CTA Paikka

KHO 22.8.2005 t. 2062

20.8.2011
seppo
Seppo Penttilä

Korkojen laskeminen

EVL 18.2 §:n mukaan elinkeinotoiminnasta johtuneena ei kuitenkaan pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä tai ammatista taikka elinkeinoyhtymästä eri vuosina nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivista oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on Suomen Pankin peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Negatiivinen jäännös lasketaan siten, että verovuoden taseen osoittamasta negatiivisen oman pääoman määrästä vähennetään syntyneet tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja, ja siihen lisätään tehdyt arvonkorotukset sekä kommandiittiyhtiössä äänettömien yhtiömiesten pääomapanokset.

Kommandiittiyhtiön yhtiömiesten yksityisotot ovat olleet verovuonna ja aikaisempina verovuosina yhteensä 925 285,64 markkaa. Äänettömän yhtiömiehen panos on ollut 20 000 markkaa. Edellisten tilikausien voitot ovat olleet 360 637,43 markkaa. Verovuoden 1999 eli tilikauden 1.6.1998 – 31.5.1999 voitto on ollut 93 501,16 markkaa ja korkokulut 74 723,61 markkaa. Taseen 31.5.1999 oma pääoma on ollut 451 147,05 markkaa negatiivinen ja vieras pääoma on ollut 868 651,21 markkaa. Yhtiön oma pääoma on ollut verovuoden 1993 taseen 31.5.1993 mukaan negatiivinen. Tämän jälkeen oman pääoman negatiivisuus on joka vuosi lisääntynyt. Yhtiön tulos on ollut voitollinen ainakin verovuodesta 1993 lähtien.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että oman pääoman negatiivisuuden perusteella vähentämättä jätettävä osa koroista lasketaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 2 momentissa määritellyllä tavalla. Kun lisäksi otettiin huomioon yhtiön edellä selostetut olosuhteet, verotusta toimitettaessa on tullut jättää hyväksymättä elinkeinotulon vähennykseksi valituksenalaiset korot 21 201 markkaa.

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jossa oli lausuttu muun muassa, että yhtiö oli luotettavasti selvittänyt, että elinkeinotoiminnan oman pääoman negatiivisuus oli johtunut yritystoiminnan lainoista. Vieraan pääoman määrän oli katsottava johtuneen kalustohankinnoista.

Vierasta pääomaa ei ollut näin ollen miltään osin katsottava käytetyn yksityistalouden hyväksi. Asiakirjoista ei voitu päätellä, että oikaistut negatiiviset omat pääomat olisivat muodostuneet sellaisista yksityisotoista, jotka olisi katsottava elinkeinotoimintaa varten otetun vieraan pääoman käyttämiseksi. Näissä olosuhteissa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 2 momentti ei tullut sovellettavaksi. Yhtiön elinkeinotoiminnan tuloon verovuonna 1999 ei ollut tehtävä palautusta korkokuluista yksinomaan sillä perusteella, että yhtiön oma pääoma oli verovuonna ollut negatiivinen.

Ylisuurista yksityisotoista aiheutuva vähennyskelvottomien korkojen määrä lasketaan EVL 18.2 §:n mukaisella kaavamaisella tavalla. Verolainsäädännön lähtökohta korkojen vähentämisessä on se, että velan käyttötarkoitus ratkaisee sen, millä tavalla korkoa käsitellään verotuksessa.

Jos velka on aiheutunut elinkeinotoiminnasta, sen korko on EVL 18.1 §:n 2 kohdan mukaan vähennyskelpoinen elinkeinotulolähteen tuloa laskettaessa. Esillä olevassa tapauksessa on ollut kysymys tämän säännöksen ja 18.2 §:n suhteesta: Voiko henkilöyhtiö, jonka oma pääoma on ylisuurten yksityisottojen johdosta negatiivinen, vapautua EVL 18.2 §:n mukaisesta koron vähennyskelvottomuudesta, jos yhtiö osoittaa, että korot tai osa niistä ovat selvästi aiheutuneet elinkeinotoimintaa varten otetuista veloista?

Esillä olevassa tapauksessa yhtiö oli tällaista näyttöä esittänyt. KHO:n päätöksen lopputulos merkitsee, että EVL 18.2 §:n soveltamisesta ei vapaudu velan käyttötarkoituksen näyttämisellä. Tämä on sopusoinnussa EVL 18.2 §:n taustan kanssa, sillä säännöstä aikanaan valmisteltaessa lähdettiin siitä, että perinteinen velkojen kohdistamiseen perustuva korkovähennysjärjestelmä ei tällaisissa tilanteissa toimi tyydyttävällä tavalla.

KHO ja KVL tuloverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki