KHO 2010:64 Käyttöomaisuusosakkeiden luovutus

Taustaa

Vuonna 2004 EVL:iin otettiin säännökset, joissa käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinnat säädetään eräin edellytyksin verovapaaksi tuloksi. Jo tuolloin oli ennakoitavissa, että keskeinen uusien säännösten soveltamisongelma tulee olemaan se, milloin osakkeet ovat käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuuteen kuuluvia verovapaasti luovutettavia osakkeita voi olla vain sellaisella EVL 6.1 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla yhteisöllä, jota verotetaan EVL:n säännösten mukaan. Joskus tällaisellakin yhteisöllä voi kuitenkin olla sellaisia osakeomistuksia, joilla ei ole mitään liittymäkohtaa yhteisön elinkeinotoimintaan. Tällaiset osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen, jolloin niiden luovutusta verotetaan TVL:n mukaan.

Vuosien 2004 ja 2005 verotuksia koskevat riidat alkavat olla siinä vaiheessa, että KHO:sta voidaan odottaa osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta koskevia päätöksiä. Edellisessä Tilisanomien numerossa esillä oli ratkaisu KHO 2010:50, jossa osakkeiden ei katsottu olevan käyttöomaisuusosakkeita vaan osakeyhtiön henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osakkeita. Seuraavasssa KHO:n ratkaisussa on päädytty toisenlaiseen lopputulokseen.

Tapaus

Kun otettiin huomioon G Oy Ab:n toiminta aktiivisena osakkaana A Oyj:ssä, edustus A Oyj:n hallituksessa sekä G Oy Ab:n perustamisesta annettu selvitys, G Oy Ab:tä oli pidettävä verotuksessa elinkeinotoimintaa harjoittavana yhtiönä. Asiassa saadun selvityksen mukaan G Oy Ab:n luovuttamien A Oy:n osakkeiden oli katsottava verovuonna kuuluneen yhtiön EVL 12 §:n mukaiseen käyttöomaisuuteen. Asia palautettiin Verohallinnolle EVL 6 b §:n soveltamisedellytysten tutkimiseksi.

Kommentit

Osakkeet kuuluvat EVL 12 §:n mukaan käyttöomaisuuteen silloin, kun ne on hankittu elinkeinossa pysyvää käyttöä varten. Vaikeimmat osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta koskevat kysymykset liittyvät tilanteisiin, joissa osakkeita omistavana yhtiönä on ollut luonnollisten henkilöiden omistuksessa oleva yhtiö. Jos tällainen yhtiö on puhdas holdingyhtiö eli sillä ei ole osakeomistuksen lisäksi muuta toimintaa, sen verotus saatetaan toimittaa TVL:n mukaan. Toisen ongelma-alueen muodostavat arvopaperikauppaa harjoittavat yhtiöt, joilla vaihto-omaisuusosakkeiden lisäksi voi olla pitkäaikaisessa omistuksessa merkittävä osuus toisen yhtiön osakekannasta. KHO:n ratkaisu 2010:64 koskee holdingyhtiötä.

KHO:n ratkaisemassa tapauksessa osakkeita omistava G Oy Ab omisti osakkeiden myyntihetkellä 14,78 prosentin osuuden pörssissä noteeratun A Oyj:n osakekannasta. Aikaisemmin omistusosuus oli ollut suurimmillaan 36,70 prosenttia. Yhtiö oli kuitenkin vuodesta 1998 lähtien myynyt osakkeita ja myi vuonna 2004 kaikki loputkin.

G Oy Ab oli perustettu 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin C Oy:n liiketoiminta oli myyty D Oy:lle, josta sittemmin listautumisen yhteydessä oli tullut A Oyj. C Oy:n toimiva johto oli G Oy Ab:n kautta omistanut pääomasijoittajien kanssa D Oy:n osakekannan. Alun perin G Oy Ab:llä oli 16 osakasta, mutta myöhemmin osakkeenomistajien määrä oli kasvanut 44:ään C Oy:n palveluksessa olleeseen henkilöön.

G Oy Ab:llä ei ollut muuta toimintaa kuin osakkeiden omistus. Sillä ei ollut henkilökuntaa, eikä se ollut maksanut palkkoja tai palkkioita olemassa olonsa aikana. Se oli kuitenkin aktiivinen osakas A Oyj:ssä. A Oyj:n nelijäsenisessä hallituksessa oli kaksi G Oy Ab:n ehdottamaa jäsentä.

KHO:n enemmistö katsoi, että kokonaisuus huomioon ottaen yhtiö tuli katsoa EVL:n mukaan verotettavaksi. Lopputulokseen vaikuttivat yhtiön toiminta A Oyj:n aktiivisena osakkaana, yhtiön edustus A Oyj:n hallituksessa ja G Oy Ab:n perustamiseen liittyvät tekijät. A Oyj:n osakkeet kuuluivat G Oy Ab:n käyttöomaisuuteen. Ratkaisu osoittaa, että aktiivinen omistajarooli hallitusjäsenyyksineen voi, ainakin kun omistajayhtiön perustamisen taustalla olevat syyt ovat suotuisat, johtaa osakeluovutuksen verovapauteen.

G Oy Ab:n verotus oli pääosin toimitettu EVL:n mukaan ja myös KHO piti yhtiötä EVL:n mukaan verotettavana. Jos yhtiö olisi katsottu TVL:n mukaan verotettavaksi, asiaa olisi tällöin jouduttu tarkastelemaan luottamuksensuojan (VML 26.2 §) näkökulmasta.