CTA Paikka
CTA Paikka

KHO 2010:50 Osakkeiden kuuluminen käyttöomaisuuteen

20.8.2011
seppo
Seppo Penttilä

Taustaa

Elinkeinoverolain (EVL) 6b.1 §:n mukaan muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia. Osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, jos 6b.2 §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät. Näihin edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin. Verovapaussäännöstä ei sovelleta, jos luovutuksen kohteena on ns. kiinteistöyhtiö.

Muihin liikeomaisuuslajeihin kuuluvien osakkeiden luovutushinnat ovat veronalaista tuloa ja hankintamenot vähennyskelpoista menoa. Yrityksellä voi olla myös osakkeita, joilla ei katsota olevan yhteyttä yrityksen elinkeinotoimintaan, minkä vuoksi osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Näiden osakkeiden luovutuksiin sovelletaan tuloverolain säännöksiä. Tämä merkitsee sitä, että luovutusvoitto on täysimääräisesti osakeyhtiön veronalaista tuloa. Käyttöomaisuusosakkeiden ja yrityksen henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvien osakkeiden välinen rajanveto on usein vaikeaa. Seuraava korkeimman hallinto-
oikeuden ratkaisu koskee tätä rajanvetoa.

Tapaus

Ottaen huomioon A Oy:n toiminnan luonne verovuoden 1999 jälkeen ja sen ajanjakson pituus, jolloin B Oy:n ja C Oy:n sekä A Oy:n toiminnallinen yhteys oli katkenneena, A Oy:n verovuonna 2005 myymien B Oy:n ja C Oy:n osakkeiden ei katsottu säilyttäneen käyttöomaisuusluonnettaan, vaan ne olivat A Oy:n liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta.

Kommentit

KHO:n ratkaisemassa tapauksessa osakkeita myynyt yhtiö A Oy oli omistanut vuosien ajan B Oy:n ja C Oy:n osakkeita. Myyntihetkellä se omisti 50 prosenttia C Oy:n osakkeista ja 16,27 prosenttia B Oy:n osakkeista. A Oy:n osakkaina oli luonnollisia henkilöitä, jotka omistivat myös suoraan B Oy:n osakkeita. Verovapauden edellytyksenä olevat osakkeiden omistusaikaa ja omistusosuutta koskevat edellytykset olisivat siis kiistatta täyttyneet, jos osakkeet olisi katsottu käyttöomaisuusosakkeiksi.

Osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen esimerkiksi silloin, kun niiden omistamisen tarkoituksena on lisätä tai muutoin edistää yrityksen suoritteiden menekkiä taikka turvata tai helpottaa liikkeen tarvitsemien tuotannontekijöiden hankkimista. Omistajayhtiön ja omistetun yhtiön välillä on tällöin toiminnallinen yhteys. Myös tytär- ja sisaryhtiöiden osakkeet ovat käyttöomaisuutta samoin kuin yleensäkin samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet, vaikka yhtiöiden välillä ei olekaan keskinäisistä liiketoimista muodostuvaa toiminnallista yhteyttä. Ongelmallisia tapauksia ovat kuitenkin erilaiset arvopapereiden omistamista ja hallitsemista varten perustetut holdingyhtiöt, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan muuta toimintaa. Näin on etenkin, jos yhtiön omistajat ovat luonnollisia henkilöitä. Tällaisten yhtiöiden osakeomistuksen saatetaan katsoa palvelevan yhtiön osakkaina olevien yksityishenkilöiden osakkaiden hallinnointia, minkä vuoksi osakkeita ei pidetä elinkeinotulolähteeseen kuuluvina käyttöomaisuusosakkeina.

KHO:n ratkaisemassa tapauksessa yhtiöiden välillä toiminnallinen yhteys oli ollut vuoden 1999 loppuun saakka, mutta sellaista ei enää ollut verovuodesta 2000 alkaen. Vuodesta 2000 alkaen A Oy:n toiminta oli muodostunut rahasto-osuuksien ja julkisesti noteerattujen osakkeiden myynnistä ja osakehuoneistojen vuokrauksesta. Sen varsinainen hallituksen jäsen oli toiminut B Oy:n ja C Oy:n toimitusjohtajana. Kun A Oy luovutti vuonna 2005 B Oy:n ja C Oy:n osakkeet, luovutusta ei pidetty käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksena. Ratkaisua perusteltiin A Oy:n toiminnan luonteella ja sen ajanjakson pituudella, jolloin B Oy:n ja C Oy:n osakkeiden on katsottava olleen yhtiön liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta. Liiketoiminnallinen yhteys oli ollut katkenneena luovutushetkellä yli viiden vuoden ajan. Merkittävä omistusosuus myydyissä yhtiöissä ja omistajayhtiön A Oy:n osakkaan ja hallituksen jäsenen toiminta B Oy:n ja C Oy:n toimitusjohtajana ei riittänyt pitämään osakkeita käyttöomaisuusosakkeina.

Yhtiö vetosi myös siihen, että osakkeita oli pidetty verotuksessa niiden omistamisen alusta alkaen yhtiön käyttöomaisuutena. Veroviranomaiset eivät kuitenkaan olleet antaneet kirjallista tai suullista ohjetta siitä, että kysymyksessä olisi käyttöomaisuusosakkeet eivätkä veroviranomaiset olleet aikaisemmin myöskään nimenomaisesti tutkineet osakkeiden luonnetta. Tämän vuoksi yhtiö ei saanut asiassa luottamuksensuojaa.

KHO ja KVL tuloverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki