CTA Paikka
CTA Paikka

Ristiinomistuksen purkaminen – osakekannan uusjako

Seppo Penttilä toimii vero-oikeuden professorina Tampereen yliopistossa. Hän käsittelee Tilisanomissa KHO:n ja KVL:n oikeustapauksia kommentoiden myös ratkaisuja.
16.1.2019
seppo
Seppo Penttilä

Taustaa

Nykyisen osakeyhtiölain (OYL) mukaan osakeyhtiö voi hankkia haltuunsa omia osakkeitaan ja pitää hallinnassaan omia osakkeitaan. Mahdollista on myös se, että tytäryhtiö hankkii emoyhtiönsä osakkeita. Tytäryhtiön haltuun emoyhtiön osakkeita voi tulla lisäksi esimerkiksi sulautumisen yhteydessä. Tytäryhtiön omistus emoyhtiössä voi myös olla perua ajalta, jolloin konsernisuhdetta ei vielä ollut.

Yhtiö voi säilyttää sen haltuun tulleet omat osakkeet hallussaan, luovuttaa tai mitätöidä ne. Jos tytäryhtiöllä on hallussaan emoyhtiön osakkeita, voi se pitää ne hallussaan tai luovuttaa ne.

Nykyistä osakeyhtiölakia edeltäneessä vuoden 1978 osakeyhtiölaissa (VOYL) omien osakkeiden sääntely oli toisenlainen. Jos osakeyhtiö oli hankkinut omia osakkeitaan, sen tuli luovuttaa ne kolmen vuoden kuluessa saannosta. Mikäli osakkeita ei ollut luovutettu tässä määräajassa, osakepääomaa oli heti alennettava ja mitätöitävä osakkeet. Jos tytäryhtiö oli hankkinut emoyhtiön osakkeita, sen tuli niin ikään luovuttaa osakkeet kolmen vuoden kuluessa saannosta tai jos näin ei tapahtunut, emoyhtiön tuli alentaa osakepääomaansa ja mitätöidä tytäryhtiön hallussa olevat osakkeet. Emoyhtiö ei ollut velvollinen kompensoimaan osakkeiden mitätöimisestä tytäryhtiölle mahdollisesti aiheutunutta tappiota.

VOYL:ssa lähtökohtana oli se, että konserniyhtiöiden ristiinomistukset tuli purkaa. OYL:ssä ei ristiinomistuksiin suhtauduta tällä tavalla vaan ristiinomistustilanteet saavat säilyä tiettyjä julkisen osakeyhtiön ja sen tytäryhtiön ristiinomistustilanteita lukuun ottamatta. Konsernin näkökulmasta ristiinomistustilanne saattaa kuitenkin olla epätarkoituksenmukainen ja se halutaan purkaa. Ristiinomistuksen purkaminen voidaan luonnollisesti toteuttaa siten, että tytäryhteisö luovuttaa sen hallussa olevat emoyhteisön osakkeet. Ristiinomistus voidaan toteuttaa myös emoyhtiön osakekannan uusjakoa koskevalla päätöksellä. Siinä osakkeenomistajat tekevät OYL 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti yksimielisen päätöksen osakekannan uusjaosta. Jos osakekannan uusjakoa koskevassa päätöksessä tytäryhtiö ei saa emoyhtiön osakkeita, saadaan ristiinomistus näin puretuksi. Tällaisen osakekannan uusjaon veroseuraamuksiin on otettu kantaa seuraavassa KVL:n ratkaisussa.

Jos osakekannan uusjakoa koskevassa päätöksessä tytäryhtiö ei saa emoyhtiön osakkeita, saadaan ristiinomistus näin puretuksi.

Tapaus KVL 2018/38

Konsernin emoyhtiö A Oy omisti 100 prosenttia toiseen EU-valtioon rekisteröidyn B-osakeyhtiön osakekannasta ja B-osakeyhtiö 100 prosenttia C Oy:n osakekannasta. C Oy omisti puolestaan noin 36 prosenttia A Oy:n osakekannasta. Loput A Oy:n osakkeet olivat X:n ja Y:n omistuksessa. Hakemuksen mukaan C Oy:llä ei ollut muuta toimintaa kuin A Oy:n osakkeiden omistaminen.

Konsernin tavoitteena oli purkaa edellä kuvattu C Oy:n ja A Oy:n välinen ristiinomistus siten, että A Oy:n osakekanta jaettiin uudelleen osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisella osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä. Järjestelyssä X:lle ja Y:lle kohdistettiin aiempaa vastaavat määrät A Oy:n osakkeita, mutta C Oy:lle ei kohdistettu lainkaan A Oy:n osakkeita.

Keskusverolautakunta totesi, että hakemusasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella A-konsernin emoyhtiön A Oy:n sekä C Oy:n välillä vallitsi konsernin sisäinen ristiinomistus. Näissä oloissa C Oy:n omistamat A Oy:n osakkeet olivat C Oy:n hallussa taloudellisesta näkökulmasta arvottomia, koska osakkeilla ei ollut mahdollista osallistua A Oy:n yhtiökokoukseen ja esimerkiksi osingonjaossa kyseisille osakkeille jaettavat varat eivät tosiasiallisesti vähentäneet A Oy:n varallisuutta. Tämän johdosta A Oy:n muiden osakkeenomistajien varallisuusasemassa ei tapahtunut muutosta, jos A Oy:n osakekanta jaettiin uudelleen hakemuksessa kuvatulla tavalla.

Edellä esitetyillä perusteilla keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatussa järjestelyssä C Oy ei luovuttanut A Oy:n osakkeita eikä C Oy:lle muodostunut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua veronalaista elinkeinotuloa tai sanotun lain 7 §:ssä tarkoitettua vähennyskelpoista menoa. Koska A Oy:n osakkaille tai konserniin kuuluville yhtiöille ei hakemuksessa esitetyn perusteella jaettu varoja tai muutakaan rahanarvoista etuutta, keskusverolautakunta katsoi, että C Oy ei hakemuksessa kuvatussa tilanteessa jaa verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 1 momentin mukaista peiteltyä osinkoa. Ristiinomistuksen purkamisen yhteydessä mahdollisesti toteutettava C Oy:n oman pääoman alentaminen ei myöskään tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, että järjestelyyn sovellettaisiin sanotun lain 29 §:n 2 momentin säännöstä.

Kommentit

Kuten edellä on todettu, VOYL:ssa edellytettiin, että konsernin ristiinomistus tuli purkaa. Jos sitä ei ollut purettu määräajassa, emoyhtiön tuli alentaa osakepääomaansa ja mitätöidä tytäryhtiön omistamat emoyhtiön osakkeet. Ratkaisussa KVL 1999/144 on otettu kantaa tällaiseen tilanteeseen. Siinä tytäryhtiö B Oy omisti 8 prosenttia emoyhtiönsä A Oy:n osakkeista. A Oy mitätöi B Oy:n omistamat A Oy:n osakkeet. B Oy poisti taseestaan emoyhtiön osakkeet kirjanpitoarvosta saamatta vastiketta emoyhtiöltä. KVL katsoi, että B Oy:lle ei synny EVL 7 §:n mukaista vähennyskelpoista menoa eikä B Oy:lle synny ristiinomistuksen purkutilanteessa EVL 4 §:ssä tarkoitettua veronalaista elinkeinotuloa. KVL katsoi myös, että tilanteessa eivät tulisi miltään osin sovellettaviksi peiteltyä osinkoa koskevat VML 29 §:n säännökset. Korkein hallinto-oikeus (KHO 21.3.2000 T 589) ei muuttanut päätöstä.

KVL:n ratkaisussa 2018/38 on esillä taloudellisessa mielessä vastaavanlainen konserniyhtiöiden välinen ristiinomistuksen purkaminen, mutta ristiinomistuksen purkaminen tapahtuu osakeyhtiölainsäädännön muutosten vuoksi toisenlaisessa yhtiöoikeudellisessa ympäristössä. Emoyhtiön osakkeensa menettävälle tytäryhtiölle (C Oy) ei muodostunut vähennyskelpoista menoa eikä veronalaista tuloa. Sen ei katsottu jakavan peiteltyä osinkoa A Oy:lle tai muille konserniyhtiöille tai A Oy:n osakkeenomistajille, kun se osakekannan uusjaossa luopuu vastikkeetta osakeomistuksestaan emoyhtiössä.

VML 29 §:n 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Kun C Oy ei saanut osakekannan uusjaossa A Oy:n osakkeita, C Oy poisti A Oy:n osakkeiden hankintamenon taseestaan ja alensi vastaavasti oman pääoman määrää tai kirjasi tappion tuloslaskelmaan. Tällainen kirjanpidollinen toimenpide ei voi sijoittua VML 29 §:n 2 momentin soveltamisalaan, minkä KVL päätöksellään vahvistaa.

KHO ja KVL tuloverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki