CTA Paikka
CTA Paikka

Omaehtoinen lausunto verohuojennuspoistojen soveltuvuudesta suunnitelmapoistoiksi pien- tai mikroyrityksessä

KILA 2020/1999
18.5.2020 Leena Rekola-Nieminen Kuva iStock

Edellisellä kerralla, kun laki korotetuista poistoista oli voimassa, se koski suhteellisen pientä joukkoa yrityksiä, jotka useimmiten jo noudattivat suunnitelmanmukaisina poistoina hyödykekohtaisia poistoja ja poistoeromenettelyä. Nyt korotetut poistot ovat kaikkien kirjanpitovelvollisten käytettävissä, ja siksi ohjaus pien- ja mikroyrityksille koettiin tärkeäksi, jotta pienyritykset eivät tarpeettomasti ottaisi vain korotettujen poistojen takia poistoeromenettelyä käyttöönsä.

Omaehtoinen lausunto KILA 2020/1999

Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 (”verohuojennuslaki”) tuli voimaan 1.1.2020. Tässä kirjanpitolautakunnan omaehtoisessa lausunnossa käsitellään pien- ja mikroyritykselle soveltuvia menettelyitä päätettäessä poistosuunnitelmasta pysyvien vastaavien koneiden
ja kaluston hankintamenon jaksottamisessa verohuojennuslain mukaisesti sekä laadittaessa liitetietoja, joita edellytetään pien- ja mikroyritykseltä.

Lausunnon alussa KILA toteaa, että vuoden 2007 poistoyleisohjeen pienille kirjanpitovelvollisille antama helpotus käyttää koneiden ja kaluston kokonaismenojäännökseen perustuvaa menojäännöspoistomenettelyä on edelleen voimassa pien- ja mikroyrityksille (jatkossa yhteisnimike pienyritys).

Kuitenkin, jos pienyritys haluaa käyttää verohuojennuslain mukaisia korotettuja poistoja, tulee lain voimassaolo-
aikana hankittujen hyödykkeiden osalta noudattaa hyödykekohtaista käsittelyä lain voimassaoloajan. Lain voimassaolon päätyttyä voi mahdolliset hyödykekohtaiset tilit tai muutoin erillään seuratut hankintamenojen jäännökset yhdistää vastaavan varsinaisen kalustotilin menojäännöksen kanssa.

Pienyritys voi valita, haluaako käyttää korotettuja poistoja kaikkiin lain voimassaolon aikana tekemiinsä kone- ja kalusto-
hankintoihin, vai vain osaan niistä. Jos pienyritys ei käytä korotettuja poistoja, ei vakiintuneeseen hyvän kirjanpitotavan mukaiseen kirjanpito- ja tase-erittelykäytäntöön tule muutoksia.

Niiden hankittujen hyödykkeiden osalta, joihin korotettuja poistoja sovelletaan, KILA suosittaa erityistä tarkkuutta tase-erittelyjen osalta. Tase-erittelyissä tulisi näkyä hankinnan tai luovutuksen kirjausajankohta ja tositenumero. Jollei pien-
yrityksellä ole erillistä kalustokirjanpitoa, tulee tase-erittelyt säilyttää kymmenen vuotta korvaamassa tätä.

Poiketen pienyrityksen noudattamasta menojäännösmenettelystä tulee niiden hyödykkeiden myynti, joihin on sovellettu korotettuja poistoja, käsitellä hyödykekohtaisesti. Tällöin saatua myyntihintaa verrataan kyseisestä hyödykkeestä jäljellä olevaan hankintamenoon ja erotus on joko Liiketoiminnan muita tuottoja tai Liiketoiminnan muita kuluja. Lain voimassaolon päätyttyä kun korotettujen poistojen kohteena ollut kalusto yhdistetään menojäännösmenettelyn mukaiseen kalustoon, lakkaa hyödykekohtainen seuranta. Lain voimassaolon päätyttyä tapahtuvat kalustomyynnit kirjataan kokonaismenojäännöksen vähennykseksi.

PMA:ssa on joukko olettamaperiaatteita. Jos noudatetaan suunnitelmapoistoina verotuksen enimmäispoistoja, liite-
tietoa poistoista ei tarvitse antaa. KILA toteaa, ettei määräaikaisen verohuojennuslain korotettu poisto kuulu verotuksen enimmäispoistoihin. Siten korotettujen poistojen hyödyntäminen johtaa liitetiedon antamiseen menettelyn käytöstä ja sen vaikutuksesta tilikauden tulokseen. KILA on laatinut liitetietoesimerkin, jota voi vapaasti muokata pienyrityksen liitetietoihin.

Tilinpäätös on laadittu noudattaen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätösasetuksen 3 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä arvostamisen ja jaksottamisen olettamaperiaatteita ja -menetelmiä, lukuun ottamatta tilikaudella hankitun sorvin hankintamenoa, määrältään 30 000 euroa. Sen poisto on tehty noudattaen poistojen verohuojennuslain sallimaa enimmäispoistoprosenttia. Jos yhtiö olisi noudattanut verotuksessa tavanomaisesti hyväksyttäviä enimmäispoistoprosentteja, olisi tilikauden tulos ennen veroja ollut 7 500 euroa suurempi.

Asiantuntijana
Leena Rekola-Nieminen KLT, ekonomi, taloushallinnon kouluttaja, Tmi Leena Rekola-Nieminen
Ratkaisut: KilaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki