Osakkeiden äänioikeuden pidättäminen sukupolvenvaihdostilanteessa
Taustaa
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksia koskevien säännösten (PerVL 55–57 §) mukaan perintö- ja lahjaverosta jätetään osa maksuunpanematta, jos perintöön tai lahjaan sisältyy yritys tai sen osa ja muut säännösten soveltamisedellytykset täyttyvät. Yrityksen osalla tarkoitetaan vähintään yhtä kymmenesosaa maatilan tai yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista.
PerVL:n sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten soveltamisen edellytyksenä on, että perinnön- tai lahjansaaja jatkaa saamillaan varoilla yritystoimintaa saadussa yrityksessä. Yritystoiminnan jatkaminen edellyttää luovutuksensaajan henkilökohtaista osallistumista yhtiön liiketoiminnan johtamiseen yrityksessä. Verohallinnon ohjeen mukaan luovutuksensaajan katsotaan ilman eri selvitystä jatkavan yritystoimintaa huojennussäännöksessä tarkoitetulla tavalla, jos luovutuksensaaja työskentelee luovutuksen jälkeen yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä tai toimitusjohtajana. Myös muunlainen yrityksen johtotehtävissä toimiminen voi täyttää yritystoiminnan jatkamista koskevan vaatimuksen (ks. KHO 2014:92).
Osake tuottaa omistajalleen yhtiössä erilaisia hallinnoimis- ja varallisuuspitoisia oikeuksia. Edellisiin kuuluu muun muassa oikeus puhe- ja äänivallan käyttämiseen yhtiökokouksessa. Varallisuuspitoisista oikeuksista keskeisimpänä voidaan pitää oikeutta osingon saamiseen.
Monet eri syyt voivat johtaa siihen, että sukupolvenvaihdostilanteessa luovuttaja haluaa pidättää itselleen tai jollekin toiselle joitain osakkeen tuottamia oikeuksia, vaikka osakkeiden omistusoikeus luovutetaan lahjansaajalle. Seuraavassa KHO:n ratkaisussa on otettu kantaa siihen, miten osakkeiden tuottaman äänioikeuden pidättämistä on arvioitava PerVL:n sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten soveltamisen kannalta.
Tapaus KHO 2015:154
A, joka omisti osakeyhtiön 100:sta osakkeesta 17 osaketta, aikoi lahjoittaa lapsenlapselleen 10 osaketta siten, että A pidättää itsellään lahjaksi annettaviin osakkeisiin liittyvän äänioikeuden. Lahjansaaja oli kyseisen yhtiön hallituksen jäsen ja työskenteli yhtiön palveluksessa. Äänioikeuden pidättämisestä johtuen lahjansaajan ei katsottu jatkavan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla lahjaksi saamillaan varoilla.
Kommentit
KHO:ssa esillä olleessa asiassa lahjansaajan tarkoituksena oli jatkaa yhtiön toimintaa, hän työskenteli kokoaikaisesti yhtiön palveluksessa ja hän oli yhtiön hallituksen jäsen. Lähtökohtaisesti olosuhteet olivat siis sellaiset, että hänen olisi voitu katsoa jatkavan saamillaan varoilla yritystoimintaa, jos hän olisi saanut myös osakkeiden tuottaman äänioikeuden. Kun lahjanantaja oli pidättänyt itselleen osakkeiden tuottaman äänioikeuden, ei sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksiä kuitenkaan voitu soveltaa pelkästään sillä perusteella, että lahjansaaja työskenteli yrityksessä ja oli myös hallituksen jäsen. Lahjansaajan toiminta yhtiössä ja päätösvallan käyttäminen ei tällaisessa tilanteessa perustu osakeomistukseen ja sen vuoksi verovelvollisen ei katsota ”näin saamillaan varoilla” jatkavan yritystoimintaa.
Sukupolvenvaihdostilanteissa on tavanomaisempaa se, että lahjanantaja pidättää itselleen osakkeiden tuottaman osinko-oikeuden. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 1995 B 543 katsonut, että sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksiä voitiin soveltaa, vaikka osakkeiden omistusoikeuden perintönä saanut ei saanut osakkeiden tuottamaa osinko-oikeutta vaan se oli testamentissa pidätetty leskelle. KHO perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että osakkeenomistajalle kuuluu oikeus käyttää päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Tämä huomioon ottaen sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksiä tuli soveltaa, vaikka perilliset eivät saaneetkaan osinko-oikeutta. Sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten soveltaminen on siis jo tässä ratkaisussa kytketty osakkeiden tuottaman äänivallan käyttämiseen. Nyt annettu ratkaisu KHO 2015:154 on linjassa mainitun aikaisemman ratkaisun kanssa.
Toisaalta on huomattava, että nyt annettu ratkaisu koskee vain osakkeiden tuottamaa äänivaltaa. Ratkaisu ei siis merkitse muutosta siihen, että osinko-oikeus voidaan pidättää ja siitä huolimatta voidaan soveltaa PerVL 55–57 §:n säännöksiä.
