CTA Paikka
CTA Paikka

KHO 2009:64 Pääomasijoitustoiminta

20.8.2011
seppo
Seppo Penttilä

Taustaa

Elinkeinoverolain 6.1 §:n 1 kohdan mukaan veronalaista tuloa eivät ole muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6b §:ssä säädetään. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön saamat käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinnat ovat siis veronalaista tuloa, vaikka EVL 6b §:ssä säädetyt omistusaikaa ja omistusosuutta koskevat edellytykset täyttyisivätkin. Tässä suhteessa pääomasijoitustoimintaa harjoittava osakeyhtiö on muita osakeyhtiöitä huonommassa asemassa. Tästä kuitenkin seuraa, että pääomasijoitustoimintaa harjoittava osakeyhtiö saa muista osakeyhtiöistä poiketen vähentää osakkeiden luovutuksista aiheutuvat tappiot ja purkutappiot EVL 6b §:n ja 51d.2 §:n estämättä.

Vaikka EVL:ssa puhutaankin pääomasijoitustoiminnasta, ei laissa kuitenkaan ole määritelty pääomasijoitustoiminnan käsitettä. Tältä osin tulkinta-apua joudutaan hakemaan etenkin lainvalmisteluaineistosta. Oikeuskäytännöstäkin löytyy jo useita ratkaisuja, joissa asia on ollut esillä. Seuraavassa KHO:n ratkaisussa esillä on pääomasijoitustoiminta ja purkutappioiden vähennyskelpoisuus.

Tapaus

A Oy, jonka osakekannasta pääosan omisti pääomasijoitusrahasto, oli perustettu tuotannollista toimintaa harjoittavan B Oy:n osakkeiden hankkimista varten. Sen jälkeen kun A Oy oli hankkinut B Oy:n osakkeet, oli hankittu yhtiö tarkoitus purkaa ja siirtää B Oy:n liiketoiminta ja sillä olevat varat ja velat ennakkojako-osana A Oy:lle. A Oy:n ei katsottu harjoittavan pääomasijoitustoimintaa. Tämän vuoksi A Oy:llä ei ollut oikeutta vähentää B Oy:n purkautumisesta mahdollisesti aiheutuvaa purkutappiota.

Kommentit

Sitä, onko osakeyhtiö katsottava pääomasijoitustoimintaa harjoittavaksi verovelvolliseksi, tulee luonnollisesti arvioida yhtiön oman toiminnan luonteen perusteella. Oikeuskäytännössä on kuitenkin menty myös pidemmälle. Niinpä ratkaisussa KHO 2005:74 pääomasijoittajaksi katsottiin osakeyhtiö, jonka osakkeista pääomasijoitusrahastot omistivat 80 prosenttia, vaikka osakeyhtiön oma toiminta ei sinänsä ollutkaan pääomasijoitustoimintaa. Kyseisessä tapauksessa osakeyhtiö oli konsernin emoyhtiö, mutta sillä itsellään ei ollut minkäänlaista aktiivista liiketoimintaa. Kun yhtiö luovutti tytäryhtiönsä osakkeet, luovutushinta oli näin ollen veronalaista tuloa. Tällaista lopputulosta voidaan perustella sillä, että näin estetään pääomasijoittajilta mahdollisuus kiertää heihin kohdistuvaa rajoitusta tehdä verovapaita osakeluovutuksia siten, että väliin muodostetaan holdingyhtiö. Pääomasijoittajat osakeyhtiön omistajina voivat siten eräin edellytyksin ”saastuttaa” osakeyhtiön pääomasijoitustoimintaa harjoittavaksi. Kysymyksessä on pääomasijoitustoiminnan laajentava tulkinta.

Ratkaisun KHO 2005:74 linjan jatkuminen olisi merkinnyt sitä, että ratkaisun KHO 2009:64 tilanteessa purkutappio olisi tullut hyväksyä vähennyskelpoiseksi. Tällä tavalla asia ratkaistiinkin KVL:ssa, tosin tiukan äänestyksen jälkeen. KHO päätyi kuitenkin toiselle kannalle, eikä se katsonut A Oy:tä pääomasijoitustoimintaa harjoittavaksi yhtiöksi. Perusteluna oli se, että A Oy oli perustettu vain B Oy:n osakkeiden hankintaa varten ja B Oy oli tarkoitus välittömästi hankinnan jälkeen purkaa, jolloin A Oy jatkoi sen liiketoimintaa. Päätös ei merkitse sitä, etteikö pääomasijoittajilla osakeyhtiön omistajina voisi edelleenkin olla ”saastuttamisvaikutus”, mutta lopputulos kuitenkin rajaa tätä. Päätös ei myöskään merkitse sitä, etteikö pääomasijoittajien omistama osakeyhtiö voisi vähentää osakkeiden luovutustappioita tai purkutappioita. Se voi ne vähentää, jos yhtiö ”pääsee” pääomasijoittajaksi. Pelkästään toisen yhtiön hankintaa, sen purkamista ja toiminnan jatkamista varten perustettu yhtiö ei kuitenkaan ole tällainen.

KHO ja KVL tuloverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki