CTA Paikka
CTA Paikka

MAINOSLAHJAT

20.8.2011
seppo
Seppo Penttilä

Lääkeyhtiön lääkäreille, terveydenhoito- ja apteekkihenkilökunnalle antamia esinelahjoja, kuten urheiluvälineitä, kelloja, kameroita ja kotielektroniikkaa, ei niiden laatu ja korkea hankintahinta sekä käyttöarvo huomioon ottaen voitu pitää sellaisina mainoslahjoina, jotka olisivat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan vähennyskelpoisia.

Taustaa

EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot ja menetykset. Lähtökohtana on, että verovelvollinen saa tavoitella tuloa parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos meno on syntynyt tulon hankkimisen tarkoituksessa, verovelvollinen saa vähentää sen, eikä vähennyskelpoisuutta voida evätä sillä perusteella, että meno on epätarkoituksenmukainen tai epätavanomainen.

Verolainsäädäntöön sisältyy kuitenkin säännöksiä, jotka antavat mahdollisuuden poiketa verovelvollisen subjektiivisesta arviointitavasta. EVL 8 §:n 5 kohdassa on tällaisia piirteitä. Säännöksen mukaan vähennyskelpoisena pidetään tavanomaisista mainoslahjoista aiheutuneita menoja. Jos mainoslahja ei ole tavanomainen, se ei myöskään ole tältä osin vähennyskelpoinen. Tämän vuoksi EVL 8 §:n 5 kohta rajoittaa EVL 7 §:n nojalla määräytyvää vähennyskelpoisuutta.

Arviointia

Verohallituksen yhtenäistämisohjeissa todetaan, että tavanomainen mainoslahja on esinelahja, joka on arvoltaan vähäinen ja annetaan samanlaisena useille vastaanottajille. Esillä olevassa tapauksessa verotarkastajat katsoivat juuri tähän viitaten, että lääkeyhtiön lahjat eivät olleet vähennyskelpoisia. Yhtiö perusteli vähennyskelpoisuutta sillä, että esim. kotielektroniikka käsitti alle 500 markan esineitä, joita ei liiketapa ja kohderyhmä huomioon ottaen voitu pitää epätavanomaisina. Yhtiö korosti myös, että lääkeyhtiö ei voi vapaasti jakaa omia reseptilääkkeitään.

Verotuksen oikaisulautakunta ja hallinto-oikeus pitivät lahjoja tavanomaisina. KHO päätyi toiseen tulokseen. KHO perustelee päätöstään mm. annettujen esinelahjojen laadulla, korkealla hankintahinnalla ja niiden käyttöarvolla saajilleen. Lahjojen laadulla tarkoitettaneen sitä, että niillä ei ole liittymäkohtia saajiensa ammattiin. Esinelahjat eivät myöskään olleet yhtiön myyntituotteita, vaan nimenomaan lahjoiksi hankittuja tuotteita. Sinänsä tavanomaisen mainoslahjan ei tarvitse olla lahjanantajayhtiön oma myyntituote. Eräs lopputulokseen vaikuttanut tekijä on ollut myös se, että lahjojen antaminen ei liittynyt mihinkään sellaiseen erityistilanteeseen, jossa on tavanmukaista muistaa liiketuttavia tai asiakkaita.

Jos esinelahjaa ei pidetä tavanomaisena mainoslahjana, se voi kuitenkin olla osittain (50 %) vähennyskelpoinen, mikäli lahjaa voidaan pitää edustuslahjana. Edustuslahja on valittu mainoslahjaa yksilöllisemmin, ja se voi olla tavanomaista mainoslahjaa arvokkaampi.

KHO ja KVL tuloverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki