Emoyhtiön osakkeiden käsittely tilinpäätöksessä, finanssivalvonnan lausuntopyyntö

23.8.2016
jarmo
Jarmo Leppiniemi

Finanssivalvonta pyysi kirjanpitolautakunnalta lausuntoa luonnoksesta sijoituspalveluyrityksen hankkimien emoyhtiön osakkeiden tilinpäätöskäsittelystä. Lausuntopyyntö sisälsi sekä kirjanpitolain että osakeyhtiölain yleisen soveltamisen näkökulmat.

Kirjanpitolautakunta vastasi, että osakeyhtiölaki ei kiellä tytäryhtiötä hankkimasta emoyhtiönsä osakkeita. Hankinnan edellytyksistä säädetään osakeyhtiölaissa. Tytäryhtiön hallussa olevilla emo-osakkeilla on merkitystä, kun lasketaan, onko lakisääteinen 10 prosentin enimmäismäärä omien osakkeiden hallinnalle ylittynyt julkisessa osakeyhtiössä. OYL 15:11.1 §:n mukaisessa laskennassa rinnastetaan tytäryhtiön hallinnassa olevat emo-osakkeet emon itsensä hallussa oleviin emo-osakkeisiin. Niin ikään tytäryhtiöltä on kielletty emo-osakkeiden merkintä (OYL 15:14.1 §). Merkinnällä tarkoitetaan osakkeiden ottamista vastiketta vastaan (hallituksen esitys 109/2005 s. 145). Tytäryhtiö ei myöskään saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta sitä varten, että emo-osakkeita hankittaisiin muun tahon kuin työntekijöiden lukuun (OYL 13:10 §).

KPL 4:8 §:ssä kielletään merkitsemästä OYL:ssa tarkoitettua omaa osaketta taseeseen. Säännöksessä ei sinänsä oteta kantaa siihen, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä omia osakkeita saadaan hankkia tai mikä ylipäänsä on yhtiöoikeudellisesti sallittua niiden käsittelyssä. Toisaalta OYL vaikenee omien osakkeiden tilinpäätöskäsittelystä; OYL 8:8 §:ssä ainoastaan edellytetään ilmoittamaan liitetietona lainkohdassa määrätyt seikat omista osakkeista.

Kirjanpitolautakunta katsoi, että KPL 4:8 §:ssä säädetty kielto omien osakkeiden merkitsemiselle taseeseen täsmentää osaltaan KPL 3:2.1 §:n vaatimusta oikeasta ja riittävästä kuvasta. Esimerkiksi käy hypoteettinen ääritilanne, jossa yksityinen osakeyhtiö käyttää kaikki varansa – niin omalla kuin vieraalla pääomalla rahoitetut – koko osakekantansa hankintaan yhtä osaketta lukuun ottamatta (OYL 15:11.2 §: ”Yksityinen osakeyhtiö ei saa hankkia tai lunastaa kaikkia omia osakkeitaan”). Jotta omat osakkeet saataisiin aktivoida taseeseen varoiksi, niihin tulisi voida perustaa vastainen tulonodotus vähintään siihen rahamäärään, johon ne merkitään taseeseen. Edellytys tulonodotuksesta ei kuitenkaan voi toteutua, koska yritys, joka ainoastaan omistaa itsensä, ei tuota mitään. Siten ei ole perustetta aktivoida hankittuja omia osakkeita taseeseen. Merkitystä ei ole sillä, hankkiiko yhtiö vain osan osakekannasta. Myös tällöin jää hankittua osuutta vastaava tulonodotus toteutumatta. Eri asia on, että hankittu osake on rahoitusväline, joka voidaan laskea uudelleen liikkeeseen. Yhtiöoikeudellisesti oman osakkeen liikkeeseenlaskuun kohdistuvat samat OYL 9 luvun rajoitukset kuin uuteen osakkeeseen. OYL 9:1.1 §:n mukaan ”yhtiö voi antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan (osakeanti).” Laissa erikseen määritellyissä tilanteissa, kuten fuusiossa, yhtiölle tulleista osakkeista on omat säännöksensä (OYL 15:2 §). 

Vastaisen tulonodotuksen kannalta on merkityksetöntä, hankkiiko yhtiö osakkeensa itse vai KPL 1:5 §:n mukaisessa määräysvallassaan olevan tytäryhtiön välityksellä. On mahdollista, että emoyhtiön ainoana tehtävä on omistaa tytäryritystä eikä sen taseessa ole muuta omaisuutta kuin tytäryrityksen osakkeet. Jos tällaisessa tapauksessa tytäryhtiö ostaisi tai muuten hankkisi kaikki emo-osakkeet, ei se taloudellisessa mielessä eroa siitä, että emo-osakkeiden hankkijana olisi emoyhtiö itse. Tämä ilmenee esimerkiksi hypoteettisessa ääritilanteessa, jossa tytäryhtiö käyttää kaikki varansa emo-osakkeiden hankintaan. Vaikka emotaseessa hankinnan jälkeenkin ovat tytäryhtiön osakkeet, ei niillä ole arvoa vastaiselle tulonodotukselle ristiinomistuksen myötä. Tytäryhtiön varoina olisivat vain emo-osakkeet, jotka oikeuttaisivat käänteisesti tytäryhtiön varoihin. Nämä varat koostuisivat, kuten edellä todettiin, yksinomaan emo-osakkeista. Näihin varoihin – emolla tytärosakkeisiin ja tyttärellä emo-osakkeisiin – ei lähtökohtaisesti liity vastaista tulonodotusta, joten tytäryrityksen omistamien emo-osakkeiden aktivointi tytäryhtiön taseeseen olisi yhtä lailla kyseenalaista kuin tytärosakkeiden aktivointi tytäryhtiötaseeseen.

