CTA Paikka

KHO 2010:12 Pääomasijoitustoiminta ja purkutappio

20.8.2011
seppo
Seppo Penttilä

Taustaa
Osakeyhtiöiden ja eräiden muiden yhteisöjen saamat käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinnat ovat EVL 6.1 §:n 1 kohdan mukaan verovapaata tuloa, jos lain 6b §:ssä mainitut edellytykset täyttyvät. Osakeluovutusten verovapausjärjestelmää ei kuitenkaan sovelleta pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin osakeyhtiöihin. Kun tällaisen yhtiön omistamat osakkeet eivät ole verovapaasti luovutettavia, se saa luovutustilanteessa vähentää osakkeiden hankintamenon normaalilla tavalla.

Osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on tällöin ilman rajoituksia vähennyskelpoinen muusta elinkeinotulosta. Myös osakeyhtiön purkamisesta aiheutunut tappio on vähennyskelpoinen pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön verotuksessa.

Pääomasijoitustoiminnalle ei ole osoitettavissa yksiselitteistä tyhjentävää määritelmää. Tämän vuoksi sen erottaminen muusta liiketoiminnasta on vaikeata. EVL:ssa ja muuallakaan verolainsäädännössä käsitettä ei ole määritelty, mutta vuoden 2004 yritys- ja pääomaverouudistusta koskeneessa hallituksen esityksessä ja valtiovaranvaliokunnan mietinnössä pääomasijoittamista oli kuitenkin kuvattu. Lainvalmisteluaineiston mukaan pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan sellainen, joka pyrkii irtautumaan kohdeyrityksestä tietyn ennalta arvioidun määräajan kuluessa. Pääomasijoittaja sijoittaa varoja kehityskelpoisiin yrityksiin ja tarkoituksenaan saada tuotto myytävien yritysten arvonnousun muodossa.

Se, katsotaanko verovelvollinen pääomasijoittajaksi vai ei, on verovelvolliselle epäedullista, jos kysymyksessä on käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksesta syntyneen voiton verotus, mutta edullista, jos kysymyksessä on luovutustappion tai osakeyhtiön purkutappion vähennyskelpoisuus. Seuraava pääomasijoitustoiminnan käsitettä koskeva ratkaisu sijoittuu jälkimmäiselle alueelle. Tässä tapauksessa osakeyhtiö itse halusi, että sitä käsitellään pääomasijoitustoimintaa harjoittavana yhtiönä.

Tapaus

A Oy oli pääosin suomalaisten pääomasijoitusrahastojen omistama yhtiö, joka oli perustettu vuonna 2006 useissa maissa olevien yhtiöiden muodostaman liiketoiminnan hankintaa varten. A Oy omisti sataprosenttisesti operatiivista toimintaa harjoittavat suomalaiset B Oy:n ja C Oy:n sekä ruotsalaisen D AB:n. A Oy:llä oli neljä työntekijää ja se myi omistamilleen yhtiöille konsernipalveluja. Ottaen huomioon A Oy:n asema ja tarkoitus pääomasijoitusrahastojen pääosin omistamassa konsernikokonaisuudessa, yhtiön katsottiin harjoittavan pääomasijoitustoimintaa. A Oy:llä oli siten oikeus vähentää B Oy:n tai C Oy:n purkautumisesta mahdollisesti aiheutuva purkutappio.

Kommentit

Ratkaisussa tulee näkyviin pääomasijoitustoiminnan niin sanottu saastuttamisvaikutus. Esillä olleessa tapauksessa holdingyhtiö A Oy ei varsinaisesti harjoittanut pääomasijoitustoimintaa, vaan sitä harjoittivat A Oy:n osakkaina olevat pääomarahastot. Osakkeenomistajien status kuitenkin saastutti myös A Oy:n pääomasijoitustoiminnan harjoittajaksi. Näin estetään se, että pääomasijoitustoimintaa harjoittavat verovelvolliset eivät voi päästä käyttöomaisuusosakeluovutusten verovapauden piiriin perustamalla luovutettavan yhtiön ja pääomasijoittajan väliin holding­yhtiön. Saastumisvaikutus on ollut esillä jo aikaisemminkin esimerkiksi ratkaisussa KHO 2005:74.

Konserniin kuuluva tytäryhtiö, johon konsernin osakeomistukset on keskitetty tai konsernin emoyhtiö, joka omistaa eri aloilla toimivia tytäryhtiöitä, ei ole pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö. KHO:n ratkaisemassa tapauksessa A Oy tarjosi konserniyhtiöille niiden liiketoimintaa tukevia palveluja, mutta tällaisten palvelujen määrä oli vähäinen. Tämän vuoksi ja koska A Oy:tä oli selvästi käytetty pääomasijoittajien välineenä, jonka avulla oli toteutettu tietyn kohdeliiketoiminnan hankinta, yhtiö katsottiin pääomasijoitustoimintaa harjoittavaksi. Jos pääomasijoittajat perustavat holdingyhtiön kohdeyhtiön hankintaa varten ja kohdeyhtiö hankinnan jälkeen välittömästi puretaan, ei holdingyhtiö omistustaustastaan huolimatta ole pääomasijoittaja. Tämä ilmenee ratkaisusta KHO 2009:64.

KHO ja KVL tuloverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki