ole rahoitustuottoja vaan luonteensa mukaisesti rahoituskulujen oikaisueränä käsiteltävä erä, joiden huomioon ottamisen jälkeen rahoituskulut osoittaa sopimuksilla suojatun todellisen rahoitusmenojen määrän.”

Lautakunta katsoi, ettei esillä olevassa tapauksessa ole syytä poiketa aiemmassa lausunnossa esitetyistä periaatteista. Oikean ja riittävän kuvan mukaista on, että tuloslaskelmaan merkityt rahoituskulut vastaavat kirjanpitovelvolliselle aiheutunutta tosiasiallista kulua liiketoimintaa varten tehdystä vieraan pääoman ehtoisesta rahoitusjärjestelystä. Suojaustarkoituksessa tehdyn koronvaihtosopimuksen perusteella saatavat tuotot merkitään järjestelystä johtuvien rahoituskulujen oikaisueräksi.

Hakemuksen tilanteessa lainasopimuksen muuttuvakorkoinen rahoituskulu kirjataan rahoituskulut-tilin veloitukseksi ja kirjanpitovelvollisen johdannaissopimuksen perusteella pankilta saama samamääräinen tulo kirjataan rahoituskulut-tilin hyvitykseksi; samalle tilille merkitään myös johdannaissopimuksen perusteella veloitukseksi kiinteäkorkoinen meno. Kun muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, on järjestelystä tuloslaskelmaan merkittävä rahoituskulujen nettomäärä kiinteän koron suuruinen. Nämä rahoitukseen liittyvät menot jaksotetaan tilikauden kuluiksi KPL 5:1 §:n mukaisesti. Sopimusjärjestelystä kirjanpitovelvolliselle mahdollisesti aiheutuva taloudellinen hyöty – tilanteessa, jossa maksettava kiinteä korkomeno on alempi kuin lainasopimuksen muuttuvan koron määrä – ei ilmene tuloslaskelmasta.

Sellaisia koronvaihtosopimuksia, joihin ei liity vastaavaehtoista velkaerää tai muuta suojattavaa kohdetta, käsitellään toisin siltä osin kuin suojaavaa kohdetta ei ole. Niihin perustuvat tulot merkitään bruttoperiaatteen mukaisesti rahoitustuottoihin ja menot rahoituskuluihin

Sopimusjärjestelyn arvostaminen ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen arviointi

KPL 5:2 §:n mukaisessa arvostamisessa saamisiin, rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereihin sekä velkoihin sovelletaan tilinpäätöksen yleisiinperiaatteisiin (KPL 3:3.1 §) kuuluvaa erillisarvostusta. Kukin erä arvostetaan erikseen. Hakemuksen tarkoittama velka arvostetaan nimellisarvonsa nojalla (KPL 5:2 §). Koska koronvaihtosopimuksella ei ole hankintamenoa, sen arvostamisessa ei ole merkitystä sillä, onko koronvaihtosopimus suojaava vai ei.

KPL 5:2 §:n kannalta hakemuksessa kuvatussa järjestelyssä on taloudellisesti kyse kiinteäkorkoista velkaa vastaavasta tilanteesta, jossa velkamäärä merkitään taseen vastattaviin ja koronvaihtosopimuksesta annetaan kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen edellyttämät liitetiedot. Koronvaihtosopimusta ei merkitä taseeseen, koska sillä ei ole hankintamenoa. Tässä perustilanteessa tuloslaskelmaan ja taseeseen merkittävät tiedot ovat yhdenmukaiset kiinteäkorkoista lainaa koskevien tietojen kanssa. Varovaisuuden periaatteen ja KPL 5:2 §:n nojalla koronvaihtosopimuksen kohonneesta arvosta aiheutunutta arvostusvoittoa ei merkitä taseeseen.

Negatiiviseen arvonmuutokseen liittyvää realisoitumatonta tappiota ei merkitä taseeseen. Rahoitusomaisuuteen merkittyjen erien arvostamisessa noudatettava alimman arvon periaate ei toimi samalla tavalla taseen ulkopuolisten vastuiden kohdalla. Kun taseeseen ei ole merkitty hankintamenoa, ei tällaisen taseeseen sisältymättömän erän osalta ole riskiä yliarvostuksesta, toisin kuin taseen omaisuuseriin merkittyjen arvojen kohdalla. Kun arvioidaan, onko tietty tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuva vastuu muuttunut kirjanpitovelvollisen kannalta taseeseen merkittäväksi velaksi, menettely on erilainen kuin taseen varallisuuserien arvostamisessa. Vailla hankintamenoa olevan sopimuksen tilinpäätöshetken negatiivista markkina-arvoa ei merkitä rahoitusvälineestä aiheutuvaksi velkaeräksi taseeseen, ellei vastuu ole realisoitunut.

Realisoitumisen osalta saadaan tarkempaa johtoa vastaisia menoja ja menetyksiä sekä pakollista varausta koskevasta jäljempänä käsiteltävästä KPL 5:14 §:stä. Jos koronvaihtosopimuksen luonne taikka sisältö muuttuu, esimerkiksi lainakomponentin muutosten tai irtisanomisen johdosta, oikean ja riittävän kuvan vaatimus edellyttää tilinpäätöksen laatijalta erityisen huolellista harkintaa. Lainaan liittyvän johdannaissopimuksen arvonmuutokset taikka ehtojen muutokset saattavat aiheuttaa velvoitteita, jotka täyttävät KPL 5:14 §:ssä tarkoitetut vastaisen menetyksen tai pakollisen varauksen muodostamisen edellytykset.

Liitetiedot

KPA 2:2.3 §:n nojalla kustakin johdannaislajista on esitettävä liitetietona johdannaisten käypä arvo, jos tämä voidaan luotettavasti määritellä, sekä tiedot johdannaisten käytön laajuudesta ja luonteesta, jos johdannaisia ei ole arvostettu KPL 5:2 a §:n mukaisesti käypään arvoon (KPA 2:2.3 §). Kirjanpitoasetuksen säännös ilmentää osaltaan KPL 5:2 §:n mukaisen menettelyn ja KPL 5:2a §:n tarkoittaman arvostamisen välistä eroa. Kirjanpitolautakunta katsoo oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan vaatimuksen nojalla, että koronvaihtosopimusjärjestelyn kokonaisuudesta on lisäksi esitettävä liitetieto, jos järjestely on lainakovenanttiensa tai muiden ehtojensa perusteella olennainen määrältään tai laadultaan. Liitetietoina ilmoitettavia seikkoja ovat ainakin järjestelyn keskeiset ehdot sekä järjestelystä mahdollisesti johtuvien taseeseen merkitsemättömien vastuiden määrä.

Jos järjestelyyn liittyvän yksittäisen johdannaissopimuksen käyttötarkoitus on osittainkin muuttunut esimerkiksi suojaavasta ei-suojaavaksi, muuttuneesta käyttötarkoituksesta tulee esittää liitetieto (KPA 2:2.3 §). Jos aiemmin on kerrottu, että koronvaihtosopimukset ovat suojaavia, selostetaan sopimusten muuttunut luonne.

Johdannaissopimusten arvostuksesta ja muista niitä koskevista seikoista voidaan esittää tietoja esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Johdannaiset sisältävät lainoihin liittyviä koronvaihtosopimuksia, jotka on tehty korkomenojen suojaamisen tarkoituksessa. Pitkäaikaisten lainojen vaihtuva korko on tällöin sidottu koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Irtisanotuista johdannaissopimuksista johtuva vastuu on merkitty taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Voimassa olevat sopimukset on kuvattu alla.
 

KILAUusimmat Artikkelit
Katso kaikki