 

Emo-osaketta ei pääsääntöisesti merkitä taseeseen

Kirjanpitolautakunta katsoi sisältöpainotteisuuden periaatteen (KPL 3:3.1 § 3 kohta) nojalla, että emo-osakkeita ei pääsääntöisesti saa merkitä tytäryhtiön taseeseen. Emo-osakkeiden rinnastaminen KPL 4:8 §:ssä tarkoitettuihin omiin osakkeisiin kuuluu hyvään kirjanpitotapaan. Jos kuitenkin olosuhteet ovat sellaiset, että tytäryhtiö voi todentaa emo-osakkeisiin liittyvän vastaisen tulon­odotuksen, ei kirjanpitolainsäädäntö aseta estettä emo-osakkeiden aktivoimiselle. Näyttötaakka aktivointi­edellytysten täyttymisestä kuuluu tytäryhtiölle. Vastaisen tulonodotuksen osoittamisessa tulee noudattaa huolellisesti yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin kuuluvaa varovaisuutta. Tämän todentamiseksi perusteiden dokumentoinnissa tulee menetellä vastaavanlaisella tavalla kuin mitä esimerkiksi noudatetaan osoitettaessa KPL 5:5c §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymistä pääomalainan merkitsemiseksi omaan pääomaan.

Kirjanpitolautakunta toteaa, että esitetty tulkinta vastaa KPL 4:8 §:ää emo-osakeyhtiön osakkeen käsittelystä tytärosuuskunnan tilinpäätöksessä. Lainkohta kieltää emo-osakkeen merkitsemisen tytärosuuskunnan taseeseen. Saman pykälän ensimmäisestä virkkeestä ei tule tehdä vastakohtaistulkintaa, jonka mukaan – virkkeen vaietessa – olisi emo-osakkeen merkitseminen taseeseen lähtökohtaisesti sallittua tytärosakeyhtiössä, toisin kuin tytärosuuskunnassa. Osuuskuntalain (421/2013; jäljempänä ”OKL”) säännökset emo-osakkeista ovat analogiset OYL:n kanssa: 

  • OKL 16:11 §: osuuskunta ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta sitä varten, että ulkopuolinen (pl. työntekijät) hankkisi emo-osakkeita – vastaa OYL 13:10 §:ää
  • OKL 19:14.1 §:n ensimmäinen virke: tytärosuuskunta tai -osakeyhtiö ei saa merkitä emo-osuuskunnan osakkeita – vastaa OYL 15:14.1 §:n ensimmäistä virkettä.

 

Emo-osakkeen hankinnan merkitys jakokelpoiseen vapaaseen omaan pääomaan emo- ja tytäryhtiöissä

Pääsääntöisesti emo-osaketta ei saa merkitä taseeseen. Tällöin emo-osakkeen hankintameno vähennetään tytäryhtiön vapaasta omasta pääomasta samalla tavalla kuin tytäryhtiön oma osake. Tämä vastaa 7.10.2010 annettua yleisohjetta keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta, jossa sanotaan: ”Yhtiön itselleen hankkimia tai lunastamia osakkeita ei merkitä taseeseen varoiksi, vaan hankinta- tai lunastushinnalla alennetaan hankkimiseen tai lunastamiseen käytettävissä olevia vapaan oman pääoman eriä yhtiökokouksen päättämällä tavalla.”

Kirjanpitolautakunta kiinnitti huomiota myös OYL 13:1 §:n luetteloon tavoista, joilla varoja saadaan jakaa osakkeenomistajille. Luettelo on osakeyhtiölain mukaan tyhjentävä, muu kuin luettelossa mainittu jakamistapa on laiton, jollei jaolle ole liiketaloudellista perustetta. KPL 13.1.1 §:n kohdassa 3 nimetään omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sallituksi varojenjakotavaksi. Näin sallittu varojenjako on toteutettava OYL 13.1:1 §:n mukaan ”tässä laissa” säädetyllä tavalla. Jaettavaa määrää rajoittaa siten OYL 13:5 §: Jollei yhtiön maksukykyä koskevasta OYL 13:2 §:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.

Säännöksessä sallituista varojenjakotavoista ei erikseen viitata tilanteeseen, jossa emoyhtiön määräysvallassa oleva tytäryhtiö toimii – emoyhtiön sijasta – emo-osakkeen hankkijana tai lunastajana. Kirjanpitolautakunnalla ei ole toimivaltaa ottaa kantaa siihen, miten OYL 13:1 §:ää tulee tulkita tällaisessa tilanteessa. Siten kysymys siitä, rinnastuuko määräysvallassa olevan tytäryhtiön emo-osakkeen hankinta yhtiöoikeudellisesti emoyhtiön itsensä tekemään hankintaan, jää ratkaistavaksi oikeuskäytännössä; lautakunnan tiedossa ei ole asiaa koskevaa tuomioistuinratkaisua.

Lautakunta katsoo, että ainakin siinä tilinpäätöksessä, johon emoyhtiön varojenjakopäätös perustetaan OYL 13:3 §:n edellyttämällä tavalla, on tarpeen antaa liitetieto niistä emo-osakkeista, jotka tytäryritys on hankkinut tai lunastanut. Informaatio saattaa olla muun ohella olla merkityksellinen arvioitaessa OYL 13:2 §:n mukaista maksukykyä. Säännöksen mukaan ”varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.” Informaatio tytäryhtiön toimesta toteutetusta emo-osakkeiden hankinnasta varmentaa näin osaltaan KPL 3:2.2 §:ssä tarkoitetun tilannekohtaisen oikean ja riittävän kuvan toteutumista. Informaatio täydentää osaltaan lautakunnan aiempaa kannanottoa siitä, että oikean ja riittävän kuvan antaminen edellyttää yleensä liitetiedon esittämistä OYL 13:5 §:ssä tarkoitetusta jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta (yleisohje tuloslaskelman ja taseen esittämisestä 21.11.2006).

Liitetietosuositus emo-osakkeiden hankinnasta ei ole tarkoitettu kannanotoksi siitä, ovatko tytäryhtiön hankkimat emo-osakkeet vähennyserä määritettäessä jakokelpoista vapaata omaa pääomaa emoyhtiössä. Kysymys on yhtiöoikeudellinen, eikä kirjanpitolautakunnalla ole sitä koskevaa toimivaltaa. Toisaalta lautakunta pitää selvänä, että osakeyhtiölakiin perustuvat rajoitukset jäisivät vaille merkitystä, jos emo-osakkeiden hankinta toteutettaisiin emoyhtiön määräysvallassa olevan tytäryhtiön toimesta soveltamatta hankitaan vastaavia edellytyksiä kuin emon itsensä toteuttamaan hankintaan.  

Esitetty johtopäätös on yhdenmukainen aiemmassa kirjanpitolautakunnan lausunnossa KILA 2014/1911 esitetyn kanssa. Lausunto koski niin sanottua vastavirtasulautumista, jossa emoyhtiö sulautui tytäryhtiöönsä. Lautakunta esitti muun muassa: ”Kun sulautumisessa siirtyvään omaisuuteen kuuluu A:n oma osakekanta, on tältä osin kyse yhtiön A varojen jakamiseen rinnastuvasta oikeustoimesta. Sulautumisessa vastaanotettujen ja aktivoitujen omien osakkeiden hankintameno kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa A:n vapaan oman pääoman vähennykseksi, koska taloudellisessa mielessä kyse on omien osakkeiden hankinnan kanssa verrannollisesta asiantilasta. Vakiintuneen käytännön mukaan omien osakkeiden hankinnasta aiheutunut meno kirjataan hankkijayhtiön vapaan oman pääoman vähennykseksi. Edellä kuvatun mukaisesti B:n vastavirtasulautuminen A:han johtaa A:n taseen omien pääomien kannalta omien osakkeiden hankkimista vastaavaan lopputulokseen.”

 

Kirjanpitolautakunta esitti lausunnolleen kaksi rajausta:

  • Lautakunta pidättyy ottamasta kantaa lausuntopyynnön perustana oleviin erityislainsäädännöllisiin kysymyksiin siltä osin kuin erityislaki sallii poikettavan yleisistä kirjanpito-oikeudellisista menettelyistä. 
  • Finanssivalvonnan lausuntopyynnön kohteena olevassa luonnoksessa esitetty ohjaus eroaa edellä tässä lausunnossa esitetystä kannanotosta, jossa lähtökohtaisesti pidetään hyvän kirjanpitotavan mukaisena sitä, että emo-osaketta ei merkitä tytäryrityksen taseeseen. Lautakunta pitää sinänsä mahdollisena poikkeamista tämän lausunnon kannanotoista Finanssivalvonnan ohjeistuksessa. Tähän saattaa olla perusteltu tarve esimerkiksi sellaisen tilanteen varalta, jossa sijoituspalveluyritys etukäteen määriteltyä tarkoitusta varten hankkii emoyhtiönsä säännellyllä markkinalla julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita markkinahintaan. Viraston tulisi antaa tarkempi ohjaus siitä, millaisilla edellytyksillä tällaiset hankinnat saadaan merkitä sijoituspalveluyrityksen taseeseen.
KILAUusimmat Artikkelit
Katso kaikki